Palvelusetelikokeilu

Valinnanvapautta palvelusetelillä

Palvelusetelikokeilu tuottaa tietoa sosiaali- ja terveyspalveluiden valinnanvapautta koskevaan valmisteluun ja se on osa valtioneuvoston Palvelut asiakaslähtöiseksi -kärkihanketta. Palvelusetelikokeilun hankkeissa sovelletaan tällä hetkellä voimassa olevaa palvelusetelilakia (569/2009). 

Valinnanvapauden myötä käyttäjä voi itse valita palveluiden julkisen, yksityisen   tai kolmannen sektorin tuottajan. Kokeilun avulla selvitetään asiakkaan valinnanvapauden vaikutuksia sosiaali- ja    terveyspalvelujen saatavuuteen ja laatuun. Lisäksi selvitetään, miten palvelujen hinnoittelu- ja korvausmallit vaikuttavat sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaiskustannuksiin. Erityisesti selvitetään valinnanvapauden vaikutuksia asiakkaisiin ja potilaisiin sekä palveluntuottajiin ja palvelujen integrointiin.

Tavoitteena on löytää kokonaistaloudellisesti tarkoituksenmukainen, yhdenvertaisen hoitoon ja palveluun pääsyn mahdollistava, asiakkaiden osallistumiseen ja palvelutuotannon kehittämiseen kannustava malli.

Kokeiluun on varattu 10 miljoonaa euroa. Siitä merkittävin osa käytetään kokeilukunnille työnnettäviin valtionavustuksiin.  Kokeilukunnat valittiin syksyllä 2016 ja kokeilut toteutetaan vuosina 2017 - 2018 seuraavasti:

Palvelusetelikokeilun toteutukseen osallistuu useita yhteistyötahoja, joista keskeisimmät ovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Kela ja Sitra. Yhteistyömuotoina käytetään seminaareja, keskustelutilaisuuksia ja työpajoja, joista osa on avoimia ja osa vain kutsutuille osallistujille.

Palvelusetelikokeilut laajenevat

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) järjesti syksyllä 2017 valtionavustushaun, jossa alueet saattoivat hakea rahoitusta kokeilun laajennukseen. Myös uudet alueet saattoivat hakea mukaan palvelusetelikokeiluihin. Laajennetut ja uudet palvelusetelikokeilut ovat käynnissä vuoden 2018 loppuun. Kokeilut voivat jatkua vuonna 2019 erikseen sovittavalla tavalla.

Rahoitettavien hankkeiden sisällölliset painopistealueet ja laajuus ovat:

  • Jyväskylän kaupunki: perustason sote-palvelut. Kokeilu laajenee Jyväskylässä Kyllön, Palokan ja Vaajakosken kaupunginosiin sekä Hankasalmen ja Uuraisten kuntiin. Kokeilussa on mukana maakunnan väestöstä 50 %, valtionavustus: 2 400 000 €.
  • Tampereen kaupunki: henkilökohtaisen budjetin toimintamallin selvitystyö ja suun terveydenhuolto. Kokeilu laajenee Tampereen lisäksi Pirkkalan, Lempäälän, Valkeakosken, Nokian, Ylöjärven, Kangasalan, Hämeenkyrön ja Sastamalan seudun kuntayhtymän kuntiin (kunnilla omat sisällölliset painopisteet), mukana maakunnan väestöstä 84 %, valtionavustus: 1 600 000 €.
  • Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymä: perustason sote-palvelut ja henkilökohtainen budjetti. Kokeilu laajenee Länsi- ja Itä-Uudellemaalle, väestöpohja 350 000 asukasta, valtionavustus: 2 800 000 €.
  • Ylä-Savon SOTE-kuntayhtymä: perustason sote-keskus ja henkilökohtainen budjetti. Kokeilu laajenee Kuopion kaupunkiin sekä Joroisten, Kaavin, Keiteleen, Leppävirran, Pielaveden, Rautavaaran, Tervon, Tuusniemen ja Vesannon kuntiin, mukana maakunnan väestöstä 73,4 %, valtionavustus: 2 800 000 €.
  • Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote): henkilökohtainen budjetti. Kokeilussa mukana maakunnan väestöstä 100 %, valtionavustus: 770 678 €.
  • Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä: henkilökohtainen budjetti. Kokeilussa mukana maakunnan väestöstä 96 %, valtionavustus: 446 160 €.
  • Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymä: henkilökohtainen budjetti. Kokeilussa mukana maakunnan väestöstä 96 %, valtionavustus: 633.312 €.
  • Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä: perustason sote-palvelut. Mukana kokeilussa maakunnan väestöstä 90 %, valtionavustus: 1 440 000 €.
  • Vaasan kaupunki: henkilökohtainen budjetti. Kokeilussa mukana maakunnan väestöstä 67 %, valtionavustus: 680 000 €.

Lisätietoja

Vuokko Lehtimäki, hankepäällikkö 
STM, Hyvinvointi- ja palveluosasto / HPO, Asiakkuus ja toimintaympäristö -yksikkö / ASTO, Asiakkaat-tulosryhmä / ASI 0295163256   etunimi.sukunimi@stm.fi