FI SV EN

Sote- ja itsehallintouudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja ja hallita kustannuksia. Sitä varten sosiaali- ja terveyspalvelut yhdistetään kaikilla tasoilla. Tavoitteena on ihmisen hyvinvoinnin ja terveyden kannalta tärkeä palveluketjujen saumaton kokonaisuus ja toimivammat peruspalvelut. Lisäksi vahvistetaan järjestäjien kantokykyä. Tällä on merkittävä vaikutus julkisen talouden kestävyysvajeeseen.

Hallituksen linjaukset

Sosiaali- ja terveysministeriö jatkaa sote-uudistuksen valmistelua Juha Sipilän hallituksen hallitusohjelman mukaisesti.  Sen mukaan julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon uusi palvelurakenne perustuu kuntaa suurempiin itsehallintoalueisiin. Se tarkoittaa, että kaikkien julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä vastaisivat itsehallintoalueet, joiden päätöksenteko kuuluu vaaleilla valituille valtuustoille. Uudistuksen toteuttamiseksi valmistellaan lakiesitys.

Hallitusohjelman mukaan uudistus etenee vaiheittain. Ensin uudistetaan sote-palvelurakenne siten, että kaikista palveluista muodostuu eheä kokonaisuus, jota johdetaan alueittain. Hallitusohjelman mukaan itsehallintoalueita on yhteensä enintään 19.  Itsehallintoalueet tuottavat alueensa palvelut itse tai voivat käyttää palveluiden tuottamiseen yksityisiä tai kolmannen sektorin palveluntuottajia. Työssä otetaan huomioon uudistuksen tavoitteet ja eduskunnan perustuslakivaliokunnan kannanotot.

Ensivaiheessa selvitetään myös vaihtoehdot kuntien ja/tai valtion rahoitusmalleille. Sen jälkeen valmistellaan sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusuudistus. Se tarkoittaa, että nykyisestä monikanavaisesta rahoituksesta siirrytään yksikanavaiseen rahoitukseen (ks. rahoitusuudistus).

Hallitus uudistaa sairaaloiden työnjakoa siten, että osa vaativasta erikoissairaanhoidosta keskitetään sosiaali- ja terveysministeriön ohjauksessa erityisvastuualueille. Näin pystytään jo ennen varsinaisen sote-uudistuksen toimeenpanoa jouduttamaan rakenneuudistusta erikoissairaanhoidossa.

Lisäksi selvitetään valinnanvapausmallin yksityiskohdat ja EU:n potilasliikkuvuusdirektiivin edellyttämät lakimuutokset. Tavoitteena on vahvistaa perustason sote-palveluita ja turvata ihmisten nopea hoitoonpääsy. Mikäli selvitykset edellyttävät lakimuutoksia, ne toteutetaan vaalikauden loppuun mennessä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen sisällytetään budjettikehysjärjestelmä, jolla hallitaan kustannuksia tehokkasti. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmät yhtenäistetään järjestämisvastuussa olevilla alueilla ja järjestelmien kokonaisarkkitehtuuria kehitetään ja sen toteutumista valvotaan kansallisella tasolla.

Uudistuksen valmisteluryhmät

Sote- ja itsehallintouudistusta valmistellaan perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehulan johdolla. Poliittiset linjaukset käsitellään reformiministerityöryhmässä.

STM:llä ja VM:llä on yhteinen virkamiesohjausryhmä ja projektiryhmä valmistelemassa sote-uudistusta, itsehallintoalueiden perustamista ja aluehallintouudistusta. Ryhmien tehtävänä on valmistella ja toteuttaa sote-uudistus rahoitusratkaisuineen sekä siihen liittyvä itsehallintoalueiden perustaminen.

Projektiryhmän alaisuudessa toimii eri asiakokonaisuuksia valmistelevia ryhmiä. Ne valmistelevat mm. aluejakoja, järjestämis- ja voimaanpanolakia, itsehallintoaluelakia ja rahoitussäännöksiä.

Sote-uudistuksen projektijohtaja on alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti. Projektijohtaja  raportoi suoraan ministereille ja vastaa projektia koskevien asioiden esittelystä reformiministerityöryhmälle.

Hankkeella on myös parlamentaarinen seurantaryhmä. Lisäksi uudistuksen tueksi asetetaan erillisellä päätöksellä sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoista koostuva asiantuntijafoorumi.
 

Lisää aineistoja

Ajankohtaista

Lisätietoja