FI SV EN

Kysymyksiä ja vastauksia alkoholilain kokonaisuudistuksesta

Uusi alkoholilaki tulee voimaan kokonaisuudessaan 1.3.2018. Osa lakimuutoksista tuli voimaan jo 1.1.2018.

Alkoholilain uudistuksesta on koottu usein kysyttyjä kysymyksiä vastauksineen.

 

Usein kysyttyä:

  • Miksi alkoholilaki uudistettiin kokonaisuudessaan?

    Suomen alkoholilainsäädäntö koostui aiemmin vuoden 1994 alkoholilaista ja sen nojalla annetuista 13 asetuksesta. Laki ja sen nojalla annetut asetukset koottiin uudistuksessa mahdollisimman kattavasti yhteen lakiin. 

    Uudistus liittyi myös Juha Sipilän hallituksen norminpurkuhankkeeseen. Aiemmassa laissa oli vielä joitakin vanhentuneita ja kankeita säännöksiä vuoden 1932 väkiviinalaista ja vuoden 1969 alkoholilaista.

  • Mitkä olivat uudistuksen lähtökohdat?

    Uudistuksessa pyrittiin löytämään tasapaino alkoholin aiheuttamien kansanterveydellisten haittojen vähentämisen ja elinkeinoelämän tarpeiden välillä.

    Lain pääperiaate on edelleen alkoholihaittojen ehkäiseminen. Lähtökohtana on muun muassa säilyttää Alkon vähittäismyyntimonopoli. Myös alkoholijuomien valmistusta, myyntiä ja anniskelua koskeva lupajärjestelmä säilyy.

    Samalla nykyisen lainsäädännön erityisesti ravintola-alaa kuormittavia tarpeettomia, vanhentuneita tai kankeita normeja purettiin. Esimerkiksi ravintoloiden anniskeluaikoja ja asiakaspalvelua koskevia säännöksiä vapautettiin.

  • Miten hallitus ohjasi alkoholilain kokonaisuudistuksen valmistelua?

    Alkoholilain kokonaisuudistuksen poliittinen valmistelu pääministeri Juha Sipilän hallituksessa käynnistyi helmikuussa 2016, kun perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula esitteli pohjaesityksensä hyvinvoinnin ja terveyden ministerityöryhmälle. Pohjaesityksessä haettiin tasapainoa alkoholihaittojen vähentämisen ja elinkeinotoiminnan huomioon ottamisen välillä.

    Hallituspuolueiden eduskuntaryhmät käsittelivät tämän jälkeen pohjaehdotusta ja toukokuussa 2016 ryhmien edustajien jatkoneuvotteluissa sovittiin alkoholilain uudistuksen keskeisistä linjauksista.

    Luonnos hallituksen esitykseksi alkoholilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi käsiteltiin hallituksen hyvinvoinnin ja terveyden ministerityöryhmässä marraskuun alussa 2016. Esitys oli laajalla lausuntokierroksella 22.11.2016–16.1.2017 ja lausuntoyhteenveto valmistui maaliskuussa 2017.

    Tämän jälkeen esitystä viimeisteltiin sosiaali- ja terveysministeriössä. Hallituksen esitys uudeksi alkoholilaiksi annettiin eduskunnalle syyskuussa 2017. Eduskunta hyväksyi lakiesityksen 19.12.2017.

    Tasavallan presidentti vahvisti lain 28.12.2017. Uusi alkoholilaki tuli voimaan kokonaisuudessaan 1.3.2018. Osa lakimuutoksista tuli voimaan jo 1.1.2018.

  • Miten uudistusta valmisteltiin?

    Uudistus valmisteltiin sosiaali- ja terveysministeriössä tiiviissä yhteistyössä sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa. Muista ministeriöistä asiantuntija-apua antoivat erityisesti oikeusministeriö, sisäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja valtiovarainministeriö.

    Valmistelun yhteydessä sosiaali- ja terveysministeriö järjesti erillisiä tapaamisia Panimoliiton, Pienpanimoliiton, Tilaviiniyrittäjien, Alkoholijuomateollisuusyhdistyksen, Alkoholijuomakauppayhdistyksen, Majoitus- ja ravitsemispalvelut MaRa ry:n, Päivittäistavarakauppa ry:n ja Ehkäisevän päihdetyön verkoston hallintoelinten, jäsentyöryhmien ja toimihenkilöiden kanssa.

  • Miten uudistuksen vaikutuksia arvioitiin?

    Alkoholilain valmistelun yhteydessä arvioitiin muun muassa uudistuksen taloudellisia vaikutuksia, terveysvaikutuksia sekä vaikutuksia eri väestöryhmiin, kuten lapsiin ja nuoriin.

    Suurimpien taloudellisten ja terveysvaikutusten arvioidaan syntyvän siitä, että kaupoissa, kioskeissa ja huoltamoilla myydään jatkossa aiempaa vahvempia alkoholijuomia. Taloudellisesti tästä hyötynevät alkoholijuomien valmistajat ja myyjät. Toisaalta alkoholin kokonaiskulutus kasvaa, kun kaupoissa myytävät alkoholijuomat vahvenevat. Tämä lisännee alkoholista aiheutuvia sosiaalisia, terveydellisiä ja myös taloudellisia haittoja.

    Alkoholilain lapsivaikutusten arviointi tehtiin keväällä 2017. Sen olennaiset havainnot kirjattiin hallituksen esityksen perusteluihin asianomaisten otsikoiden alle. Havainnot löytyvät esimerkiksi kohdista 2.1.2. Käytäntö; alkoholihaitat ikäryhmittäin, Alkoholihaitat läheisille, muille ihmisille ja yhteiskunnalle sekä 4.3.1. Sosiaali- ja terveysvaikutukset; Vaikutukset eri väestöryhmiin.

  • Mitkä ovat merkittävimmät muutokset alkoholijuomien vähittäismyyntiin?

    Kaupan alkoholijuomien enimmäisvahvuus on uuden lain mukaan 5,5 prosenttia ja vaatimus juoman valmistamisesta käymisteitse poistui. Tämä tarkoittaa sitä, että ruokakaupoissa, elintarvikekioskeissa ja huoltoasemilla voi myydä myös A-olutta, aiempaa vahvempia siidereitä ja kaikkia väkevistä alkoholijuomista valmistettuja long drink-juomia.

    Itsenäiset ja pienet panimot voivat myydä omia käsityöläisoluita suoraan valmistuspaikalta. Pienen panimon raja on enintään 500 000 litran alkoholijuomien tuotantomäärä. Käsityöläisoluet eivät saa olla esimerkiksi oluen ja virvoitusjuomien sekoituksia.

  • Mistä voin kysyä lisätietoja, jos tarvitsen niitä esimerkiksi lupahakemustani varten?

    Alkoholilain käytännön toimeenpanosta vastaavat Valvira ja aluehallintovirasto.

    Valvira julkaisee lain soveltamisohjeita ennen lain voimaan tuloa ja täydentää niitä tarvittaessa. Anniskelu- ja vähittäismyyntilupia koskevat hakemukset puolestaan ratkaisee aluehallintovirasto.

    Kannattaa aina ensin tarkistaa, onko Valvira antanut lain tulkinnasta ohjeita. Sen jälkeen kannattaa tarkistaa aluehallintovirastosta, miten lupahakemuksen kanssa pitää menetellä.

  • Miten käy Alkon monopoliaseman?

    Alko Oy:n vähittäismyyntimonopoli säilyy. Alko on Suomen valtion omistama osakeyhtiö, jolla on Suomessa jatkossakin yksinoikeus myydä yli 5,5-prosenttisia alkoholijuomia. Poikkeuksena tästä olisivat tilaviini, sahti ja uutena poikkeuksena käsityöläisoluet.

  • Miten pienten tuottajien tilaviinin, sahdin ja oluen myynti on järjestetty?

    Tilaviinin ja sahdin valmistajien oikeus myydä valmistamiaan tuotteita valmistuspaikan yhteydessä säilyy. Tilaviininä pidetään marjoista, hedelmistä ja muista kasvinosista – paitsi viljatuotteista ja rypäleistä - käymisen avulla valmistettuja vahvuudeltaan enintään 13-prosenttisia alkoholijuomia.

    Uutena asiana alkoholilaissa on määritelty käsityöläisoluet, joita niiden valmistajat saavat myydä suoraan valmistuspaikalta. Pienen panimon tuotteena (ns. käsityöläisoluena) pidetään lähtökohtaisesti maltaista käymisen avulla valmistettuja vahvuudeltaan enintään 12-prosenttisia alkoholijuomia. Määritelmä sallii myös esimerkiksi gluteenittomat maissi- yms. oluet ja käymiseen osallistuvien muiden kasvinosien ja mausteiden käytön. Sahti on aiemman määritelmän mukaisesti enintään 12-prosenttinen perinteinen suodattamaton ja pastöroimaton käsityövaltaisesti valmistettu olut.

    Tilaviinin tuottajan valmistusmäärän rajoitus säilyy samana kuin aiemmin (100 000 litraa), mutta pienen panimon valmistusmäärän rajoitus on 500 000 litraa vuodessa. Valmistajien on lisäksi oltava itsenäisiä suhteessa muihin alkoholijuomien valmistajiin.

    Nämä rajoitukset johtuvat siitä, että poikkeukset Alkon vähittäismyyntimonopoliin eivät saa olla liian laajoja. Poikkeukset on pyritty pitämään rajallisina, perinteisinä ja käsiteollisina. Tällä tavoin pyritään varmistamaan, ettei pienimuotoinen myynti syrji muista EU:n jäsenmaista peräisin olevia viinin ja oluen tuottajia. Taustalla on EU:n tuomioistuimen tuomio (C-198/2014 Visnapuu), jossa muun muassa käsiteltiin tilaviinien vähittäismyyntiin liittyvää poikkeusta.

  • Saako ravintolasta ostaa alkoholia mukaan?

    Anniskelupaikat voivat saada luvan myydä alkoholijuomia kauppojen tapaan myös asiakkaiden mukaan. Alkoholijuomien myyntiä asiakkaille koskevat normaalit vähittäismyynnin säännöt. Näitä ovat esimerkiksi myytävien juomien enimmäisalkoholipitoisuus (5,5 %) ja vähittäismyyntiajat (klo 9–21).

  • Saavatko ulkomaiset verkkokaupat myydä suomalaisille kuluttajille alkoholijuomia?

    Nykyiset alkoholijuomien ulkomaiseen verkkokauppaan eli rajat ylittävään etämyyntiin liittyvät säännökset ovat olleet epäselvät. Niitä on tulkittu EU-tuomioistuimessa olleen tapauksen (C-198/2014 Visnapuu) yhteydessä. Tuomioistuimen mukaan Suomen aiemman alkoholilain mukainen kielto alkoholijuomien ulkomailta tapahtuvaan etämyyntiin on EU:n oikeuden mukainen tietyillä edellytyksillä. Kansallisen tuomioistuimen tehtävänä on arvioida tarkemmin näitä edellytyksiä ja antaa asiassa lopullinen ratkaisunsa. Helsingin hovioikeus käsitteli asiaa keväällä 2017 ja koska tuomiosta valitettiin, lainvoimainen ratkaisu riippuu nyt korkeimman oikeuden päätöksestä.

    Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä selvittää 31.3.2018 mennessä alkoholijuomien rajat ylittävän etämyynnin rajoittamista ja tekee ehdotukset uusiksi säännöksiksi. Työssä on otettava huomioon eduskunnan esittämät reunaehdot. Eduskunta edellyttää myös, että alkoholijuomien vähittäismyynnin yksinoikeus säilyy Alkolla ja että samalla turvataan suomalaisten elinkeinonharjoittajien yhdenvertaisuus suhteessa ulkomaalaisiin alkoholijuomien myyjiin.

  • Voiko kuluttaja kuitenkin hankkia alkoholijuomia ulkomailta?

    EU:n tuomioistuimen aiemmankin ratkaisukäytännön mukaan jäsenvaltio ei saa kieltää kuluttajia tuomasta maahan alkoholijuomia. Tuomioistuimen mukaan matkustajatuonnin lisäksi kuluttaja voi käyttää ulkomaisesta myyjästä riippumatonta kuljetusapua.

    Jos suomalainen kuluttaja haluaa, että sekä alkoholilakia että valmisteverotuslakia noudatetaan hänen tilauksessaan, hän varmistaa, että ulkomainen verkkokauppa ei huolehdi alkoholijuomien kuljettamisesta Suomeen ja että joko myyjä tai hän itse maksaa suomalaiset alkoholiverot.

    Kaikissa muissa tapauksissa alkoholi- tai verolainsäädäntöä rikotaan. Tätä tarkemmin kaikkia myyjälle ja ostajalle tulevia seurauksia ei voida varmuudella arvioida ennen kuin alkoholilakia on selvennetty tai korkein oikeus on ratkaissut edellä mainitun oikeusjutun.

  • Monet ulkomaiset verkkokaupat mainostavat, että esimerkiksi Ranskassa tai Virossa maksetut alkoholiverot riittävät eikä suomalaisia alkoholiveroja ole tarpeen maksaa. Onko tämä totta?

    Alkoholilaissa ei käsitellä alkoholiverotusta, mutta tämä ei ole totta. EU-direktiivien mukaan ainoastaan matkustajan itse omaan käyttöönsä kuljettamat alkoholijuomat voivat olla tällä tavoin verottomia. Alkoholiveroista säädetään valmisteverotuslaissa ja alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetussa laissa. Näiden lakien valmistelu kuuluu valtiovarainministeriölle.

  • Miten alkoholijuomien matkustajatuonti muuttuu?

    Alkoholijuomien matkustajatuonnin säännökset ETA-alueen ulkopuolelta muuttuivat 1.3.2018 lukien. Uuden lain mukaan matkustajan matkan pitää kestää vähintään 24 tuntia, jotta matkalta (esim. Venäjältä) saa tuoda alkoholijuomia. Vanhassa laissa tuo aika oli 20 tuntia.

  • Voiko alkoholia myydä myymäläautoista?

    Jo aiemmassa alkoholilaissa oli kirjaus käytössä olevista kaupan myymäläautoista. Nyt myös Alko saa myydä alkoholijuomia myymäläautosta. Uuden lain mukaan molemmissa tapauksissa auton reitin pitää palvella vakituista tai kausiasutusta ja sen pitää olla lupaviranomaisen vahvistama. Alkoholijuomia myyvät myymäläautot eivät toisin sanoen voi kiertää esimerkiksi festivaaleilla ja yleisötapahtumissa tai toimittaa alkoholijuomia ostajan kotiin.

  • Mitkä ovat merkittävimmät muutokset alkoholijuomien anniskeluun?

    Yhdellä anniskeluluvalla saa jatkossa anniskella kaikkia alkoholijuomia. Erillisiä A-, B- tai C-lupia ei enää ole 1.3.2018 lukien. Lisäksi ravintolat voivat hankkia alkoholijuomien vähittäismyyntiluvan. Alkoholijuomien myyntiä koskevat normaalit vähittäismyynnin säännöt eli ravintoloista saa ostaa samoja alkoholijuomia kuin kaupoista klo 9-21 joka päivä.

    Uuden lain mukaan jokaisessa työvuorossa pitää olla täysi-ikäinen vastuuhenkilö. Hänelle ei enää aseteta erityisiä pätevyysvaatimuksia vaan alkoholilain osaamistodistus (ns. Anniskelupassi) riittää. Alkoholia voi ravintolassa anniskella vuorovastaavan valvonnassa 16 vuotta täyttänyt henkilö.

    Usean ravintolan yhteiset anniskelualueet ovat sallittuja. Aiemmat tilapäiset anniskeluluvat korvataan osittain kevyemmällä menettelyllä. Ns. ”catering”-ilmoituksella ravintolat saavat jatkossa anniskella esimerkiksi aiemmin hyväksytyissä yritystiloissa, alueen juhlapaikoissa ja festivaaleilla tehtyään anniskelusta pelkän ilmoituksen aluehallintovirastolle.

    Alkoholijuomien anniskeluaika päättyy jatkossakin klo 01.30, mutta anniskelua saa jatkaa aluehallintovirastolle tehdyn ilmoituksen jälkeen enintään klo 04.00:ään. Aiempi lupakäsittely siis poistui, mutta ravintoloille tulee vaatimuksia järjestyksen valvonnasta. Ravintolaa ei tarvitse enää sulkea anniskelun päätyttyä, mutta anniskellut alkoholijuomat on nautittava tunnin kuluessa anniskeluajan päättymisestä. Viranomaisilla on oikeus rajoittaa ja kieltää anniskelu häiriöiden ehkäisemiseksi.

  • Voiko esimerkiksi huoltoasemalla tai kioskilla anniskella viiniä tai väkeviä alkoholijuomia?

    Kyllä, jos anniskelulupa on kunnossa, sillä yhdellä anniskeluluvalla saa jatkossa anniskella kaikkia alkoholijuomia. Erillisiä A-, B- tai C-lupia ei enää ole 1.3.2018 lukien.

  • Voivatko ravintolat myydä viiniä tai väkeviä alkoholijuomia asiakkaan mukaan – esimerkiksi, jos viinipullo jää osin juomatta?

    Eivät voi. Viinin ja väkevien alkoholijuomien vähittäismyynnin yksinoikeus on edelleen vain Alkolla. Alkoholijuomien myyntiä koskevat normaalit vähittäismyynnin säännöt eli asiakas voi ostaa valmiiksi täytetyissä suljetuissa pakkauksissa olevia alkoholijuomia samalla tavoin kuin kaupoista klo 9-21 joka päivä.

  • Miten anniskelupaikan henkilöstöä koskevat vaatimukset muuttuvat?

    Uuden lain mukaan jokaisessa työvuorossa pitää olla täysi-ikäinen vastuuhenkilö. Hänelle ei enää aseteta erityisiä pätevyysvaatimuksia vaan alkoholilain osaamistodistus (ns. Anniskelupassi) riittää.

    Alle 18-vuotias ei saa myydä tai anniskella alkoholijuomia, mutta 16 vuotta täyttäneelle henkilölle myynti ja anniskelu on kuitenkin sallittu myyntipaikan vastaavan hoitajan välittömän valvonnan alaisena.

  • Miten alkoholin anniskelualueet muuttuvat?

    Usean ravintolan yhteiset anniskelualueet ovat uuden lain mukaan sallittuja. Aiemmat tilapäiset anniskeluluvat korvattiin osittain kevyemmällä menettelyllä. Ns. ”catering”-ilmoituksella ravintolat saavat jatkossa anniskella esimerkiksi aiemmin hyväksytyissä yritystiloissa, alueen juhlapaikoissa ja festivaaleilla tehtyään anniskelusta pelkän ilmoituksen aluehallintovirastolle. Anniskelualueet on jatkossakin rajattava tai merkittävä selvästi. Anniskelualueeksi voidaan hyväksyä myös yleinen katsomotila, jos se on varattu yksinomaan 18 vuotta täyttäneille henkilöille.

  • Vapautuivatko Alkon aukioloajat?

    Eivät vapautuneet. Alkot voivat olla auki arkisin kello 9–21.

  • Mitä tarkoittaa, että Alkot voivat järjestää huutokauppoja?

    Viinihuutokaupat ovat tilaisuuksia, joissa viinejä myydään tavallisen huutokaupan tapaan eniten tarjoavalle. Kaupan on usein hintavia vuosikertaviinejä tai muita harvinaisuuksia. Tähän asti tällaisia huutokauppoja on voinut järjestää esimerkiksi Ruotsissa, mutta ei Suomessa.

  • Miten alkoholijuomien mainontaan liittyvät säädökset muuttuvat?

    Ravintolat voivat mainostaa ns. happy hour-tarjouksia vapaasti esimerkiksi kaduilla ja lehdissä.

    Väkevien alkoholijuomien valmistajat, tukkumyyjät ja niitä myyvät ravintolat voivat esitellä omia tuotteitaan esimerkiksi verkkohinnastoissa.

    Muut alkoholijuomien mainontaa koskevat säännökset pysyvät ennallaan. Mainontaa koskevat säännökset päivitettiin vuonna 2015.

  • Saako alkoholiostoksesta jatkossa ostohyvityksiä tai bonuksia?

    Ei saa. Alkoholijuoman ostamisesta ei saa jatkossa tarjota tai maksaa ostohyvityksiä. Vastaava säännös on jo aiemmin koskenut tupakkatuotteiden myyntiä. Käytännössä tämä tarkoittaa, ettei alkoholijuomaostoksista saa kaupan tarjoamia bonuksia. Säännös koskee myös ulkomailla tai laivoilla ostettuja alkoholijuomia, joista ei siis enää saa bonuksia suomalaisen kaupan tai yrityksen etu- tai kanta-asiakaskortilla.

  • Muuttuvatko oluen ja kotiviinin valmistukseen liittyvät säännökset?

    Oluen ja viinin kotivalmistus on uuden lain mukaan sallittua – kunhan valmistus ei tapahdu tislaamalla.

  • Miten alkoholilaista on purettu turhia normeja?

    Uudessa laissa on purettu normeja ja luotu uusia toimintamahdollisuuksia erityisesti ravintola-alalle. Kun asetusten säännökset on siirretty yhteen lakiin, on kaikkien alkoholialan toimijoiden ja myös kansalaisten jatkossa helpompi pysyä selvillä alaa koskevista säännöksistä.

    Normeja on purettu monin tavoin. Esimerkiksi ravintoloiden aukioloajat vapautuvat kokonaan. Alkoholijuomien anniskelu sallitaan ravintolan oman ilmoituksen perusteella enintään aamuneljään ja asiakkaat saavat nauttia alkoholijuomiaan enintään aamuviiteen. Kaikki ravintolat saavat jatkossa anniskella kaikkia alkoholijuomia ja ravintolat saavat myydä alkoholijuomia asiakkaille mukaan samoin ehdoin kuin kaupatkin. Samoin ravintoloiden tarjoilemien alkoholijuomien annoskokoja koskevista rajoituksista luovutaan kokonaan. Ravintolat saavat jatkossa esitellä myös väkevien alkoholijuomien valikoimaansa esimerkiksi verkkosivuillaan.

    Ravintoloiden vastaaville hoitajille ei ole enää erityisiä pätevyysvaatimuksia, joten etenkin perhe- ja matkailuravintoloiden ja kausiluonteisten ravintoloiden on aiempaa helpompi saada työvoimaa ja suunnitella työvuoroja.

  • Mitkä ovat uuden alkoholilain merkittävimmät vaikutukset alan yrityksille?

    Kaikki alan yritykset hyötyvät siitä, että alaa koskevat säännökset kootaan yhteen.

    Kaupan laajentuva alkoholijuomien valikoima ja juomien alkoholipitoisuuden nostaminen lisäävät erityisesti panimoiden ja päivittäistavarakaupan myyntiä. Kotimaisista alkoholijuomien valmistajista myös käsityöläisoluiden valmistajat hyötyvät uusista vähittäismyyntioikeuksistaan. Väkevien alkoholijuomien valmistajat saavat uusia mahdollisuuksia esitellä tuotteitaan esimerkiksi internetissä.

    Suurin osa yksittäisistä normien puruista koskee ravintola-alaa. Erityisesti ravintoloiden vastaavien hoitajien kelpoisuusvaatimusten keventäminen helpottaa työvoiman palkkaamista ja työvuorojen suunnittelua.

  • Entä asukkaiden yöuni? Voiko kukaan tehdä mitään, jos ravintolan asiakkaat valvottavat naapureita aamuyöllä?

    Laissa vahvistetaan kansalaisten oikeutta vaikuttaa omaan asuinympäristöönsä. Lain lähtökohta on, ravintoloiden jatkoajoista ei saa syntyä terveyshaittaa naapureille.

    Kaikista anniskelulupahakemuksista täytyy tarvittaessa pyytää lausunto kunnalta ja poliisilta. Naapuritalojen asukkaiden on lisäksi saatava tieto hakemuksesta, jos kysymys on ulkoanniskelusta tai jos anniskelupaikassa on aiemmin esiintynyt järjestyshäiriöitä tai meluhaittoja.

    Lupaviranomaiselle tulee oikeus määrätä rajoituksia anniskelulupaan, jos se on välttämätöntä esimerkiksi meluhaittojen ehkäisemiseksi naapuriasunnoissa. Rajoitus voi koskea esimerkiksi anniskeluaikaa tai rajoituksessa voidaan määrätä vähentämään meluhaittoja. Kunnille säädetään erityinen oikeus päättää ravintoloiden jatkoajoista esimerkiksi keskustan asuinalueella asukkaiden turvallisuuden edistämiseksi. Kunnanvaltuustolla on oikeus kieltää alkoholijuomien anniskelu kokonaan harkintansa mukaan kaikilta määrätyn alueen ravintoloilta esimerkiksi kello kahden tai kolmen jälkeen yöllä. Anniskelua voidaan rajoittaa tällaisella päätöksellä esimerkiksi arkipäivinä, jolloin jatkoajat koskisivat vain öitä viikonloppuisin.

Lisätietoja