FI SV

Asiakasmaksujen korotukset 2016 alusta - usein kysyttyä

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja ja tulorajoja on tarkistettu laissa säädetyillä, joka toinen vuosi voimaan tulevilla indeksikorotuksilla. Lisäksi tasasuuruisia asiakasmaksuja on korotettu hallitusohjelman mukaisesti. Muutokset tulevat voimaan vuoden 2016 alusta.

Asiakasmaksuasetuksessa säädetään palvelujen enimmäismaksu. Asiakasmaksujen periminen ja niiden suuruus enimmäismaksujen rajoissa kuuluvat kunnan harkintavaltaan.

Usein kysyttyä: Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen korotukset vuoden 2016 alusta

  • Mitä korotettiin vuoden 2016 alusta?

    Asiakasmaksuihin ja maksukattoon tehtiin lakiin perustuvat, joka toinen vuosi toteutettavat indeksikorotukset. Lisäksi nostettiin hallitusohjelman mukaisesti asiakasmaksuasetuksessa olevia tasasuuruisia, sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista perittävien palvelujen enimmäismaksurajoja.

  • Miksi juuri näitä korotettiin?

    Erilliskorotuksella korotettavat maksut ovat tasasuuruisia, käynti- ja vuorokausihintoja.

    Maksut kohdistuvat useaan erityyppiseen käyttäjäryhmään, jolloin korotus jakautuu tasaisemmin. Maksukatto rajaa suurinta osaa korotettavista maksuista.

    Tulosidonnaisia asiakasmaksuja ei haluttu korottaa, koska korotukset olisivat kohdistuneet erityisesti vanhuksiin ja pitkäaikaissairaisiin. Tällaisia maksuja ovat jatkuvasta ja säännöllisestä laitoshoidosta, palveluasumisesta ja kotiin annettavista palveluista perittävät maksut.

  • Miksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen indeksitarkistus on ylöspäin? Miksi kansaneläkeindeksiin sidotuissa etuuksissa mm. kansaneläke laskee, koska indeksi on laskeva, mutta asiakasmaksuissa nousee?

    Laskentatapa on erilainen. Ensi vuoden 2016 kansaneläkeindeksi laskee, koska kuluttajahintaindeksi on laskenut. Kel-indeksiin ei tehdä ensi vuodelle mitään lainsäädäntömuutosta, vaan kyse hintatason laskusta. Ensi vuoden alussa maksuja tarkistetaan kansaneläkeindeksin ja työeläkeindeksin muutoksella vuosilta 2013–2015.

  • Kuinka paljon palveluista voi periä maksuja?

    Asiakasmaksulain pääperiaate on, että kunnallisista sosiaali- ja terveyspalveluista perittävä maksu saa olla enintään palvelun tuottamisesta aiheutuvien kustannusten suuruinen. Suurimmalle osalle palveluista on kuitenkin säädetty asetuksella palvelusta perittävän maksun enimmäismäärä. Kunnat ja kuntayhtyvät voivat päättää palvelusta perittävän maksun, kunhan se on enintään tämän enimmäismaksun suuruinen.

    Suurin osa alle 18-vuotiaiden palveluista on säädetty maksuttomiksi.

    Esimerkkejä muutamasta enimmäismaksusta (voimaan 1.1.2016) ja arvioidusta tuotantokustannuksesta (lähde: Terveyden- ja sosiaalihuollon yksikkökustannukset Suomessa vuonna 2011.):

    • käynti terveyskeskuslääkärillä 20, 90 euroa - tuotantokustannus 117 euroa
    • sairaalan poliklinikkamaksu 41,70 e - tuotantokustannus yliopistosairaala 351 euroa
    • lyhytaikainen laitoshoito 49,50 e/hoitopäivä - tuotantokustannus perusterveydenhuollon vuodeosastolla 249 e, erikoissairaanhoidon tehohoidossa 2316 euroa/hoitopäivä
    • käynti terveyskeskushammaslääkärillä 13,30 euroa - tuotantokustannus 99,90 euroa

     

  • Ketkä kärsivät eniten?

    Vaikka sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttö on suurempaa eläkeikäisillä kuin muilla, on korotuksen vaikutusta vaikea arvioida ikäluokkakohtaisesti. Tilastoja maksukaton ylittäneiden ja palvelujen käyttäjien määristä ikäryhmittäin jaoteltuina ei ole saatavilla.

  • Miten sairaita ja köyhiä suojataan maksujen korotuksessa?

    Asiakasmaksujärjestelmään on säädetty vuosittainen maksukatto, jotta palveluja käyttävän maksurasitus ei nousisi kohtuuttoman korkeaksi. Pääsääntö on, että kun maksukatto ylittyy, ovat maksukattoon sisältyvät palvelut maksuttomia sen kalenterivuoden loppuun. Lääkekuluihin on säädetty vastaava katto. Maksukattoa ei nosteta lakisääteistä indeksikorotusta enempää. Vuonna 2016 se on 691 euroa (vuonna 2015 on 679 euroa).

    Lisäksi asiakasmaksulain  mukaan kunnalla on mahdollisuus ja tietyissä tapauksissa velvollisuus jättää perimättä tai alentaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista määrättyä maksua silloin, kun maksun periminen vaarantaa henkilön toimeentulon.

  • Lisääkö muutos toimeentulotuen tarvetta?

    Valmisteluvaiheessa arvioitiin, että asiakasmaksujen suurella korottamisella voi olla vaikutuksia palvelujen käyttöön. Erityisesti melko pienituloiset, paljon palveluita käyttävät, joiden maksukatto ei kuitenkaan täyty, saattavat jättää palveluita käyttämättä. Vähävaraisempien palvelujen käyttäjien kohdalla korotus saattaisi lisätä tarvetta turvautua toimeentulotukeen. Myös maksukatto voisi täyttyä nykyistä nopeammin.

    Toimeentulotuen tarpeeseen vaikuttaa useampia asia, joten yksittäisen korotuksen suoraa vaikutusta toimeentulon tarpeeseen ei voi arvioida. Muutoksen vaikutuksia on selvitettävä ja seurattava kokonaisuutena.  

     

  • Valmisteltiinko korotus salaa?

    Asiakasmaksujen korottaminen perustuu pääministeri Sipilän hallitusohjelmaa. Se on osa hallituksen päättämiä julkisen talouden välttämättömiä sopeutustoimia, jotka haluttiin voimaan vuoden 2016 alusta.

    Virkamiehet valmistelivat asian. Sitä käsiteltiin muun muassa kunnallistalouden ja hallinnon neuvottelukunnassa lokakuussa.

  • Miksi lausuntokierrosta ei järjestetty?

    Valmistelun aikataulu oli erittäin tiukka. Ministeriöllä oli jo valmiiksi hyvät tiedot korottamisen vaikutuksista, koska vaikutukset oli arvioitu, kun maksuja korotettiin edellisen kerran vuotta aikaisemmin.

  • Toteutuuko hallituksen tavoite maksutulon lisäyksestä?

    Täyttä varmuutta ei ole. Asiakasmaksut ja niiden periminen kuuluvat kunnan harkintavaltaan. Lainsäädännöllä on asetettu enimmäisrajat palveluista perittäville maksuille. Kunnat ja kuntayhtymät päättävät itse, perivätkö ne palveluista maksua ja jos perivät, minkä suuruinen maksu on. Lähes kaikki kunnat ovat kuitenkin tähän asti perineet maksut enimmäisrajojen mukaan, koska maksut vaikuttavat kunnan tuloihin.

  • Mikä on asiakasmaksujen osuus sote-palvelujen rahoituksesta?

    Asiakkaiden maksuosuus terveydenhuollon menoista on noin 7 %.

  • Millaiset Suomen asiakasmaksut ovat kansainvälisesti vertailtuina?

    Maksujen kansainvälinen vertailu on vaikeaa, koska eri maiden terveysjärjestelmät poikkeavat paljon toisistaan eikä asiakasmaksuista ole yhdenmukaisesti kerättyä tietoa saatavilla. Kun verrataan muihin Pohjoismaihin, Suomen terveydenhuollon asiakasmaksut ovat keskimäärin korkeammat kuin Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa. Sama koskee lääkemenojen omavastuuosuuksia. OECD:n tilastovertailussa asiakasmaksujen osuus terveydenhuollon rahoituksessa on Suomessa OECD-maiden keskitasoa tai hieman alle. Suomen tapa tilastoida asiakkaan maksuosuus julkisessa terveydenhuollossa saattaa kuitenkin poiketa muista maista ja nostaa osaltaan Suomen vertailulukua.

  • Vesittääkö asiakasmaksujen nosto hallituksen tavoitteet vanhusten kotihoidon lisäämisestä?

    Ei vesitä. Palveluasumisen ja kotiin annettavien palvelujen maksut eivät nouse lakisääteisiä indeksikorotuksia enempää.

FI SV

Yleistä asiakasmaksuista - usein kysyttyä

Tälle sivulle on kerätty usein kysyttyjä kysymyksiä asiakasmaksuista. Vastaukset ovat yleisluontoisia ja suuntaa-antavia. Sosiaali- ja terveysministeriö ei voi ottaa kantaa yksittäistapauksiin oikeudellisesti sitovalla tavalla. Ministeriö voi hallinnollisena viranomaisena antaa ainoastaan yleistä ohjausta.

Asiakasmaksuista säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetussa laissa (asiakasmaksulaki, 734/1992) ja asetuksessa (asiakasmaksuasetus, 912/1992).

Sosiaalihuollon palveluja koskevissa kysymyksissä voit tarvittaessa ottaa yhteyttä kunnan sosiaaliasiamieheen. Terveydenhuollon palveluja koskeviin kysymyksiin vastaa puolestaan kunnan potilasasiamies. 

Sosiaali- ja terveysministeriö ei käsittele muistutuksia, kanteluja tai valituksia. Niiden käsittelystä vastaavat kunnat, aluehallintovirastot, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira), eduskunnan oikeusasiamies ja valtioneuvoston oikeuskansleri.

Muutoksenhaku

Asiakasmaksulain 15 §:n perusteella maksua koskevaan viranhaltijan päätökseen voi hakea muutosta ensin oikaisuvaatimuksella ja siihen annetusta päätöksestä valittamalla hallinto-oikeuteen.

Oikaisuvaatimukselle säädetty määräaika alkaa kulua siitä, kun maksuvelvollinen on saanut päätöksestä tiedon. Maksua koskevaan päätökseen tulee asiakasmaksulain mukaan liittää ohjeet siitä, miten päätös voidaan saattaa oikaisua varten toimielimen käsiteltäväksi. 

Usein kysyttyä: Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut

  • Tarvitseeko lääkärinlausunnoista maksaa?

    Olen aikeissa hakea Kansaneläkelaitoksen järjestämää kuntoutusta. Hakemukseen tarvitaan liitteeksi lääkärin B-lausunto. Tarvitseeko minun maksaa kyseisestä B-lausunnosta?

    Oleellista on, onko kyseessä hoitoon liittyvä lausunto/todistus. Asia tulee arvioida tapauskohtaisesti. Eduskunnan oikeusasiamies on ratkaisussaan (dnro 1739/4/09) todennut, että lausunto, joka oli annettu Kansaneläkelaitoksen järjestämän kuntoutuksen saamiseksi, voitiin tulkita hoitoon liittyväksi lausunnoksi. Tällaisessa tapauksessa B-lausunnon tulisi yleensä olla maksuton. Jos todistus annetaan erikoissairaanhoidosta, siitä voidaan periä maksu.

    Hoitoon liittymättömiä todistuksia ovat esimerkiksi erilaiset terveystodistukset, joita tarvitaan ajokorttia tai työpaikkaa haettaessa. Näistä voidaan periä maksu.

    Lainsäädännössä ei kuitenkaan ole säädetty tyhjentävästi siitä, mitkä terveydenhuollon ammattihenkilön antamat todistukset tai lausunnot ovat maksuttomia. Kysymys maksullisuudesta tiivistyy sen arvioimiseen, onko kyseessä hoitoon liittyvä lausunto.

  • Kuinka monta sairaalamaksua saa periä?

    Jouduin samana päivänä käymään ensin erikoislääkärin vastaanotolla, josta minut siirrettiin sairaalan osastolle. Minulta laskutettiin tästä päivästä poliklinikkakäynnin maksu sekä lyhytaikaisen laitoshoidon maksu. Onko tämä oikein?

    Kun potilasta tutkitaan tai hoidetaan sairaalassa tai terveyskeskuksen erikoislääkärijohtoisella poliklinikalla, häneltä voidaan pääsääntöisesti periä enintään 29,30 euroa. Jos potilas kuitenkin poliklinikalla suoritetun tutkimuksen jälkeen otetaan välittömästi sairaalaan hoidettavaksi, häneltä saa periä tästä päivästä vain lyhytaikaisen laitoshoidon maksun.

  • Minkä vuoden maksukattoon lasku menee?

    Kävin joulukuussa 2010 sairaalan poliklinikalla. Lasku käynnistä tuli tammikuussa 2011. Lasketaanko tämä käyntimaksu mukaan vuoden 2010 asiakasmaksuihin vai vasta vuoden 2011 asiakasmaksuihin?

    Julkisten terveyspalvelujen asiakasmaksuilla on vuosittainen maksukatto. Maksukaton seurantajakso on kalenterivuosi. Vuonna 2013 maksukatto on 636 euroa.

    Vuoden 2010 maksukatossa otetaan huomioon vuonna 2010 saaduista hoidoista perityt maksut. Tässä tapauksessa esimerkiksi joulukuun 2010 poliklinikkakäynti kerryttää vuoden 2010 maksukattoa. Laskutuspäivällä tai laskun maksamisen ajankohdalla ei siten ole merkitystä.

  • Mitä tehdä, jos perheen toimeentulo on asiakasmaksujen vuoksi vaarassa?

    Lapseni äiti sairastui melko nuorena etenevään sairauteen ja asuu nyt palvelutalossa. Palveluasuminen vie lähes kaikki hänen tulonsa, eikä juuri mitään jää hänen omaan käyttöönsä, puhumattakaan siitä, että jotain jäisi alaikäiselle lapsellemme, jota kohtaan hänellä on kuitenkin elatusvelvollisuus. Taistelemme jatkuvasti toimeentulon kanssa. Onko tämä oikein? 

    Asiakasmaksulain 11§:n mukaan sosiaalihuollon palveluista määrätty maksu ja terveydenhuollon palveluista henkilön maksukyvyn mukaan määrätty maksu on jätettävä perimättä tai sitä on alennettava siltä osin kuin maksun periminen vaarantaa henkilön tai hänen perheensä toimeentulon tai henkilön elatusvelvollisuuden toteuttamista.

    Maksun alentamisesta tai perimättä jättämisestä päätetään aina tapauskohtaisesti. Maksun alentaminen tai perimättä jättäminen ovat ensisijaisia vaihtoehtoja toimeentulotuen myöntämiseen nähden.

    Ei ole olemassa valtakunnallista ohjeistusta siitä, mitä seikkoja kunnan on otettava huomioon harkitessaan asiakasmaksun alentamista tai sen perimättä jättämistä.

  • Voiko STM alentaa asiakasmaksua?

    Minulla ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa kotikuntani perimää asiakasmaksua jatkuvan ja säännöllisen kotipalvelun käynneistä. Olen yksinhuoltaja ja kituutan muutenkin köyhyysrajalla. Voisiko STM alentaa maksuani?

    STM:n tehtävänä on valmistella valtakunnallista sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöä. Ministeriön tehtäviin ei kuulu yksittäistapausten käsittely ja ratkaisu.

    Asiakasmaksulain 11 §:n mukaan kunnan on kuitenkin alennettava asiakasmaksua, jos sen periminen vaarantaa henkilön tai hänen perheensä toimeentulon tai henkilön elatusvelvollisuuden toteuttamista. Maksu voidaan myös jättää kokonaan perimättä. Maksun alentaminen tai perimättä jättäminen perustuu aina yksilölliseen tilannearvioon. Valtakunnallista ohjeistusta siitä, mitä seikkoja kunnan on otettava huomioon näitä mahdollisuuksia harkitessaan, ei ole.

  • Miten kunnan palveluasunnon asumismaksu määräytyy? Miten asumispalvelun asiakasmaksu määräytyy?

    Miten asumispalvelun asiakasmaksu määräytyy?

    Ikääntyneiden asumispalveluja järjestetään pääasiassa sosiaalihuoltolain perusteella. Perustana ovat lain 22 ja 23 § sekä sosiaalihuoltoasetuksen 10 §.

    Sosiaalihuoltolain mukaisten asumispalveluiden (palvelu- ja tukiasuminen) asiakasmaksuista ei ole laissa erityissäännöksiä, joten kunta voi päättää maksuista lain määrittelemien yleissäännösten rajoissa. Palvelusta perittävä maksu saa olla enintään palvelun tuottamisesta aiheutuvien kustannusten suuruinen. Palveluista maksetaan kunnan tai muun asumispalvelun järjestäjän hinnaston mukaan.

    Maksu voidaan periä henkilön maksukyvyn mukaan. Kunnan järjestämät palveluasumisen maksut ovatkin yleensä tulosidonnaisia. Asumisesta peritään yleensä erikseen vuokrasopimuksen mukaisesti vuokraa. Valtakunnallisia säädöksiä siitä, kuinka paljon palveluasunnossa asuvan asiakkaan käyttöön pitää jäädä rahaa, ei ole. Sosiaali- ja terveysministeriö on parhaillaan uudistamassa asiakasmaksulainsäädäntöä. Tarkoituksena on uudistaa palveluasumisen maksuja ja säätää maksujen yhdenmukaisista määräytymisperusteista.

    Maksua koskevaan viranhaltijan päätökseen voi asiakasmaksulain 15 §:n mukaisesti hakea oikaisua ja tarvittaessa valittaa edelleen hallinto-oikeuteen.

  • Pitääkö äidin koti myydä tai vuokrata?

    Äitini on joutunut pitkäaikaishoitoon terveyskeskuksen vuodeosastolle. Hänen kotikuntansa ilmoitti nyt, että äidin koti tulee myydä tai vuokrata, jotta äidin pitkäaikaissairaanhoidon maksua voidaan näillä varoilla kattaa. Onko tämä  aivan pakollista?

    Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevalta peritään maksukyvyn mukaan määräytyvä maksu. Asiasta säädetään asiakasmaksulain 7 c §:ssä. Maksu voi olla enintään 85 % asiakkaan asiakasmaksulaissa määritellyistä kuukausitulosta (nettotulot). Tulojen määräytymisestä on säädetty lain 10 b §:ssä. Maksu voidaan kuitenkin määrätä enintään sen suuruiseksi, että asiakkaan henkilökohtaiseen käyttöön jää vähintään 99 euroa kuukaudessa (vuonna 2013).

    Tuloista tehtävistä vähennyksistä on säädetty lain 10 c §:ssä. Omasta asunnosta aiheutuvia kustannuksia ei oteta huomioon pitkäaikaishoidon maksua alentavana tekijänä.

    Kunta ei voi velvoittaa laitoshoidossa olevaa henkilöä myymään tai vuokraamaan vanhaa kotiaan. On syytä kuitenkin muistaa, että laitoshoidon maksut ovat suoraan ulosottokelpoisia. Toisin sanoen mikäli kunnan määräämää hoitomaksua ei makseta, äitinne voidaan määrätä ulosottoon suoraan ilman oikeuden tuomiota tai päätöstä. Asiasta säädetään laissa verojen ja maksujen täytäntöönpanosta (706/2007).