Työpajaprosessi tukee maakunnallista muutosta

Muutosohjelman tavoitteina ovat lasten, nuorten ja perheiden palveluiden

  • toimintakulttuurin muutos,
  • matalan kynnyksen palveluiden verkostoiminen ja
  • erityspalveluiden uudistaminen.

Maakunnallinen muutostyö kohdentuu neljään kehittämiskokonaisuuteen:

  1. Lapsen oikeuksiin ja tietoon perustuvan toimintakulttuurin edistäminen
  2. Matalan kynnyksen palveluiden kehittäminen
    • Perhekeskustoimintamalli
    • Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lapsen ja nuoren hyvinvoinnin tukena
  3. Erityis- ja vaativimman tason palveluiden kehittäminen

Mitä työpajoissa halutaan saada aikaan?

LAPEn kehittämiskokonaisuuksia työstetään ja mallinnetaan kolmessa työpajaprosessissa syksyn 2016 aikana. Työpajaprosessin tarkoituksena on tukea maakunnallista muutosta ja rakentaa yhteistä näkemystä lasten, nuorten ja perheiden palveluiden uudistamisen ja maakuntien hankevalmistelun tueksi. Työpajaprosessien tuloksena syntyvät uusien toimintatapojen, palveluiden ja palvelurakenteiden mallinnukset toimivat apuna ja ohjeena maakuntien LAPE-muutostyölle.

Ketkä osallistuvat työpajoihin?

Työpajoihin osallistuu maakuntien toimijoita monelta sektorilta, yhteistyöverkostojen jäseniä, kolmannen sektorin edustajia ja kokemusasiantuntijoita. Valtionavustushakemusten valmistelijoita kutsutaan mukaan työpajaprosesseihin. Lasten, nuorten ja perheiden äänen kuulumiseen panostetaan.

Jokaisen työpajan aamu- tai iltapäivää voi seurata verkossa ja verkkoon viedään myös materiaalia työpajoista.

Työpajat tekevät myös yhteistyötä

Uudistamisen yhteisenä tavoitteena on tuottaa uusia toimintatapoja palveluiden asiakaslähtöiseen integraatioon. Palveluita uudistavat työpajaprosessit 1 ja 2 kehittävät uusia toimintamalleja yhdessä.

Yhteiset kehittämisteemat ovat  

  • Monitoimijainen arviointimalli
  • Erityisosaamisen liittäminen osaksi perustason palveluja, uudet toimintamallit vertikaalisen integraation mahdollistamiseksi
  • Monialainen yhteistyö ja osaamisen yhdistäminen erityistason palveluissa, uudet toimintamallit horisontaalisen integraation mahdollistamiseksi

Työpajaprosessi 1: Erityis- ja vaativimman tason palvelut

Työpajoissa työstetään edellä mainittujen integraatioteemojen lisäksi erityis- ja vaativimpien palveluiden ja palvelurakenteiden uudistamista sekä lastensuojelun sisällöllistä kehittämistä osana erityis- ja vaativimpien palveluiden kokonaisuutta.

Työpajat   

Linkit vievät THL:n tapahtumakalenteriin, josta löytyvät myös linkit verkkolähetyksiin.

Työpajojen aineistot löydät jälkikäteen THL:n verkkosivuilta.

Vastuuhenkilöt

kehittämispäällikkö Päivi Petrelius, THL, etunimi.sukunimi@thl.fi
koordinaattori Rika Rajala, THL, etunimi.sukunimi@thl.fi
erityisasiantuntija Pälvi Kaukonen, STM, etunimi.sukunimi@stm.fi
erityisasiantuntija Pia Mäkeläinen, STM, etunimi.sukunimi@stm.fi

Työpajaprosessi 2: Matalan kynnyksen palvelut

Työpajoissa työstetään matalan kynnyksen palveluiden ja palvelurakenteiden uudistamista sekä edellä mainittuja integraatioteemoja. Matalan kynnyksen palveluihin kuuluvat Perhekeskustoimintamalli sekä Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lapsen ja nuoren hyvinvoinnin tukena.

Työpajat

Linkit vievät THL:n tapahtumakalenteriin, josta löytyvät myös linkit verkkolähetyksiin.

Työpajojen aineistot löydät jälkikäteen THL:n verkkosivuilta.

Vastuuhenkilöt

kehittämispäällikkö Arja Hastrup, THL, etunimi.sukunimi@thl.fi
erikoissuunnittelija Päivi Muranen, THL, etunimi.sukunimi@thl.fi
neuvotteleva virkamies Marjaana Pelkonen, STM, etunimi.sukunimi@stm.fi

Työpajaprosessi 3: Toimintakulttuuri

Työpajojen tarkoituksena on verkostoida lapsen oikeuksiin ja tietoon perustuvan toimintakulttuurin muutoksesta kiinnostuneet hakijat ja alan asiantuntijat syventämään ja konkretisoimaan 2017 alkavaa muutostyötä. Työstettävät teemat ovat seuraavat:

1) lapsiystävällisen kunnan/maakunnan toimintamalli ja sen levittäminen,  
2) kokonaisuuden johtamisen välineet (yhteensovittava
johtaminen, päätösten lapsivaikutusten arviointi, lapsibudjetointi, lasten hyvinvoinnin seuranta ja raportointi, ammattilaisten osaamisen uudistaminen)
3) perheystävällisen työpaikan toimintamallin levittäminen.

Työpajat

Toimintakulttuurin muuttamista koskeva työpajaprosessi on alkanut 30.8. järjestetyllä työpajalla lasten ja nuorten hyvinvoinnin tietopohjan kehittämiseksi.

  • 30.8. Työpajaprosessia edeltävä eminaari lasten ja nuorten hyvinvoinnin tietopohjan ja raportoinnin kehittämisestä
  • x.10. Lapsiystävällisen kunnan/maakunnan toimintamallin jäsentäminen, ml. perheystävällinen työpaikka
  • xx.11. Yhteiset resurssit eli lapsiin kohdistuvien kustannusten seuranta yli hallinnonalarajojen (lapsibudjetointi)
  • xx.11. Kokonaisuuden johtamisen välineet: yhteensovittava johtaminen, päätösten lapsivaikutusten arviointi, lasten hyvinvoinnin seuranta ja raportointi
  • xx.11. Ammattilaisten osaamisen uudistaminen (kohdennettu ammattikorkeakouluille ja yliopistoille jotka kouluttavat lasten ja perheiden parissa työskenteleviä)
  • xx.12. Työpajaprosessin yhteenvetävä ja kokoava seminaari: muutoksen eväät 2017–2018

Työpajojen aineistot löydät jälkikäteen THL:n verkkosivuilta.

Vastuuhenkilöt

erikoistutkija Nina Halme, THL, etunimi.sukunimi@thl.fi
ohjausryhmän puheenjohtaja Maria Kaisa Aula, mariakaisa.aula(at)luukku.com
tilaajajohtaja Markku Rimpelä, Hämeenlinnan kaupunki, etunimi.sukunimi@hameenlinna.fi