Rahoitettavat hankkeet

Sosiaali- ja terveysministeriö on tehnyt päätökset Hyvät käytännöt pysyvään käyttöön -projektin valtionavustuksista. Valtionavustuksilla rahoitetaan hyvien käytäntöjen levittämistä ja juurruttamista heikoimmassa asemassa olevien väestöryhmien hyvinvoinnin, terveyden ja vastuunottokyvyn parantamiseksi. Valtionavustusta jaetaan nyt yhteensä 6 615 000 euroa vuosille 2017−2018.

Hyvillä käytännöillä tarkoitetaan sellaisia toimintatapoja tai malleja, jotka lisäävät terveitä elintapoja, kuten liikuntaa ja jotka ehkäisevät kansansairauksia, edistävät mielenterveyttä ja osallisuutta sekä torjuvat yksinäisyyttä. Valtionavustusta saavien hankkeiden joukossa on isoja kokonaisuuksia, joissa useat toimijat työskentelevät yhdessä.

Valtionavustusta saavat seuraavat hankkeet:

1. Elintapaohjauksen vahvistaminen sosiaali- ja terveydenhuollossa ja sen palveluketjuissa

  • UKK-instituutti, ”Vaikuttavaa elintapaohjausta sosiaali- ja terveydenhuoltoon poikkihallinnollisesti (VESOTE)” -hanke, 2 635 000 euroa
  • Vitalmed Oy, ”Uneton Suomessa − Unettomuuden lääkkeettömän hoidon kehittäminen” -hanke, 69 000 euroa

UKK-instituutin kokoaman konsortio ja Helsingin uniklinikka levittävät ja juurruttavat yhteistyössä kymmenen sairaanhoitopiirin ja muiden hanketoimijoiden kanssa ohjaus- ja seurantamenetelmiä liikunnan, ravitsemuksen ja univaikeuksien lääkkeettömän hoidon osalta sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä kehittävät monitoimijaisia palveluketjuja. Tällä hetkellä elintapaohjaus on yleisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa riittämätöntä ja tehotonta, vaikka hyvin toimivan elintapaohjauksen hyödyt ovat kiistattomat kansansairauksien ja ylipainon ehkäisyssä.

2. Perheiden ravitsemus- ja liikuntatottumusten muutoksen tukeminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

  • Suomen Sydänliitto ry, ”Neuvokas perhe − liikunta- ja ravitsemusohjauksen tuki neuvolaan ja kouluterveydenhuoltoon” -hanke, 580 000 euroa

Suomen Sydänliitto levittää Neuvokas perhe -menetelmän koko maahan sekä mallintaa Satakunnan sairaanhoitopiirin kanssa menetelmän juurtumista sote-uudistuksen mukaiseen maakuntarakenteeseen. Tällä hetkellä Neuvokas perhe on käytössä 107 kunnassa. Menetelmä on tarkoitettu erityisesti neuvola- ja kouluterveydenhoitajille voimavaralähtöiseen työskentelyyn lapsiperheiden kanssa perheiden ravitsemus- ja liikuntatottumusten muutoksen tukemiseksi.  

3. Mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivien fyysisen terveyden edistäminen

  • Filha ry, ”Mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivien tupakoinnin lopettamisen tukeminen” -hanke, 580 000 euroa

Filha ry, A-klinikkasäätiö, Mielenterveyden keskusliitto ja Kuntoutussäätiö mallintavat ja juurruttavat yhteistyössä 11 sairaanhoitopiirin kanssa näiden sairaanhoitopiirien alueelle menetelmät mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivien tupakoinnin lopettamisen tukemiseksi. Tupakointi on merkittävä kohderyhmän fyysistä terveyttä heikentävä tekijä, ja kohderyhmä vaatii erityistä huomiota, sillä kohderyhmässä ns. minä-pystyvyys tupakoinnin lopettamiseksi on heikko.

4. Väestön mielenterveystaidot ja eri alojen ammattihenkilöiden mielenterveysosaaminen

  • Suomen Mielenterveysseura ry, ”Mielenterveys kuuluu kaikille − Mielenterveyden ensiapu terveyden ja hyvinvoinnin vahvistajana” -hanke, 846 000 €

Suomen Mielenterveys seuraa kouluttaa koko maan alueella ammattihenkilöitä toteuttamaan väestölle suunnattuja Mielenterveyden ensiapu -koulutuksia sekä eri alojen ammattihenkilöille suunnattuja syventäviä Mielenterveyden ensiapu -koulutuksia. Tavoitteena on vahvistaa väestön mielenterveystaitoja ja ammattihenkilöiden mielenterveysosaamista.

  • Ehyt ry, ”Päihdeilmiö ja ryhmäilmiö (PIRI) -hanke”, 340 000 €

Ehyt ry kouluttaa koko maan alueella henkilöitä toteuttamaan ammattikouluissa päihdeilmiökoulutuksia opiskelijoille ja kouluttaa ammattikoulujen opetushenkilökuntaa ryhmäilmiömenetelmiin. Tavoitteena on vaikuttaa ammattikoululaisten päihdekäsityksiin ja -käyttäytymiseen sekä tukea heidän ryhmäytymistään ja mielenterveystaitojaan. Ammattikoululaisten päihdetottumukset ovat haitallisempia kuin lukiolaisten, ja he keskeyttävät opinnot yleisemmin.

  • Utsjoen kunta, ”Ensiapu itsemurhavaarassa olevalle − ELÄMÄ” -hanke, 80 000 €

Utsjoen kunta hankkii ASSIST-menetelmäkoulutusta Ylä-Lapin alueelle eri toimijoille itsemurhien ehkäisyosaamisen vahvistamiseksi. Itsemurhat ovat keskimääräistä yleisempiä Lapin alueella.

5. Yhteinen keittiö

  • Kirkkohallitus, ”Yhteinen keittiö” -hanke, 1 000 000 €

Yhteinen keittiö on kaikille tarkoitettu matalan kynnyksen paikka, jossa kokoonnutaan suunnittelemaan, valmistamaan ja nauttimaan yhdessä terveellistä ruokaa. Kirkkohallituksen kokoama konsortio mallintaa viiden pilotin avulla ja olemassa olevien hyvien käytäntöjen pohjalta Yhteinen keittiö -toimintamallin peruselementit.

Mallinnusvaiheen jälkeen konsortio tukee Yhteinen keittiö -toimintamallin käyttöönottamista osaksi olemassa olevaa työtä 36 paikkakunnalla 18 maakunnassa. Yhteinen keittiö -toimintamalli rakentuu seurakuntien diakoniatyön, kuntien rakenteellisen sosiaalityön ja eri järjestöjen toiminnan pohjalle. Tavoitteena on tukea osallisuutta ja torjua yksinäisyyttä. Tällä hetkellä Suomessa toimii matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja, joista suurin osa on tarkoitettu rajatulle kohderyhmälle.

6. Ikääntyneiden fyysisen aktiivisuuden edistäminen

  • Ikäinstituutin säätiö, ”Voimaa vanhuuteen tutuksi ja tavaksi” -hanke, 485 000 €

Ikäinstituutti levittää ja juurruttaa Voimaa vanhuuteen -toimintamallia kuntiin, joissa se ei vielä ole käytössä. Voimaa vanhuuteen -malli kokoaa kunnan eri toimijat yhteen tarjoamaan ikääntyneille mahdollisuuksia fyysiseen aktiivisuuteen. Tällä hetkellä Voimaa vanhuuteen on käytössä n. 130 kunnassa. Hankerahoituksella leviämisaste voidaan nostaa 60−80 prosenttiin Suomen kunnista.

Valtionavustushankkeet toimivat maantieteellisesti laajalla alueella.

Valtionavustusten hakuaika oli 17.6.−30.9.2016. Hakemuksia tuli yhteensä 26. Hankesuunnitelmat arvioitiin etukäteen julkistetuilla arviointikriteereillä.

Lisätietoja