Osatyökykyiset työssä -ohjelma tutkii: Mikä edistää tai estää osatyökykyisen työllistymistä?

Osatyökykyiset työssä -ohjelmassa  on tunnistettu osatyökykyisten työssä jatkamisen ja työllistymisen tueksi tarkoitetun keinovalikoiman laajuus, mutta myös pirstaleisuus ja hajanainen käyttö.

Ohjelmassa on testattu toimintamallia, jossa osatyökykyiselle nimetään tukihenkilö (työkykykoordinaattori), joka yhdessä osatyökykyisen kanssa laatii suunnitelman siitä, mitä keinoja työssäkäynnin tueksi tarvitaan. Työkykykoordinaattori vastaa siitä, että suunnitelma toteutuu. 

Työkykykoordinaattorin nimeää työnantaja, TE-toimisto tai työterveyshuolto. Työkykykoordinaattori tuntee osatyökykyisille tarkoitetut palvelut, etuudet sekä muut keinot ja pystyy ohjaamaan osatyökykyisen oikean tuen piiriin. Työkykykoordinaattorin käyttöön perustuvaa toimintamallia testataan parhaillaan 12 työpaikalla.

Vaikutukset suurennuslasin alla

Osku-ohjelman tutkimuspäällikkö Nina Nevala on käynnistänyt toimintamallin vaikutuksia koskevan tutkimuksen.

Nina, mitä tutkitte?

Tutkimme uuden toimintamallin toteutusta ja tuloksia sekä työpaikka- että henkilötasolla. Selvitämme, miten 12 erilaista työpaikkaa käytännössä tukee osatyökykyisten työllistymistä ja työssä jatkamista, millaisia hyviä käytäntöjä heillä on ja mitkä asiat estävät tai edistävät osatyökykyisten osallistumista työelämään. Selvitämme myös, millaisia vaikutuksia uudella toimintamallilla on työpaikan taloudellisiin tunnuslukuihin.

Tutkimuksessa kuvaamme myös osatyökykyisten henkilöiden työelämäpolkuja ja selvitämme, miten osatyökykyiset itse kokivat yhteistyön työkykykoordinaattorin kanssa.

Et tee tätä tutkimusta yksin. Keitä muita on mukana?

Taloudellisten vaikutusten arviointia tekee erityisasiantuntija Jarno Turunen Työterveyslaitokselta. Tutkimuksessa on mukana kaksi opinnäytetyöntekijää: Sari Lehtinen tekee opinnäytetyötä Turun yliopiston kauppakorkeakouluun ja Johanna Surakka Jyväskylän yliopiston liikuntatieteelliseen tiedekuntaan. Lisäksi kaikki 12 työpaikkaa ovat aktiivisesti mukana tutkimuksessa.

Mitä tutkimusmenetelmiä käytätte?

Käytämme sekä laadullisia että määrällisiä tutkimusmenetelmiä. Teemme yksilö- ja ryhmähaastatteluja, narratiivisia case-kuvauksia ja kyselyjä sekä keräämme organisaatioiden erilaisia talouslukuja.

Mitä ovat narratiiviset case-kuvaukset?

Ne tarkoittavat tarinan muotoon tehtyjä kuvauksia osatyökykyisten työelämäpoluista. Tarinat perustuvat osatyökykyisten itsensä sekä heidän työkykykoordinaattoreidensa ja työnantajiensa haastatteluihin.

Missä tutkimustulokset julkaistaan ja miten niitä hyödynnetään?

Tutkimustulokset julkaistaan kansainvälisissä tiedelehdissä, kotimaisissa ammattilehdissä ja alan kongressijulkaisuissa. Tuloksista kerrotaan myös Osatyökykyiset työssä -ohjelman nettisivuilla ja erilaisissa tilaisuuksissa.

Tutkimuksessa mukana olevat työpaikat ovat ikään kuin testialustoja, jotka kokeilevat uutta toimintatapaa ja etsivät hyviä käytäntöjä. Työpaikat ovat sitoutuneet antamaan kokemuksensa ja havaintonsa tutkimuksen kautta kaikkien käyttöön.

Tutkimuksessa saadaan tietoa ja kokemusta myös siitä, miten työkykykoordinaattori toimii työ- ja elinkeinotoimistossa, henkilöstöhallinnossa ja työterveyshuollossa.

Miten osatyökykyiset itse hyötyvät tästä tutkimuksesta?

Tutkimus tuottaa uutta tietoa onnistuneista käytännöistä, joilla tuetaan osatyökykyisten työelämään pääsyä ja työssä jatkamista. Tulokset tähtäävät siihen, että etenkin osatyökykyiset itse hyötyvät tutkimuksesta.

Tutkimus on käytännönläheinen ja se tuottaa monen tasoista uutta tietoa muun muassa työpaikkojen, työterveyshuoltojen, kuntoutustahojen, TE-toimistojen, oppilaitosten ja päätöksentekijöiden käyttöön.

Mitä arvelet nyt: onko Oskussa kehitetty malli siirrettävissä mille tahansa työpaikalle?

Alustavien tulosten perusteella näyttää, että toimintamalli soveltuu hyvin TE-toimistoihin, yritysten henkilöstöhallintoon ja työterveyshuoltoon.

Työkykykoordinaattorin ohella samanlaista koordinoivaa ja asiakasta ohjaavaa työtä tekevät myös esimerkiksi Kelan työkykyneuvojat sekä kunnissa ja yksityisellä sektorilla toimivat työvalmentajat.

Työttömien osatyökykyisten kohdalla palvelua on saatavilla sekä TE-toimistosta että Kelasta. Työssä olevien kohdalla on luontevaa, että työkykykoordinaattorin palveluja saa työterveyshuollosta. Pienten yritysten ja yrittäjien kohdalla olisi tärkeää kehittää alueellisia tapoja järjestää työkykykoordinaattorin palveluja.

Teksti: Anne Koskela