FI SV

Usein kysyttyjä kysymyksiä ‒ perhehoitolaki

Perhehoitolaki tuli voimaan 1.4.2015. Alle on koottu usein kysyttyjä kysymyksiä vastauksineen.

Puuttuuko kysymyksistä sinua askarruttava asia? Lähetä kysymyksesi lakimies Erkki Papuselle, etunimi.sukunimi@stm.fi. Täydennämme osiota saamamme palautteen avulla.

Kysymyksiä ja vastauksia

  • Uuden perhehoitolain tavoite ja lain keskeiset muutokset

    Mikä uudessa perhehoitolaissa muuttui?

    Lakiuudistus mahdollistaa sen, että perhehoitoa voidaan antaa perhehoitajan kodin lisäksi myös hoidettavan omassa kodissa. Kunta tekee kunkin asiakkaan kohdalla yksilöllisen arvioinnin siitä, miten ja missä perhehoito järjestetään, jotta se vastaa parhaiten asiakkaan tarpeisiin.

    Lakimuutos antaa kunnille aiempaa selkeämmin lakiin perustuvan mahdollisuuden järjestää perhehoitoa valitsemallaan tavalla. Kunnat voivat järjestää perhehoitoa itse tai ostaa palvelun yksityiseltä perhehoidon tuottajalta.

    Toimeksiantosopimus perhehoidosta solmitaan edelleenkin kunnan tai kuntayhtymän ja perhehoitajan välille. Sopimus perhehoidon järjestämisestä tehdään kunnan ja ammatillisen perhekodin välillä.

    Miksi lakia muutettiin?

    Uuteen perhehoitolakiin on koottu yhteen aiemmat perhehoitoa koskeneet sosiaalihuoltolain ja perhehoitajalain säännökset. Perhehoitoa koskeva lainsäädäntö on ollut aiemmin vaikeasti tulkittavaa ja hajallaan eri laeissa. Pirstaleisen lainsäädännön vuoksi eri asiakasryhmiä ei ole kohdeltu yhdenvertaisesti.

    Uudessa laissa sääntelyä on myös tarkennettu. Erityisesti vanhusten ja vammaisten perhehoidon asemaa on parannettu. Laissa on otettu aiempaa paremmin huomioon väestön ikääntymisestä syntyvät tarpeet ja tavoite vähentää vanhusten laitoshoitoa. Uuden perhehoitolain avulla pyritäänkin lisäämään tulevaisuudessa iäkkäiden ihmisten ja vammaisten henkilöiden perhehoitoa.

    Mihin uudella perhehoitolailla pyritään?

    Uuden perhehoitolain tarkoituksena on tarjota perhehoidossa oleville henkilöille mahdollisuus kodinomaiseen hoitoon ja läheisiin ihmissuhteisiin sekä edistää heidän perusturvallisuuttaan ja sosiaalisia suhteitaan.

    Uusi perhehoitolaki helpottaa myös perhehoidon räätälöintiä hoidettavan tarpeiden ja edun mukaisesti. Perhehoidon järjestäminen hoidettavan kotona voi tulla kyseeseen esimerkiksi tilanteessa, jossa hoidettavalla on runsaasti apuvälineitä, jotka eivät ole siirrettävissä tai mahdu perhehoitajan kotiin.

    Miksi vanhusten ja vammaisten henkilöiden perhehoitoa lisätään?

    Vanhusten ja vammaisten palveluiden kustannukset kasvavat tällä hetkellä nopeasti. Tähän on syynä hoidon kallistuminen, asiakasmäärien kasvu sekä laitoshoidon yleisyys. Perhehoito on taloudellisesti edullisempi vaihtoehto kuin palveluasuminen tai laitoshoito. Perhehoidon lisäämisellä voidaan vähentää raskaampia palvelumuotoja, kuten laitoshoitoa.

    Uuden lain tavoitteena on ollut parantaa myös iäkkäiden ihmisten ja vammaisten henkilöiden perhehoidon asemaa sekä tarjota aiempaa laajemmat mahdollisuudet räätälöidä annettavaa hoitoa asiakkaan tarpeiden mukaan. Jokaisen asiakkaan kohdalla tehdään kuitenkin edelleen arvio siitä, mikä hoitomuoto hänen tarpeisiinsa parhaiten sopii, oli kyse sitten laitoshoidosta, palveluasumisesta tai perhehoidosta.

  • Perhehoidon laatu ja hoidettavien määrä

    Vaikuttaako uusi perhehoitolaki hoidettavien määrään?

    Perhehoitolain mukaan toimeksiantosuhteisessa perhehoidossa saadaan hoitaa samanaikaisesti enintään neljää henkilöä. Jos kyse on täysi-ikäisistä henkilöistä tai iäkkäistä ihmisistä, laki mahdollistaa kuitenkin enintään seitsemän henkilön hoitamisen toimeksiantosuhteisessa perhehoidossa. Tällöin on kuitenkin otettava huomioon, että hoidettavien toimintakyky, hoidon tarve sekä keskinäinen kanssakäyminen mahdollistavat yli neljän hengen hoitamisen.

    Ammatillisessa perhekodissa saadaan hoitaa samanaikaisesti enintään seitsemää henkilöä, jos perhekodissa annettavasta hoidosta, kasvatuksesta tai muusta huolenpidosta vastaa vähintään kaksi hoitopaikassa asuvaa henkilöä, jotka täyttävät perhehoitolain mukaiset kelpoisuusehdot.

    Sekä ammatillisessa että toimeksiantosuhteisessa perhehoidossa hoidettavien enimmäismäärään lasketaan mukaan myös hoitajan kanssa samassa taloudessa asuvat alle kouluikäiset lapset ja muut erityistä hoitoa tai huolenpitoa vaativat henkilöt. Lisäksi hoidettavien määrä on suhteutettava perhehoitajien lukumäärään, hoidettavien tarvitsemaan hoitoon ja kasvatukseen sekä toiminnan luonteeseen.

    Miksi lapsia ja nuoria saa sijoittaa enintään neljä yhteen perhekotiin?

    Perheessä hoidettavien lasten enimmäismäärän rajaus on tehty lapsen edun näkökulmasta. Lapset tarvitsevat erilaista hoitoa, kasvatusta ja huolenpitoa kuin täysi-ikäiset. Usein perhekotiin on sijoitettu lapsia useammasta eri perheestä. Sijoitettavat lapset tulevat hyvin erilaisista taustoista, ja heillä on usein takanaan traumaattisia kokemuksia, jotka lisäävät hoidon vaativuutta. Kun lastensuojelussa on pyrkimys vähentää lasten huostaanottoja avohuollon tukitoimin, se merkitsee sitä, että sijoitettavat lapset ovat entistä vaikeahoitoisempia. Lapsen etua puoltaa vahvasti se, että hän voi saada riittävästi aikuisten aikaa ja huolenpitoa samoin kuin läheisiä ihmissuhteita, jotka vahvistavat hänen perusturvallisuuttaan ja sosiaalisia taitojaan ja auttavat toipumaan mahdollisesta kaltoin kohtelusta.

    Sisarusten sijoittaminen samaan perhekotiin on kuitenkin mahdollista, vaikka perhekodissa ylittyisi neljän hoidettavan raja. Mikäli hoidettavana on yli neljä lasta eikä kyse ole sisaruksista, lapset tulee hoitaa ammatillisessa perhehoidossa. Ammatillinen perhehoito pystyy vastaamaan perhehoitajien korkeamman koulutusvaatimuksen vuoksi paremmin suurempaan hoidettavien määrään ja se on myös selkeämmin valvottua.

    Entä perhekodit, joissa on tällä hetkellä hoidettavan yli neljä lasta. Joudutaanko näiden perhekotien lapset uudelleensijoittamaan lakiuudistuksen myötä ammatilliseen perhehoitoon?

    Laissa olevalla siirtymäsäännöksellä turvataan se, ettei nykyisiin sijoituksiin tarvitse tehdä muutoksia. Ennen lain voimaantuloa tehtyyn sopimukseen perustuva perhehoito voi jatkua niin pitkään, kuin hoidettavan hoidon tarve sitä edellyttää.

    Sijoitetaanko lapsia jatkossa entistä herkemmin perhehoitoon ongelmatilanteissa?

    Lakiuudistuksen tavoitteena ei ole perhehoidon määrän kasvattaminen lastensuojelussa. Tavoitteena on ennemminkin edistää lapsen suotuisaa kehitystä ja hyvinvointia, ehkäistä lapsen ja perheen ongelmia sekä puuttua ajoissa havaittuihin ongelmiin. Muun muassa uuden sosiaalihuoltolain tavoitteena on tukea perheitä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Myös matalan kynnyksen palveluja ja kotiin vietäviä palveluja on pyritty lisäämään. Sijaishuolto ja siihen kuuluva perhehoito ovat jatkossakin viimesijaisia keinoja. Perheille pyritään tarjoamaan ongelmatilanteissa ensisijaisesti tukea, apua ja tietoa.

    Perhehoito on kuitenkin myös jatkossa lastensuojelun sijaishuollossa ensisijainen sijoitusmuoto. Lapsi sijoitetaan laitoshuoltoon vain, jos lapsen sijaishuoltoa ei voida järjestää lapsen edun mukaisesti perhehoidossa tai muualla.

    Miten varmistetaan, että perhehoito vastaa asiakkaan tarpeisiin?

    Perhehoitoon sijoitetulle laaditaan aina ennen hoidon aloittamista asiakas- tai palvelusuunnitelma. Suunnitelmassa kuvataan sitä, mitä asiakkaan asiassa on sovittu ja mitkä ovat muun muassa annettavan hoidon tavoitteet. Lastensuojelun perhehoidon sijoitus tehdään lastensuojelulakiin perustuen. Sijoitus perhehoitoon voidaan tehdä myös sosiaalihuoltolain, vammaispalvelulain, kehitysvammalain tai vanhuspalvelulain perusteella. Kehitysvammaisen henkilön sijoitus perhehoitoon kirjataan hänen erityishuolto-ohjelmaansa.

  • Toimeksiantosuhteinen vai ammatillinen perhehoito?

    Kuka voi toimia perhehoitajana?

    Uudessa laissa on erotettu kaksi eri perhehoidon muotoa: toimeksiantosuhteinen perhehoito ja ammatillinen perhehoito. Toimeksiantosuhteisessa perhehoidossa riittää perhehoitoon perehdyttävä valmennus sekä soveltuvuus tehtävään. Toimeksiantosuhteisen perhehoidon koulutusvaatimus on haluttu pitää matalana, jotta perhehoitajia olisi maassamme riittävästi ja palvelujen kokonaiskustannukset pysyisivät kohtuullisina. 

    Ammatillinen perhehoito sen sijaan on luvanvaraista toimintaa. Ammatillisella perhehoitajalla tulee olla laaja kokemuspohja ja tehtävään soveltuvan koulutus esimerkiksi sosiaalialalta.

    Mitä ammatillisen perhehoidon järjestäminen edellyttää?

    Ammatillisen perhehoidon järjestäminen edellyttää, että toiminnasta vastaa vähintään kaksi perhehoitajaa, jotka koulutuksensa, kokemuksensa tai henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella ovat sopivia antamaan perhehoitoa. Lisäksi ainakin yhdellä hoitajalla on oltava tehtävään soveltuva koulutus ja riittävä kokemus hoito- tai kasvatustehtävistä.

    Ammatillisella perhekodilla tulee olla toiminnalleen lupa. Lupaa haetaan siltä aluehallintovirastolta, jonka toimialueella palveluja tuotetaan. Jos palveluja tuotetaan useamman kuin yhden aluehallintoviraston toimialueella, lupaa haetaan Valviralta.

    Ammatillisella perhehoidolla voidaan vastata paremmin vaativampaa hoitoa tarvitsevien asiakkaiden tarpeisiin sekä suurempaan hoidettavien määrään kuin toimeksiantosuhteisessa perhehoidossa. Kunnat tai kuntayhtymät sopivat perhehoidon järjestämisestä ammatillisen perhehoitajan kanssa.

    Ammatillinen perhehoito ja ammatillinen perhekoti ovat yleisesti käytössä olevia nimityksiä, ja molemmilla tarkoitetaan samaa hoitomuotoa.

  • Perhehoidon valvonta ja perhehoitajan ilmoittamisvelvollisuus

    Miten perhehoitoa valvotaan?

    Hoidettavan sijoittaneen kunnan tehtävänä on valvoa, että perhehoitoon sijoitettu saa tarvitsemansa palvelut ja sijoitus toteutuu lain mukaisesti. Vastuu valvonnasta kuuluu sijoittamisen järjestävälle kunnalle silloinkin, kun hoidettavan perhehoito tapahtuu toisessa kunnassa. Lisäksi sijoittaneen kunnan on valvottava, että hoidettava saa sijoituksen aikana ne tarvitsemansa palvelut ja tukitoimet, jotka se kunta järjestää, johon henkilö on sijoitettu.

    Mitä ovat perustellut syyt ennalta ilmoittamattomaan valvontakäyntiin?

    Sekä sijoittajakunnan että sijoituskunnan sosiaalihuollosta vastaava toimielin voi tarkastaa perhehoitopaikan toiminnan sekä toiminnan järjestämisessä käytettävät toimintayksiköt ja toimitilat silloin, kun tarkastuksen tekemiseen on perusteltu syy. Perusteltu syy voi olla esimerkiksi perhehoidossa olevan oma pyyntö tehdä tarkastuskäynti tai muu kunnalle tullut ilmoitus, jossa epäillään perhekodissa olevan tarkastusta vaativia epäkohtia. Pysyväisluonteiseen asumiseen tarkoitetut tilat voidaan tarkastaa ainoastaan, jos tarkastaminen on välttämätöntä asiakkaan aseman ja asianmukaisten palvelujen turvaamiseksi.

    Mitä ovat ne perhekodissa tapahtuvat muutokset, joista perhehoitajan tulee ilmoittaa?

    Muutokseksi katsotaan esimerkiksi se, että perhekotiin tulee uusi hoidettava tai aiemmin tilapäisessä hoidossa ollut muuttaa perhekotiin jatkuvasti läsnä olevaksi.

    Mihin perhehoitajan pitää ilmoittaa perhekodissa tapahtuvista muutoksista?

    Perhehoitaja on velvollinen ilmoittamaan perhehoidossa tapahtuneista muutoksista vastuutyöntekijöille

    • kaikkiin niihin kuntiin, joista perhekotiin on sijoitettu hoidettavia sekä
    • kuntaan, jossa perhekoti sijaitsee.

    Ilmoittamisvelvollisuus koskee kaikkia perhehoitajia sopimustyypistä riippumatta.

Lisätietoja

Erkki Papunen, hallitussihteeri 
STM, Sosiaali- ja terveyspalveluosasto, Sosiaalipalveluryhmä 0295163298