Tiedon jalostaminen ja tiedolla johtaminen – tiedä ensin, johda sitten

Sosiaali- ja terveydenhuollon ja kansalaisten tuottamat tietoaineistot tukevat reaaliaikaisesti palvelujen johtamista ja yhteiskunnallista päätöksentekoa sekä tutkimus-, innovaatio- ja elinkeinotoimintaa. Sosiaali- ja terveydenhuollon ohjaukseen luodaan selkeät yhteistyörakenteet sekä kansallisesti että alueellisesti. Sosiaali- ja terveydenhuolto tuottaa valtakunnallisesti yhteneväisiä tietoja, ja tietojärjestelmät ovat alueellisesti yhtenäisiä sekä kansallisesti yhteentoimivia.

Lainsäädännön muutokset ja tietovarantojen hyötykäyttö

Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintatiedon keräämiselle ja hyödyntämiselle asetetaan kansalliset ja alueelliset tavoitteet ja laaditaan kansallinen suunnitelma uuden sote-rakenteen toimeenpanon ja toiminnan vaatimusten mukaisesti. Tiedon keruu ja analysointi muutetaan vastaamaan sote-palveluiden tarpeen, saatavuuden, tuotteistuksen, seurannan ja kehittämisen tarpeita. Sosiaali- ja terveyspalveluita kuvaavat luokitukset ja mittarit (palveluiden sisältö sekä käyttö, saatavuus, palveluprosessit, laatu, tehokkuus ja vaikuttavuus) yhdenmukaistetaan ja kehitetään tietoarkkitehtuurin avulla.

Väestötason tilasto- ja indikaattoripalveluita kehitetään toimimaan yhteen kansallisten tietovarantojen kanssa. Suunnittelun periaatteina ovat tiedon kertatallennus ja tietojen anonymisoitu käyttö muussa kuin alkuperäisessä tarkoituksessa. Kerätyn tiedon analysointia kehitetään ja tiedonkeruuta rationalisoidaan ja vähennetään. Sosiaali- ja terveyspalvelujen avoimet tiedot (kuten palvelujen tiedot, laatumittarit, tilastotiedot ja palvelujen saatavuustiedot) tuotetaan avoimena datana saataville. Toissijaiseen käyttöön, kuten tutkimukseen, johtamiseen, tilastointiin ja kaupalliseen käyttöön, luodaan yhteinen infrastruktuuri, joka sisältää yhteisiä palveluita eri käyttötarkoituksiin (esim. potilasjoukon valinta tutkimukseen, anonymisointi) ja hyödyntää kansallisia sote-tietovarantoja.

Sote-tietopaketit

Ministeri Rehula linjasi kesäkuussa 2016, että sosiaali- ja terveysministeriö käynnistää kansallisen Tietopaketti-raportointi- ja ohjausmallin käyttöönoton osana sote- ja maakuntauudistuksen valmistelua. Tietopaketit ovat ennen kaikkea palvelujen järjestäjien (maakunnat) ja palvelujen tuottamisvastuussa olevien toimijoiden raportoinnin työkalu, jota voidaan käyttää seurantaan, vertailuun ja päätöksenteon tueksi. Tietopaketit otetaan valtakunnallisesti käyttöön vuonna 2019, jolloin tietoja ei enää jouduta poimimaan sattumanvaraisesti tai käsin, vaan voidaan siirtyä tuottamaan ja hyödyntämään vertailukelpoista tietoa johdonmukaisesti.

Tietopaketit ovat uudenlainen tapa raportoida sosiaali- ja terveydenhuollon toiminta- ja taloustietoja avoimesti ja läpinäkyvästi. Tietopaketit läpivalaisevat sote-palvelukokonaisuuksia yhtenäistämällä tiedonkeruun ja raportoinnin rakenteet. Näin saatava vertailutieto antaa suuntaa palvelujen kehittämiseen. Tietopaketit eivät ole riippuvaisia palvelujen tuotantotavasta tai hallintomallista. Lääkehuollon Tietopaketteja on pilotoitu keväällä 2017 Eksotessa.

Lääkehuollon indikaattorit

Lääkehuollon indikaattoreiden tulisi tukea rationaalista lääkehoitoa kansallisella ja maakunnan tasolla sekä tuottaa lisätietoa päätöksenteon/johtamisen tueksi vaikuttavuus-, laatu- ja kustannustiedon näkökulmista. Lääkehuollon indikaattorit ovat osa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden mittaristoa mutta toistaiseksi työ indikaattoreiden laatimiseksi on kesken. 

Lisätietoja

Ulla Närhi, neuvotteleva virkamies 
STM, Hyvinvointi- ja palveluosasto / HPO, Palvelut-yksikkö / PAL 0295163391  


Anne Kallio, kehittämispäällikkö 
STM, Sosiaali- ja terveydenhuollon ohjausosasto / OHO, Digitalisaation ja tiedonhallinnan ryhmä DITI 0295163366