Uusimaa ja Etelä-Karjala selvittivät kokemuksia lasten, nuorten ja perheiden palveluista

Uudenmaan ja Etelä-Karjalan Lape-hankkeet toteuttivat yhteisen asukaskyselyn, jolla kartoitettiin alueen lasten, nuorten ja perheiden palvelujen käyttäjien kokemuksia ja kehittämistarpeita.

Kysely osoitti, että asukkaat toivovat rinnalla kulkijuutta ja eri toimijoiden välistä yhteistyötä

Kysely kohdistettiin aikuisille. Kyselyyn vastasi yli 1800 asukasta Uudeltamaalta, joista ruotsinkielisiä yli 400, ja Etelä-Karjalasta 659 asukasta.

Neuvolapalvelut kunnossa

Uudenmaan ja Etelä-Karjalan asukkaiden vertailussa Etelä-Karjalassa oltiin yleisesti ottaen tyytyväisempiä kaikkiin lakisääteisiin palveluihin, kuten esimerkiksi varhaiskasvatukseen, esi- ja perusopetukseen sekä perheiden sote-palveluihin.  

Sote-palveluiden osalta on huomioitava, että Eksote on toteuttanut sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota jo vuodesta 2010.

Neuvolapalvelut saivat molemmissa maakunnissa asukkailta kirkkaimmat arvosanat. Myös esikoulu ja varhaiskasvatuksen palveluihin oltiin verrattain tyytyväisiä.

Tyytymättömyyttä oli erityisesti tuettuihin perhepalveluihin ja Uudellamaalla myös vammaispalveluihin.

Rinnalla kulkijuus ja eri toimijoiden välinen yhteistyö kehittämisen keskiöön

Asukkaat toivovat matalan kynnyksen palveluita muun muassa niille lapsille, joilla on käyttäytymiseen liittyviä ongelmia. Yleisenä toiveena olivat ennalta ehkäisevät varhaiset palvelut eli tukitoimet jo ennen kuin varsinainen ongelma on käsillä.

Toiveina esitettiin myös muun muassa maksuttomien harrastusmahdollisuuksien lisääminen, alakoululaisten iltapäivätoiminta sekä nuorten harrastusmahdollisuuksien laajentaminen.

Sote-palvelujen osalta asukkaat toivovat joustavuutta erityisesti iltaisin, öisin ja viikonloppuisin. Eri terveys-, sosiaali- ja sivistystoimijoiden välillä toimiva yhteistyö nousi myös tärkeäksi kehittämiskohteeksi.

Konkreettisina esimerkkeinä esitettiin muun muassa eri palvelusektoreita yhdistäviä yhteistyöntekijöitä, nimettyä henkilöä perheen palveluiden kokonaisuuden yhteen sovittajaksi, helposti saavutettavia sote-palveluita, lisää sähköisiä palveluita sekä jalkautuvia palveluita erityisesti kouluihin ja päiväkoteihin.

Palveluiden kehittämisen tavoitteena oltava yhteensovittaminen ja paremmat palvelut

Sekä Uudenmaan että Etelä-Karjalan asukkaat ovat tyytyväisiä neuvolaan, esiopetukseen sekä kuntoutuksen terapiapalveluihin, kuten fysio-, toiminta-ja puheterapiaan. Tyytymättömimpiä ollaan tuettuihin perhepalveluihin. 

Palveluiden kehittämistyön näkökulmasta on merkittävää, että myös lastensuojelun palveluihin, lasten etuun tai perheoikeuteen liittyviin sosiaalipalveluihin, päivystysluonteisiin lasten ja nuorten palveluihin, ensi- tai turvakotipalveluihin on tyytymätön joka kolmas asukas. Uudellamaalla lisäksi päihde- ja mielenterveyspalveluihin sekä vammais- ja kehitysvammapalveluihin osoitettiin merkittävää tyytymättömyyttä.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta kehittämistyöhön tarvitaan monialaista otetta. Ei riitä, että kehittämistoimet kohdistuvat pelkästään tiettyyn sektoriin ja sen sisällä oleviin palveluiden kehittämiseen, sillä asukkaat toivovat eri palveluiden välille sujuvuutta ja yhteensovittamista.

On selvää, että nykyisellään pirstaloituneiden palveluiden yhteensovittaminen sekä varhaiseen tukeen satsaaminen lisää lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia. Varhaiset tukitoimet lisäävät vaikuttavuutta, millä on myös vaikutusta kustannuksiin.

Lape rakentaa maakuntiin uudenlaisia yhteistyön muotoja eri toimijoiden välille, kehittää erityisesti varhaisen tuen palveluita ja luo uusia innovatiivisia palvelumuotoja perheiden palveluihin myös digitaalisia mahdollisuuksia hyödyntäen.

Muutosagentti Hanna Tiirinki
Lape Uusimaa
Muutosagentti Mona Taipale
Lape Etelä-Karjala