FI SV EN

Kysymyksiä ja vastauksia alkoholilain kokonaisuudistuksesta

Valtioneuvosto antoi 14.9.2017 eduskunnalle hallituksen esityksen alkoholilain kokonaisuudistukseksi. Eduskunta käsittelee lakiehdotusta syysistuntokauden ajan

Uudistuksesta on koottu usein kysyttyjä kysymyksiä vastauksineen.

Usein kysyttyä:

  • Miksi alkoholilaki uudistetaan?

    Suomen alkoholilainsäädäntö koostuu vuoden 1994 alkoholilaista ja sen nojalla annetuista 13 asetuksesta. Laki ja sen nojalla annetut asetukset kootaan uudistuksessa mahdollisimman kattavasti yhteen lakiin. 

    Uudistus liittyy myös hallituksen norminpurkuhankkeeseen. Nykyisessä laissa on vielä joitakin vanhentuneita ja kankeita säännöksiä aiemmista vuoden 1932 väkiviinalaista ja vuoden 1969 alkoholilaista.

  • Mitkä ovat uudistuksen lähtökohdat?

    Uudistuksessa pyritään löytämään tasapaino alkoholin aiheuttamien kansanterveydellisten haittojen vähentämisen ja elinkeinoelämän tarpeiden välillä.

    Lain pääperiaate on edelleen alkoholihaittojen ehkäiseminen. Lähtökohtana on muun muassa säilyttää Alkon vähittäismyyntimonopoli. Myös erityisesti alkoholijuomien vähittäismyyntiä ja anniskelua koskeva lupajärjestelmä säilyisi.

    Samalla nykyisen lainsäädännön erityisesti ravintola-alaa kuormittavia tarpeettomia, vanhentuneita tai kankeita normeja puretaan. Esimerkiksi ravintoloiden anniskeluaikoja ja asiakaspalvelua koskevia säännöksiä vapautetaan.

  • Miten hallitus on ohjannut alkoholilain kokonaisuudistuksen valmistelua?

    Alkoholilain kokonaisuudistuksen poliittinen valmistelu pääministeri Juha Sipilän hallituksessa käynnistyi helmikuussa 2016, kun perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula esitteli pohjaesityksensä hyvinvoinnin ja terveyden ministerityöryhmälle. Pohjaesityksessä haettiin tasapainoa alkoholihaittojen vähentämisen ja elinkeinotoiminnan huomioon ottamisen välillä.

    Hallituspuolueiden eduskuntaryhmät käsittelivät tämän jälkeen pohjaehdotusta ja ryhmien edustajien jatkoneuvotteluissa sovittiin eräistä alkoholilainsäädännön linjauksista 19.5.2016. Näiden linjausten perusteella sosiaali- ja terveysministeriö on jatkanut valmistelua.

    Lausuntokierrokselle lähetetty luonnos käsiteltiin hallituksen hyvinvoinnin ja terveyden ministerityöryhmässä marraskuussa 2016. Laaja lausuntokierros esityksestä käytiin 22.11.2016–16.1.2017, ja lausuntoyhteenveto valmistui maaliskuussa 2017.

    Lausuntokierroksen jälkeen esitystä on viimeistelty sosiaali- ja terveysministeriössä. Kevään ja kesän aikana lakiesitystä ovat käsitelleet muun muassa Lainsäädännön arviointineuvosto, Euroopan komissio ja Kuntatalouden ja -hallinnon neuvottelukunta.  Lakiesitys käsiteltiin kesän aikana myös hyvinvoinnin ja terveyden ministerityöryhmässä.

  • Hallituksen esitys uudeksi alkoholilaiksi annettiin eduskunnalle 14.9.2017. Mikä on alkoholilain eduskuntakäsittelyn aikataulu?

    Eduskuntakäsittelyn aikataulu riippuu eduskunnan omista päätöksistä. Eduskunnassa lakiesitys lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, joka käsittelee lain ja tekee siitä mietinnön. Todennäköisesti esitys menee myös joihinkin muihin valiokuntiin, jotka antavat esityksestä lausunnon.

  • Miten uudistusta on valmisteltu?

    Uudistus on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriössä tiiviissä yhteistyössä sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa. Muista ministeriöistä asiantuntija-apua ovat antaneet erityisesti oikeusministeriö, sisäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja valtiovarainministeriö.

    Valmistelun yhteydessä sosiaali- ja terveysministeriö on järjestänyt erillisiä tapaamisia Panimoliiton, Pienpanimoliiton, Tilaviiniyrittäjien, Alkoholijuomateollisuusyhdistyksen, Alkoholijuomakauppayhdistyksen, Majoitus- ja ravitsemispalvelut MaRa ry:n, Päivittäistavarakauppa ry:n ja Ehkäisevän päihdetyön verkoston hallintoelinten, jäsentyöryhmien ja toimihenkilöiden kanssa.

  • Miten uudistuksen vaikutuksia on arvioitu?

    Luonnokseen sisältyy arvioita muun muassa uudistuksen taloudellisista vaikutuksista ja terveysvaikutuksista.

    Suurimmat taloudelliset ja terveysvaikutukset syntyvät arvioiden mukaan siitä, että mikäli kaupoissa, kioskeissa ja huoltamoilla myydään jatkossa nykyistä vahvempia alkoholijuomia. Taloudellisesti tästä hyötynevät alkoholijuomien valmistajat ja myyjät. Toisaalta alkoholin kokonaiskulutus kasvaa, mikäli kaupoissa myytävät alkoholijuomat vahvenevat. Tämä lisännee alkoholista aiheutuvia sosiaalisia, terveydellisiä ja myös taloudellisia haittoja.

  • Mikä on merkittävin muutos alkoholijuomien vähittäismyyntiin?

    Kaupan vähittäismyynti koskee nykyisin enintään 4,7 tilavuusprosenttia alkoholia sisältäviä käymisteitse valmistettuja alkoholijuomia. Kaupan alkoholijuomien enimmäisvahvuus nostettaisiin jatkossa 5,5 prosenttiin ja vaatimus juoman valmistamisesta käymisteitse poistetaan. Tämä tarkoittaa sitä, että ruokakaupoissa, elintarvikekioskeissa ja huoltoasemilla myytäisiin uusina alkoholijuomina A-olutta, nykyistä vahvempia siidereitä ja kaikkia väkevistä alkoholijuomista valmistettuja long drink-juomia.

  • Miten käy Alkon monopoliaseman?

    Alko Oy:n vähittäismyyntimonopoli säilyy. Alko on Suomen valtion omistama osakeyhtiö, jolla on Suomessa tällä hetkellä yksinoikeus myydä yli 4,7-prosenttisia käymisteitse valmistettuja alkoholijuomia. Poikkeuksena tästä ovat tällä hetkellä tilaviinin ja sahdin myynti valmistuspaikalta.

    Uuden lain mukaan jatkossa Alkolla olisi yksinoikeus myydä yli 5,5-prosenttisia alkoholijuomia. Poikkeuksena tästä olisivat tilaviini, sahti ja uutena poikkeuksena käsityöläisoluet.

  • Miten pienten tuottajien tilaviinin, sahdin ja oluen myynti on järjestetty?

    Tilaviinin ja sahdin valmistajien oikeus myydä valmistamiaan tuotteita valmistuspaikan yhteydessä säilyisi. Tilaviininä pidettäisiin marjoista, hedelmistä ja muista kasvinosista – paitsi viljatuotteista ja rypäleistä - käymisen avulla valmistettuja vahvuudeltaan enintään 13-prosenttisia alkoholijuomia.

    Uutena asiana alkoholilaissa määriteltäisiin käsityöläisoluet, joita niiden valmistajat saisivat myydä suoraan valmistuspaikalta. Pienen panimon tuotteena (ns. käsityöläisoluena) pidettäisiin lähtökohtaisesti maltaista käymisen avulla valmistettuja vahvuudeltaan enintään 12-prosenttisia alkoholijuomia. Määritelmä sallisi myös esimerkiksi gluteenittomat maissi- yms. oluet ja käymiseen osallistuvien muiden kasvinosien ja mausteiden käytön. Sahti olisi nykyisen määritelmän mukaisesti enintään 12-prosenttinen perinteinen suodattamaton ja pastöroimaton käsityövaltaisesti valmistettu olut.

    Tilaviinin tuottajan valmistusmäärän rajoitus säilyisi nykyisenä (100 000 litraa), mutta pienen panimon valmistusmäärän rajoitus olisi 500 000 litraa vuodessa. Valmistajien on lisäksi oltava itsenäisiä.

    Nämä rajoitukset johtuvat siitä, että poikkeukset Alkon vähittäismyyntimonopoliin eivät saa olla liian laajoja. Poikkeukset on pyritty pitämään rajallisina, perinteisinä ja käsiteollisina. Tällä tavoin pyritään varmistamaan, ettei pienimuotoinen myynti syrji muista EU:n jäsenmaista peräisin olevia viinin ja oluen tuottajia.  Taustalla on EU:n tuomioistuimen tuomio (C-198/2014 Visnapuu), jossa muun muassa käsiteltiin tilaviinien vähittäismyyntiin liittyvää poikkeusta.

  • Saako ravintolasta ostaa alkoholia mukaan?

    Anniskelupaikat voisivat myydä alkoholijuomia kauppojen tapaan myös asiakkaiden mukaan. Alkoholijuomien myyntiä asiakkaille koskevat normaalit vähittäismyynnin säännöt. Näitä ovat esimerkiksi myytävien juomien enimmäisalkoholipitoisuus (5,5 %) ja vähittäismyyntiajat (klo 9–21).

  • Saavatko ulkomaiset verkkokaupat myydä suomalaisille kuluttajille alkoholijuomia?

    Nykyiset alkoholijuomien ulkomaiseen verkkokauppaan eli rajat ylittävään etämyyntiin liittyvät säännökset ovat olleet epäselvät. Niitä on tulkittu EU-tuomioistuimessa olleen tapauksen (C-198/2014 Visnapuu) yhteydessä. Tuomioistuimen mukaan Suomen nykyisen alkoholilain mukainen kielto alkoholijuomien ulkomailta tapahtuvaan etämyyntiin on EU:n oikeuden mukainen tietyillä edellytyksillä. Kansallisen tuomioistuimen tehtävänä on arvioida tarkemmin näitä edellytyksiä ja antaa asiassa lopullinen ratkaisunsa. Helsingin hovioikeus käsitteli asiaa keväällä 2017 ja koska tuomiosta valitettiin, lainvoimainen ratkaisu riippuu nyt Korkeimman oikeuden päätöksestä.

    Nykyistä säännöstä, jonka mukaan alkoholijuomien etämyynti ulkomailta Suomeen on kielletty, ei uudistuksessa ole muutettu. Korkeimman oikeuden päätöksen jälkeen etämyyntikieltoa koskevaa säännöstä muutetaan tarvittaessa. 

  • Voiko kuluttaja kuitenkin hankkia alkoholijuomia ulkomailta?

    EU:n tuomioistuimen vanhankin ratkaisukäytännön mukaan jäsenvaltio ei saa kieltää kuluttajia tuomasta maahan alkoholijuomia. Tuomioistuimen mukaan matkustajatuonnin lisäksi kuluttaja voi käyttää ulkomaisesta myyjästä riippumatonta kuljetusapua.

    Jos suomalainen kuluttaja haluaa, että sekä alkoholilakia että valmisteverotuslakia noudatetaan hänen tilauksessaan, hän varmistaa, että ulkomainen verkkokauppa ei huolehdi alkoholijuomien kuljettamisesta Suomeen ja että joko myyjä tai hän itse maksaa suomalaiset alkoholiverot.

    Kaikissa muissa tapauksissa alkoholi- tai verolainsäädäntöä rikotaan. Tätä tarkemmin kaikkia myyjälle ja ostajalle tulevia seurauksia ei voida varmuudella arvioida ennen kuin Korkein oikeus on ratkaissut edellä mainitun oikeusjutun.

  • Monet ulkomaiset verkkokaupat mainostavat, että esimerkiksi Ranskassa tai Virossa maksetut alkoholiverot riittävät eikä suomalaisia alkoholiveroja ole tarpeen maksaa. Onko tämä totta?

    Alkoholilaissa ei käsitellä alkoholiverotusta, mutta tämä ei ole totta. EU-direktiivien mukaan ainoastaan matkustajan itse omaan käyttöönsä kuljettamat alkoholijuomat voivat olla tällä tavoin verottomia. Alkoholiveroista säädetään valmisteverotuslaissa ja alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetussa laissa. Näiden lakien valmistelu kuuluu valtiovarainministeriölle.

  • Aloitetaanko alkoholin myynti nyt myymäläautoista?

    Alkoholilakiin on kirjattu jo nykyisin käytössä olevat kaupan myymäläautot. Uutuutena myös Alko saa myydä alkoholijuomia myymäläautosta. Molemmissa tapauksissa auton reitin pitää palvella vakituista tai kausiasutusta ja sen pitää olla lupaviranomaisen vahvistama. Alkoholijuomia myyvät myymäläautot eivät toisin sanoen voi kiertää esimerkiksi festivaaleilla ja yleisötapahtumissa tai toimittaa alkoholijuomia ostajan kotiin.

  • Mitkä ovat merkittävimmät muutokset alkoholijuomien anniskeluun?

    Ravintoloiden aukioloajoista säädetään nykyisin majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetussa laissa. Uudistuksessa ravintoloiden aukioloajat vapautettaisiin täysin – samaan tapaan kuin kauppojen aukioloajat vapautettiin vuoden 2016 alusta lukien.

    Alkoholilain mukaan alkoholijuomien anniskeluaika päättyy nykyisin klo 01.30. Jatkoaikalupa klo 02.30:een tai 03.30:een voidaan hakea aluehallintovirastolta erityisin perustein enintään kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Ravintola on suljettava puolen tunnin kuluttua anniskelun päättymisestä.  

    Uudistuksen voimaan tultua anniskeluaika päättyisi jatkossakin klo 01.30, mutta anniskelua saisi jatkaa ravintolan omalla ilmoituksella enintään klo 04.00:ään. Ravintolan sulkemisvaatimuksesta luovuttaisiin, mutta ostetut alkoholijuomat pitäisi nauttia enintään tunnin kuluessa anniskeluajan päättymisestä. Lupakäsittely siis poistuisi, mutta ravintoloille tulisi vaatimuksia järjestyksen valvonnasta. Lisäksi viranomaisilla olisi oikeus rajoittaa ja kieltää aamuyön anniskelu häiriöiden ehkäisemiseksi.

    Anniskeluluvat myönnetään nykyisin A- B- tai C-lupina. Näistä A-oikeudet tarkoittaa kaikkia alkoholijuomia, B-oikeudet tarkoittaa viinejä ja C-oikeudet tarkoittaa enintään 4,7 %:n juomia. Jatkossa uuden lain mukaan yhdellä luvalla saisi anniskella kaikkia alkoholijuomia.

  • Muuttuvatko anniskelupaikan henkilöstöä koskevat vaatimukset?

    Nykyisin ravintolassa on oltava läsnä ”vastaava hoitaja tai hänen sijaisensa”, joille on asetettu tarkat vaatimukset koulutuksesta ja kokemuksesta. Jatkossa jokaisessa työvuorossa pitäisi olla täysi-ikäinen vastuuhenkilö, mutta hänelle ei asetettaisi erityisiä pätevyysvaatimuksia. Heiltä vaadittaisiin ainoastaan ns. alkoholipassi, joka on osoitus siitä, että työntekijä hallitsee alkoholilain perusasiat.

    Ravintolan henkilökuntaan kuuluvan on nykyisin oltava täysi-ikäinen, poikkeuksena 16 vuotta täyttäneet alan opiskelijat. Jatkossa 16 vuotta täyttäneet saisivat anniskella vuorovastaavan valvonnassa.

  • Mitä muutoksia tulisi alkoholin anniskelualueisiin?

    Usean ravintolan yhteiset anniskelualueet ovat nykyisin kiellettyjä.  Uuden lain myötä yhteiset anniskelualueet olisivat mahdollisia. Tällaisia anniskelualueita tulee todennäköisesti ainakin ns. food court -tyyppisiin tiloihin, joissa asiakkaat voivat ostaa ruokaa monista erilaisista ravintoloista ja ruokailla niiden yhteisellä alueella.

    Ns. ”catering-ilmoituksella” ravintolat saisivat jatkossa anniskella esimerkiksi aiemmin hyväksytyissä yritystiloissa, alueen juhlapaikoissa ja festivaalitiloissa tehtyään anniskelusta pelkän ilmoituksen aluehallintovirastolle. Uudistus tarkoittaa esimerkiksi sitä, että musiikki- ja muiden festivaalien ei tarvitse enää hakea tilapäistä anniskelulupaa joka vuosi uudelleen.

    Anniskelualueet olisi jatkossakin rajattava tai merkittävä selvästi.

  • Vapautuvatko Alkon aukioloajat?

    Eivät vapaudu. Alkojen aukioloaika on nykyisin maanantaista perjantaihin klo 9–20. Aukioloaika pitenisi arkisin tunnilla kello 21:een eli samaan kuin kaupoilla jo on.

  • Mitä tarkoittaa, että Alkolle tulee oikeus järjestää huutokauppoja?

    Viinihuutokaupat ovat tilaisuuksia, joissa viinejä myydään tavallisen huutokaupan tapaan eniten tarjoavalle. Kaupan on usein hintavia vuosikertaviinejä tai muita harvinaisuuksia. Tähän asti tällaisia huutokauppoja on voinut järjestää esimerkiksi Ruotsissa, mutta ei Suomessa.

  • Muuttuvatko alkoholijuomien mainontaan liittyvät säädökset?

    Alkoholijuomien mainontaa koskevat säännökset uudistettiin vuoden 2015 alusta lukien. Hallituksen lähtökohta on, että mainontasäännöksiä ei nyt muuteta.

    Poikkeuksena sallittaisiin jatkossa ravintoloiden ns. happy hour -tarjoukset.

    Väkevien alkoholijuomien painetut tai verkkohinnastot ovat nykyisin sallittuja vain Alkolle ja muille vähittäismyyjille. Uuden lain myötä myös valmistajat, tukkumyyjät ja ravintolat voisivat esitellä omia tuotteitaan esimerkiksi verkkohinnastoissa.

  • Voiko alkoholiostoksesta jatkossa saada ostohyvityksiä tai bonuksia?

    Ei voi. Uutena rajoituksena alkoholijuoman ostamisesta ei saa jatkossa tarjota tai maksaa ostohyvityksiä. Vastaava säännös koskee jo tupakkatuotteiden myyntiä. Käytännössä tämä tarkoittaa, ettei alkoholijuomaostoksista saa kaupan tarjoamia bonuksia. Säännös koskee myös ulkomailla tai laivoilla ostettuja alkoholijuomia, joista ei siis enää saa bonuksia suomalaisen kaupan etukortilla.

  • Muuttuvatko oluen ja kotiviinin valmistukseen liittyvät säännökset?

    Oluen ja viinin kotivalmistus on nykyään sallittu vain rajatuista raaka-aineista.  Oluen ja viinin kotivalmistus olisi uuden lain mukaan sallittua – kunhan valmistus ei tapahdu tislaamalla.

  • Entä norminpurku? Onko alkoholilain turhia normeja todellisuudessa lainkaan purettu?

    Uudessa laissa on purettu normeja ja luotu uusia toimintamahdollisuuksia erityisesti ravintola-alalle. Kun asetusten säännökset on siirretty yhteen lakiin, on kaikkien alkoholialan toimijoiden ja myös kansalaisten jatkossa helpompi pysyä selvillä alaa koskevista säännöksistä.

    Normeja on purettu monin tavoin. Esimerkiksi ravintoloiden aukioloajat vapautetaan kokonaan. Alkoholijuomien anniskelu sallitaan ravintolan oman ilmoituksen perusteella enintään aamuneljään ja asiakkaat saavat nauttia alkoholijuomiaan enintään aamuviiteen. Kaikki ravintolat saavat jatkossa anniskella kaikkia alkoholijuomia ja ravintolat saavat myydä alkoholijuomia asiakkaille mukaan samoin ehdoin kuin kaupatkin.  Samoin ravintoloiden tarjoilemien alkoholijuomien annoskokoja koskevista rajoituksista luovutaan kokonaan. Ravintolat saavat jatkossa esitellä myös väkevien alkoholijuomien valikoimaansa esimerkiksi verkkosivuillaan.

    Ravintoloiden vastaavien hoitajien erityisistä pätevyysvaatimuksista luovutaan siten, etenkin perhe- ja matkailuravintoloiden ja kausiluonteisten ravintoloiden on helpompi saada työvoimaa ja suunnitella työvuoroja.

  • Mitkä ovat alkoholilain merkittävimmät vaikutukset alan yrityksille?

    Kaikki alan yritykset hyötyvät siitä, että alaa koskevat säännökset kootaan yhteen.

    Kaupan laajentuva alkoholijuomien valikoima ja juomien alkoholipitoisuuden nostaminen lisäävät erityisesti panimoiden ja päivittäistavarakaupan myyntiä. Kotimaisista alkoholijuomien valmistajista myös käsityöläisoluiden valmistajat hyötyvät uusista vähittäismyyntioikeuksistaan. Väkevien alkoholijuomien valmistajat saavat uusia mahdollisuuksia esitellä tuotteitaan esimerkiksi internetissä.

    Suurin osa yksittäisistä normien puruista koskee ravintola-alaa. Erityisesti ravintoloiden vastaavien hoitajien kelpoisuusvaatimusten keventäminen helpottaa työvoiman palkkaamista ja työvuorojen suunnittelua.

  • Entä asukkaiden yöuni? Voiko kukaan tehdä mitään, jos ravintolan asiakkaat valvottavat naapureita aamuyöllä?

    Laissa vahvistetaan kansalaisten oikeutta vaikuttaa omaan asuinympäristöönsä. Lain lähtökohta on, ravintoloiden jatkoajoista ei saa syntyä terveyshaittaa naapureille.

    Kaikista anniskelulupahakemuksista täytyy tarvittaessa pyytää lausunto kunnalta ja poliisilta. Naapuritalojen asukkaiden on lisäksi saatava tieto hakemuksesta, jos kysymys on ulkoanniskelusta tai jos anniskelupaikassa on aiemmin esiintynyt järjestyshäiriöitä tai meluhaittoja.

    Lupaviranomaiselle tulee oikeus määrätä rajoituksia anniskelulupaan, jos se on välttämätöntä esimerkiksi meluhaittojen ehkäisemiseksi naapuriasunnoissa. Rajoitus voi koskea esimerkiksi juuri anniskeluaikaa tai rajoituksessa voidaan määrätä vähentämään meluhaittoja. Kunnille säädetään erityinen oikeus päättää ravintoloiden jatkoajoista esimerkiksi keskustan asuinalueella asukkaiden turvallisuuden edistämiseksi. Kunnanvaltuustolla on oikeus kieltää alkoholijuomien anniskelu kokonaan harkintansa mukaan kaikilta määrätyn alueen ravintoloilta esimerkiksi kello kahden tai kolmen jälkeen yöllä. Anniskelua voidaan rajoittaa tällaisella päätöksellä esimerkiksi arkipäivinä, jolloin jatkoajat koskisivat vain öitä viikonloppuisin. 

Lisätietoja