Palvelujärjestelmä  – rajalliset resurssit oikeaan käyttöön

Sähköiset ratkaisut ja toimintamallit ovat avainasemassa sote-uudistuksen toiminnallisiin tavoitteisiin pääsemisessä. Kun toimintamalleja uudistetaan ja yhteistyö on moniammatillista, niin henkilöresursseja voidaan käyttää järkevällä tavalla. Tavoitteena on, että sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilla on käytössään työtä ja sen toimintaprosesseja tukevia tietojärjestelmiä ja sähköisiä sovelluksia, joita he osaavat käyttää ja joita ovat motivoituneita käyttämään.

Potilastietojärjestelmähankkeet: UNA ja Apotti

Asiakas- ja potilastietojärjestelmien uudistaminen ja samanaikainen yhtenäistäminen on välttämätöntä sote-uudistukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Asiakas- ja potilastietojärjestelmien uudistamistyötä pitää pystyä määrätietoisesti edistämään maakunta- ja sote-uudistuksen toimeenpanon rinnalla  – mikäli kehittämistyö viivästyy, viivästyvät myös hyödyt.

Nykyaikaiset työvälineet ja tiedonkulku mahdollistavat palveluiden asiakaslähtöisen uudistamisen. Tietojärjestelmien yhteentoimivuus ja tiedonkulku varmistetaan valtakunnallisten tietojärjestelmäpalveluiden, kuten Kanta-palveluiden ja kansallisen palveluväylän avulla. Asiakas- ja potilastietojärjestelmien osalta tavoitteena on yhteentoimivien järjestelmien kansallinen kokonaisuus, ei yksi kaikille sama asiakas- ja potilastietojärjestelmä. Kansallisesti tavoitteena on 2–3 asiakas- ja potilastietojärjestelmää, joihin voidaan liittää yhteentoimivia osioita (moduuleita). Uudistamistyön ja yhteentoimivuuden ohjaus on sosiaali- ja terveysministeriön vastuulla.

Varsinaiset järjestelmähankinnat tehdään sote-organisaatioiden yhteistyönä hankintalain mukaisesti kilpailuttamalla. UNA ja Apotti ovat sote-organisaatioiden yhteistyöhankkeita uudistamistyön edistämiseksi. Hankkeet eivät ole toistensa kilpailijoita vaan ovat toteuttaneet yhteistyötä useilla eri osa-alueilla.
 


UNA- ja Apotti-hankkeiden yhtäläisyydet ja tiedonhallintaratkaisujen eroavaisuudet 


Toimet rationaalisen lääkehoidon toimeenpano-ohjelman alatyöryhmissä:

  • Potilastieto- ja apteekkijärjestelmien tulee olla käytettävyydeltään hyviä ja niiden tulee tukea lääkehoitoprosessia

Sähköinen päätöksentuki

Kliiniseen päätöksentekoon on kehitetty erilaisia sähköisiä työvälineitä. Suomessa näistä pisimmällä on Duodecimin kliinisen päätöksentuen palvelu EBMeDS, joka yhdistää potilaan tilaa kuvaavat sähköiseen potilaskertomukseen tallennetut tiedot lääketieteelliseen tietoon tuottaen käyttäjälleen potilaskohtaisesti räätälöityjä toimintaohjeita. EBMeDS-nimi tulee termistä "lääketieteelliseen näyttöön perustuva sähköinen päätöksentuki" (Evidence-Based Medicine electronic Decision Support).

EBMeDS-palvelu saa potilaskertomuksesta potilasta kuvaavia rakenteisia tietoja ja palauttaa käyttäjälle muistutteita, hoitoehdotuksia ja diagnooseihin liittyviä hoitosuosituslinkkejä. Se myös kokoaa soveltuvia tietoja sähköisiin lomakkeisiin ja laskureihin. Päätöksentuki hyödyntää Terveysportissa sellaisenaan käytettäviä tietokantoja ja työkaluja (Lääkeinteraktiot- ja haitat, Renbase jne.). Reaaliaikaisen päätöksentuen lisäksi EBMeDS:iä voidaan käyttää potilasryhmien hoito-ongelmien selvittämiseen ("virtuaalinen terveystarkastus"). Tätä voisi mahdollisesti hyödyntää myös siinä, että lääkkeiden käyttäjät itse pystyisivät tunnistamaan tyypillisiä lääkehoitoon liittyviä riskejä ja hakeutumaan terveydenhuoltoon näiden ongelmien selvittämiseksi. Tietokantojen käyttö vaatii myös niiden tulkitsemista, joten tällaisen sovelluksen kehittämisessä on paljon riskejä ja huomioon otettavia asioita.

EBMeDS-palvelu voidaan liittää kaikkiin rakenteisia potilastietoja sisältäviin sähköisiin potilaskertomusjärjestelmiin. EBMeDS- teknologia on yksinkertaista mutta tehokasta. Sen asentaminen ja päivittäminen tapahtuvat helposti.

EBMeDS:in kehittäjä on Suomalaisen lääkäriseuran Duodecimin omistama Kustannus Oy Duodecim.

​Päätöksentuki tarjoaa ratkaisuvaihtoehtoja skripteihin pohjautuen. Julkaistujen skriptien sisältö on vapaasti tutkittavissa skriptikuvaustietokannassa. Skriptikuvaukset sisältävät yleiskielisen kuvauksen skriptin toiminnasta, linkit sen tausta-aineistoon sisältäen Cochrane katsaukset, näytönastekatsaukset ja viitteet, skriptin tuottamat muistutteet sekä analyysin skriptin mahdollisista haitoista. 

Toimet rationaalisen lääkehoidon toimeenpano-ohjelman alatyöryhmissä:

  • Työryhmä on tutustunut päätöksentukijärjestelmien mahdollisuuksiin rationaalisen lääkehoidon edistämisessä. Järjestelmä varoittaa lääkehoidon vasta-aiheista, riskeistä, tarjoaa tietoa ja auttaa lääkehoidon toteuttamisen suunnittelussa.
  • Keskustelussa pohdittiin, voitaisiinko sähköinen päätöksentuki ottaa käyttöön lääkehoidon arvioinneissa apteekeissa. Tähän liittyvää lainsäädäntöä tulee selvittää.
  • Pohdittiin, että sähköisen päätöksentuen käyttöä tulisi suositella rationaalisen lääkehoidon edistämiseksi.
  • Todettiin, että sähköinen päätöksentuki ei poista tarvetta moniammatillisille lääkehoidon arvioinneille. Tarvitaan kriteerit tai toimintamalli tällaisten arviointien kohdentamiseksi oikein ja vaikuttavasti.
  • On todettu, että myös muita sähköisen päätöksentuen työvälineitä voi olla kehitteillä mutta suomenkielisistä pisimmällä oleva EBMeDS.

Lääkityslista terveydenhuollon ammattilaisen työkaluna

Kansallisen lääkityslista idea on, että kaikki lääkitystiedot tallentuvat yhteen paikkaan, johon on pääsy kaikilla lääkehoitoprosessiin kuuluvilla tahoilla ja henkilöillä. Lääkityslista näkyy samanlaisena kaikille (paitsi kieltojen alaiset tiedot) ja kaikki asianosaiset voivat päivittää tietoja. Apteekkien on mahdollista tarkastaa lääkityksen kokonaisuus. Lääkityslista ei vaadi erillistä ylläpitoa, vaan se päivittyy aina, kun rakenteiset lääkitystiedot tallennetaan valtakunnallisiin tietojärjestelmäpalveluihin riippumatta siitä, missä organisaatiossa tiedot on alun perin tuotettu.

Lääkitys-projektin kansallinen toteutus on vaiheistettu:

  • I (tuotannossa 2019) Voimassa olevien reseptien lista, saman lääkityksen eri reseptien yhdistäminen, lääkkeen määräämisen ja toimittamisen tiedot, rakenteinen annostus, muutokset luovutuskieltojen kohdentumiseen, jos lainsäädäntömuutos niin edellyttää

Lääkityslistalle tuotetaan kaikki lääkkeen määräämisessä ja toimittamisessa tarvittavat tiedot. Lääkityslistaa ylläpidetään Reseptikeskuksessa, ja tarvittavat merkinnät tallennetaan sinne. Näiden tietojen kanssa päällekkäisiä merkintöjä ei tarvitse kirjata potilaskertomukseen eikä tallentaa Potilastiedon arkistoon.

  • II (tuotannossa 2020) avohoidon muut kuin reseptilääkkeet, tarkastusmerkinnät, osastolääkitys ja antomerkinnät, potilaan itse kirjaamat lääkitystiedot (ei välttämättä kaikki itsehoitovalmisteet, todellinen käytetty annos, kirjaus ettei käytä lääkettä)

Potilas- ja apteekkitietojärjestelmien tilaajat ja toimittajat ovat ratkaisevassa roolissa, miten ja milloin kaikki toiminnot ovat tosiasiassa käytettävissä. Kansallisen ohjauksen mahdollisuudet täsmentyvät myöhemmin.

Lääkityslista-näkymä ja toiminnallisuus

Reseptikeskus vastaa siitä, että se palauttaa Lääkityslistan näkymälle vain voimassa olevan lääkityksen tiedot, ja mitätöi aiemmat lääkemääräykset samasta lääkityksestä. Sekä potilastietojärjestelmiin että apteekkijärjestelmiin rakennetaan menettely, jolla estetään virhetilanteissa tulostettujen paperireseptien tallentuminen Reseptikeskukseen kahteen kertaan (synkronointi). Lääkityslistan näkymää varten:

  • Erillisen tunnisteen avulla samaan määrättyyn lääkkeeseen liittyvien reseptin kytkeminen toisiinsa
  • Lääkehoidon keston tiedot
  • Lääkkeen lopettamiseen liittyvät merkinnät ml. lopetuksen syynä oleva haittavaikutustieto
  • Lääkkeen käyttöaihe tuotetaan lääkemääräykselle rakenteisena.

Lääkityslistan tiedot perustuvat yksittäisiin lääkemerkintöihin ja jokainen lääkemuutos (mukaanlukien mm. reseptin uusiminen, lääkkeen aloitus ja lopetus) tarkoittaa aina uutta lääkemerkintää. Aiemmin tehty merkintä voidaan ottaa Lääkityslistan avulla helposti uuden merkinnän pohjaksi niin, että vain muuttuvat tiedot tulee kirjata. Myös apteekkijärjestelmissä tehtävät reseptien korjausten tai puhelin- ja paperireseptien kirjaukset koostetaan ajantasaisina mukaan Lääkityslistalle Reseptikeskukseen tallennetuista tiedoista. Lääkitystieto kirjataan kertakirjausperiaatteen mukaisesti yhteen kertaan ja tallennetaan Reseptikeskukseen. Reseptikeskukseen tallennettua tietoa hyödynnetään paitsi lääkkeen toimittamiseen myös lääkehoidon suunnitteluun ja seurantaan. Lääkitystietoa koskevat yhtenäiset käsittelysäännöt ja käyttöoikeudet. Lääkitystiedon käsittely voidaan jakaa lääkitystiedon katseluun, lääkkeen määräämiseen, lääkkeen antoon, lääkityksen tarkistamiseen ja reseptin uusimiseen liittyviin toimintoihin.

Uutena ominaisuutena käyttöön tulee lääkityksen tarkistusmerkintöjen kirjaamismahdollisuus. Tarkistus voidaan tehdä lääkekohtaisesti tai eritasoisina kokonaislääkitystarkistuksina. Myös potilaan itse kertoma lääkkeiden käytön toteutus sekä lääkekohtaiset kommentit voidaan kirjata lääkitystarkistuksina.

Osastohoidon aikana potilastietojärjestelmissä käytetään samaa tietosisältöä ja –rakennetta kuin avohoidossa. Lääkitystiedon yhtenäisyyden vuoksi myös osastohoidon aikaiset lääkemerkinnät tallennetaan jatkossa Reseptikeskukseen. Ne erotetaan avohoidon lääkemerkinnöistä siten, että lääkitystietoja haettaessa osastolääkityksen tiedot eivät kuormita avolääkitystietojen hakua vaan ne haetaan tarvittaessa erikseen. Erityisen runsaasti läkemerkintöjä tuottavien yksiköiden / tietojärjestelmien (esim. teho-osasto) tuottamat lääkemerkinnät voidaan lisäksi erotella omaksi ryhmäkseen. Osastolääkityksen arkistoinnin aikataulu tarkennetaan myöhemmin.

Toimet rationaalisen lääkehoidon toimeenpano-ohjelman alatyöryhmissä:

  • Lääkityslistan tietoja ja päätöksentukea voidaan hyödyntää lääkehoidon riskien ja ongelmien tunnistamisessa sekä lääkehoidon arviointitarpeen tunnistamisessa.
  • Jotta reseptikeskuksen hyödyt saavutetaan, tule terveydenhuollon ammattilaisten toimintatapojen ja kirjaamiskäytäntöjen tukea yhtenäisen tietopohjan muodostumista.
  • Myös farmasian ammattilaisilla (apteekki, koneellinen annosjakelu ja osastofarmasistit) tulee olla mahdollisuus ylläpitää lääkityslistaa ja heidän tulee olla osa ammattihenkilöitä, joihin viitataan THL:n Lääkitysmäärittelyissä (s. 17–18)
  • Potilaan hoitoon ja lääkehoidon seurantaan osallistuvilla terveydenhuollon ammattilaisilla, mukaan lukien farmaseutit ja proviisorit, tulisi olla mahdollisuus tarkistaa muun muassa tiettyjä diagnoosi- ja laboratoriomerkintöjä Kanta-palvelusta (tarvittaessa potilaan suostumuksella), rationaalisen lääkehoidon edellytyksen voidaan varmistaa (annokset, ottoajankohdat, annosmuoto). Tällöin myös apteekin farmaseuttien ja proviisorien asiantuntemusta ja asiantuntijapalveluita voidaan hyödyntää uusissa sote-rakenteissa tehokkaammin.
  • Todettiin, että sovelluskehitystä reseptikeskuksen muodostamaan tietovarantoon ja sen hyödyntämiseen ei ole aloitettu.
  • On pohdittu, pitäisikö kansallisesti määritellä mitä vaaditaan potilastietojärjestelmiltä/apteekkijärjestelmiltä, jotta tietovarantoihin pohjautuvat työvälineet ja uudet toimintamallit olisi mahdollista ottaa käyttöön.
  • Kunnes lääkehoidon kokonaisuuden sähköinen hallinta toteutuu, tarvitaan väliaikaisia muita ratkaisuja, joilla varmistetaan lääkehoidon kokonaisuuden tarkoituksenmukaisuus.

Lisätietoja

Ulla Närhi, neuvotteleva virkamies 
STM, Hyvinvointi- ja palveluosasto / HPO, Palvelut-yksikkö / PAL, Aikuiset-tulosryhmä / AIKU 0295163391   etunimi.sukunimi@stm.fi


Anne Kallio, kehittämispäällikkö 
STM, Sosiaali- ja terveydenhuollon ohjausosasto / OHO, Digitalisaation ja tiedonhallinnan ryhmä DITI 0295163366   etunimi.sukunimi@stm.fi