FI SV EN

Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea

Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea on Euroopan neuvostossa toimiva puolueeton tutkintaelin. Komitea tutkii, ovatko Euroopan sosiaalisen peruskirjan hyväksyneet maat noudattaneet peruskirjan määräyksiä. Komitea valvoo sopimuksen noudattamista tutkimalla valtioiden vuosittain antamia raportteja, joissa ne kertovat sopimuksen täytäntöönpanosta. Lisäksi sille voidaan peruskirjan lisäpöytäkirjan nojalla tehdä järjestökanteluita.

Kantelujärjestelmällä pyritään tehostamaan peruskirjassa turvattujen oikeuksien täytäntöönpanoa. Suomi on myöntänyt kaikille kansalaisjärjestöille oikeuden tehdä järjestökanteluita komitealle.

Järjestökantelut takaavat järjestöille, kuten työmarkkinaosapuolille ja kansalaisjärjestöille, mahdollisuuden kannella Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitealle. Järjestö voi tehdä järjestökantelun, jos se epäillee, ettei peruskirjaa ole kantelupöytäkirjan hyväksyneessä jäsenvaltiossa pantu riittävällä tavalla täytäntöön.

Sitä vastoin yksityiset henkilöt eivät voi kannella Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitealle.

Komitea koostuu 15 riippumattomasta asiantuntijasta, jotka Euroopan neuvoston ministerikomitea nimittää kuuden vuoden toimikaudeksi kerrallaan.

Komitean ratkaisu Suomen sosiaaliturvajärjestelmää koskevassa kantelussa

Suomen vähimmäisturvan tasosta on tehty sosiaalisten oikeuksien komitealle järjestökantelu, jonka ratkaisun Euroopan neuvosto julkisti 11. helmikuuta 2015.

Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea pitää sosiaaliturvaetuuksien vähimmäistasoa Suomessa riittämättömänä.

Kysymyksiä ja vastauksia komitean ratkaisusta

1. Mihin komitean ratkaisu perustuu?

Komitea tarkastelee yksittäisten etuuksien, kuten sairauspäivärahan tai työmarkkinatuen, tasoa suhteessa suomalaisten keskituloon. Tällä perusteella se on todennut vähimmäisetuudet liian mataliksi.

Suomi arvioi sosiaalietuuksien riittävyyttä toisin, koska Suomessa sosiaalietuudet, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ja erilaiset terveydenhuollon maksukatot muodostavat kokonaisuuden. Lisäksi komitea arvioi toimeen tulotuenmäärää ainoastaan toimeentulotuen perusosan perusteella ja jättänyt huomioimatta lähes poikkeuksetta maksettavia toimeentulotuen täydentäviä osia.

2. Miten Suomi vastaa komitealle?

Suomi katsoo komitean tulkitsevan suomalaista sosiaaliturvajärjestelmää toisin kuin Suomi. Suomessa sosiaalietuudet, maksuttomat palvelut ja erilaiset sosiaali- ja terveydenhuollon maksukatot muodostavat kokonaisuuden.

Yksittäisen etuuden taso ei ole hyvä mittari, koska Suomessa toimeentulo voi koostua esimerkiksi työmarkkinatuesta, asumistuesta ja toimeentulotuesta. Lisäksi muun muassa julkisilla terveyspalveluilla ja reseptilääkkeillä on omat maksukattonsa, jotka rajaavat asiakkaan terveydenhuoltokustannukset kohtuulliselle tasolle.

Suomen kanta on, että vähimmäisturvan riittävyyttä tulisi arvioida kokonaisuutena, johon kuuluvat kaikki rahana maksettavat etuudet sekä niitä täydentävät palvelut ja maksukatot.

3. Miten asia etenee?

Ratkaisua käsitellään seuraavaksi Euroopan neuvoston ministerikomiteassa maaliskuussa 2015 , jolloin Suomi esittää oman näkemyksensä. Ministerikomitea ei voi muuttaa ratkaisun sisältöä, mutta Suomen on kuitenkin raportoitava vähimmäisetuuksien tasosta sosiaalisten oikeuksien komitealle kunnes komitea katsoo etuuksien tason riittäväksi.

Lisätietoja