Osatyökykyisten työllistyminen

Miten Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 -strategian tavoitteista tehdään ja on tehty totta?

”Myös osatyökykyisillä on oltava mahdollisuus työhön.” - johtaja Kari Ilmonen

Tutkimusten mukaan yli 30 000 suomalaista osatyökykyistä haluaisi tehdä työtä. Kuinka ja mistä heille löytyisi työpaikka?

"Tätä olemme pohtineet työ- ja elinkeinoministeriön kanssa paljon. Osatyökykyisillä on osaamista, jota yhteiskunnassa pitäisi hyödyntää ja tukea. Puuttuu vain se paikka, missä he voivat työtä tehdä. Se taas on työvoimahallinnon asia. Sen tehtävänä on miettiä, missä on työpaikkoja ja millä tavalla niiden syntyä tuetaan."

"Meillä on iso joukko työttömiä, joilla on jopa ammatillisesti hyvä osaaminen, mutta silti työmarkkinoilta ei löydy kaikille tilaa. Työmarkkinat muuttuvat suhdanteiden vaikutuksesta kovaa vauhtia. Pysyviä työsuhteita ei ole enää olemassa yhtä paljon kuin ennen. Kaikki työpaikat alkavat olla sellaisia, joissa vaaditaan korkeaa osaamista."

"Työmarkkinoiden nopea muutos vaatii joustovaraa työvoimalta. Se, kenellä on suurempi kyky mukautua, saa paikan. Näissä tilanteissa osatyökykyiset jäävät heikoille."

"Samaan aikaan kuitenkin puhutaan, että Suomessa on työvoimapula. Meidän pitäisi tukea sitä, että osatyökykyisten työpanos saadaan mukaan. Työnantajan pitäisi nähdä osatyökykyiset työvoimana. Pitäisi myös olla hyvää tahtoa muokata työtä niin, että tukea tarvitsevat ihmiset mahtuisivat työyhteisöön."

Mitkä ovat työllistymisen suurimmat esteet?

"Esteet palautuvat yleiseen työmarkkinatilanteeseen. Vaikka työvoimapulasta puhutaan, näyttää siltä, että työmarkkinoille on tulossa enemmän porukkaa, kuin siellä on tilaa. Kilpailutilanteessa työnantaja ottaa töihin mieluummin sellaisen, joka solahtaa paikkaan nätisti ilman, että tarvitsee tehdä mitään ylimääräistä."

"Osatyökykyisen näkökulmasta työllistyminen ei ole pelkästään työmarkkinakysymys tai sosiaalihuollon ongelma. Kyse on siitä, että luodaan yhteiskunta, joka korjaa niitä yksilön mahdollisia puutteita, jotka asettavat esteitä täysipainoiselle mukana ololle. Silloin pitää pohtia myös esimerkiksi koulutusta, liikkumista ja asumista."

"Pitää pohtia yhteiskunnan yleistä suhtautumista erilaisuuteen. Iso kysymys on, pystymmekö tukemaan erilaisia ihmisiä eri tavoin niin, että he voivat olla täysipainoisesti mukana tässä yhteiskunnassa."

Lisätietoja

Kari Ilmonen, johtaja 
STM, Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto, Osallisuuden edistämisen ryhmä 0295163346