Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen

Miten Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 -strategian tavoitteista tehdään ja on tehty totta?

”Hyvinvointi- ja terveyseroja kavennetaan tehokkaimmin eri hallinnonalojen tiiviillä yhteistyöllä.” - johtaja Taru Koivisto

Silmälasipäinen nainen, jolla mustat hiukset. Seisoo kaiteen takana. Taustalla punaista seinää ja valkoista seinää sekä tauluja.Mille eri hallinnonaloille hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen kuuluu?

"Se kuuluu kaikille hallinnonaloille, koska hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavat monet eri tekijät. Terveyseroista puolet selittyy alkoholi- ja tupakkatuotteiden käytöllä. Tupakointia ja alkoholin käyttöä puolestaan selittävät hyvin monet syyt, kuten tulotaso, koulutus, työ- ja asumisolosuhteet, sosiaaliset verkostot sekä yhteiskunnallinen asema. Eri hallinnonalat vaikuttavat näihin isoihin yhteiskunnallisiin kysymyksiin."

"Hyvinvointi- ja terveyseroja on aina ollut, mutta viimeiset parikymmentä vuotta meillä on ollut niistä tietoa enemmän kuin aikaisemmin. Moneen muuhun maahan verrattuna Suomessa on paljon paremmin seurantatietoa pitkältä ajalta. Tiedämme, että hyvinvointi- ja terveyserot ovat suuria, eivätkä ne näytä ainakaan pienenevän."

"Myös sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmämme luo osaltaan eriarvoisuutta. Kaikki väestöryhmät eivät välttämättä pääse hoitoon ja palveluiden piiriin yhtä hyvin."

"Hyvinvointi- ja terveyseroihin on kiinnitetty huomiota jo aiemminkin, mutta nyt uuden hallituksen ohjelmassa niitä painotetaan erityisen paljon, muun muassa osana hyvinvointia ja terveyttä koskevaa strategista tavoitetta sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa kustannusten hallinnan ohella. Suomi valmisteli yhtenä ensimmäisistä maista toimenpideohjelman terveyserojen kaventamiseksi vuonna 2008. Ohjelma oli käynnissä viime hallituskaudella, mutta se on sisällöltään edelleen ajankohtainen."

Miten yhteistyötä eri hallinnonalojen välillä pitäisi tiivistää?

"Edelliseen hallitusohjelmaan oli kirjattu poikkihallinnollinen syrjäytymistä, köyhyyttä ja terveyseroja vähentävä toimenpideohjelma, mikä on hyvä pohja yhteistyölle, samoin kuin sitä edeltävän hallituksen terveyden edistämisen politiikkaohjelma, jossa terveyserot olivat yhtenä painopisteenä. Yhteistyötä eri ministeriöiden välillä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja eriarvoisuuden vähentämiseksi on vahvistettu."

"Yksi tärkeä keino on se, että kaikessa päätöksenteossa, varsinkin aina kun valmistellaan uusia lakeja, arvioidaan hyvinvointi- ja terveysvaikutukset ja niiden kohdentuminen eri väestöryhmiin. Myös paikallistaso on tärkeä, koska palvelut järjestetään kunnissa. Siellä voidaan vaikuttaa ihmisten elinoloihin ja arkielämän olosuhteisiin , joilla on ratkaiseva merkitys hyvinvoinnille ja terveydelle. Vuonna 2010 voimaan tullut terveydenhuoltolaki on antanut hyvän mahdollisuuden kunnallisen näkökulman esiin nostamiseen. Laki velvoittaa muun muassa, että kunnat seuraavat kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia väestöryhmittäin ja ottavat huomioon kunnan strategisessa suunnittelussa."

Lisätietoja

Taru Koivisto, johtaja 
STM, Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto, Terveyden edistämisen ryhmä 0295163323