Kysymyksiä ja vastauksia alkoholilain kokonaisuudistuksesta

Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää lausuntoja esityksestä alkoholilaiksi 16.1.2017 mennessä. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle kevätistuntokaudella 2017.

Uudistuksesta on koottu usein kysyttyjä kysymyksiä vastauksineen.

Usein kysyttyä:

  • Miksi alkoholilaki uudistetaan?

    Suomen alkoholilainsäädäntö koostuu vuoden 1994 alkoholilaista ja sen nojalla annetuista 13 asetuksesta. Laki ja sen nojalla annetut asetukset kootaan uudistuksessa mahdollisimman kattavasti yhteen lakiin. 

    Uudistus liittyy myös hallituksen norminpurkuhankkeeseen. Nykyisessä laissa on vielä joitakin vanhentuneita ja kankeita säännöksiä aiemmista vuoden 1932 väkiviinalaista ja vuoden 1969 alkoholilaista.

  • Mitkä ovat uudistuksen lähtökohdat?

    Uudistuksessa pyritään löytämään tasapaino alkoholin aiheuttamien kansanterveydellisten haittojen vähentämisen ja elinkeinoelämän tarpeiden välillä.

    Lain pääperiaate on edelleen alkoholihaittojen ehkäiseminen. Lähtökohtana on muun muassa säilyttää Alkon vähittäismyyntimonopoli. Myös erityisesti alkoholijuomien vähittäismyyntiä ja anniskelua koskeva lupajärjestelmä säilyisi.

    Samalla nykyisen lainsäädännön erityisesti ravintola-alaa kuormittavia tarpeettomia, vanhentuneita tai kankeita normeja puretaan. Ravintoloiden anniskeluaikoja ja asiakaspalvelua koskevia säännöksiä vapautettaisiin.

  • Miten hallitus on ohjannut alkoholilain kokonaisuudistuksen valmistelua?

    Alkoholilain kokonaisuudistuksen poliittinen valmistelu pääministeri Juha Sipilän hallituksessa käynnistyi helmikuussa 2016, kun perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula esitteli pohjaesityksensä hyvinvoinnin ja terveyden ministerityöryhmälle. Pohjaesityksessä haettiin tasapainoa alkoholihaittojen vähentämisen ja elinkeinotoiminnan huomioon ottamisen välillä.

    Hallituspuolueiden eduskuntaryhmät käsittelivät tämän jälkeen pohjaehdotusta ja ryhmien edustajien jatkoneuvotteluissa sovittiin eräistä alkoholilainsäädännön linjauksista 19.5.2016. Näiden linjausten perusteella sosiaali- ja terveysministeriö on jatkanut valmistelua.

    Lausuntokierrokselle lähetetty luonnos on ollut hallituksen hyvinvoinnin ja terveyden ministerityöryhmässä marraskuun alussa 2016.

  • Mikä on alkoholilain valmistelun aikataulu?

    Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää esityksestä lausuntoja 16.1.2017 mennessä. Tämän jälkeen ministeriö tekee lausunnoista yhteenvedon, korjaa ja muuttaa esitystä, jos siihen on tarvetta, ja viimeistelee esityksen vaikutustenarvioinnin.

    Esitys pitää lähettää lainsäädännön arviointineuvostolle ennen kuin se annetaan eduskunnalle. Tämän jälkeen hallituksen esitys uudeksi alkoholilaiksi annettaisiin eduskunnalle kevätistuntokaudella 2017. Lain voimaantulo ratkaistaan eduskuntakäsittelyn aikana.

    Lausuntokierroksen kanssa rinnakkain käynnistyy alkoholilain ilmoitusmenettely, jossa Euroopan komissio ja muut jäsenvaltiot arvioivat, onko ehdotettu lainsäädäntö yhteensopiva EU-oikeuden kanssa. Menettely kestää enintään kuusi kuukautta. Alkoholilakia ei saa Suomessa hyväksyä ennen kuin tämä ns. notifiointimenettely (ilmoitusmenettely) on päättynyt.

  • Miten uudistusta on valmisteltu?

    Uudistus on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriössä tiiviissä yhteistyössä sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa. Muista ministeriöistä asiantuntija-apua ovat antaneet erityisesti sisäministeriö,  työ- ja elinkeinoministeriö ja valtiovarainministeriö.

    Valmistelun yhteydessä sosiaali- ja terveysministeriö on järjestänyt erillisiä tapaamisia Panimoliiton, Pienpanimoliiton, Tilaviiniyrittäjien, Alkoholijuomateollisuusyhdistyksen, Alkoholijuomakauppayhdistyksen, Majoitus- ja ravitsemispalvelut ry:n, Päivittäistavarakauppa ry:n ja Ehkäisevän päihdetyön verkoston hallintoelinten, jäsentyöryhmien ja toimihenkilöiden kanssa.

  • Miten uudistuksen vaikutuksia on arvioitu?

    Luonnokseen sisältyy alustavia arvioita muun muassa uudistuksen taloudellisista vaikutuksista ja terveysvaikutuksista. Näitä vaikutuksia on tarkoitus tarkentaa saatujen lausuntojen perusteella. Vaikutustenarviointeja saatetaan vielä tilata asiantuntijatyönä.

  • Mikä on merkittävin muutos alkoholijuomien vähittäismyyntiin?

    Kaupan vähittäismyynti koskee nykyisin enintään 4,7 tilavuusprosenttia alkoholia sisältäviä käymisteitse valmistettuja alkoholijuomia. Kaupan alkoholijuomien enimmäisvahvuus nostettaisiin jatkossa 5,5 prosenttiin ja vaatimus juoman valmistamisesta käymisteitse poistettaisiin. Tämä tarkoittaisi sitä, että ruokakaupoissa, elintarvikekioskeissa ja huoltoasemilla myytäisiin uusina alkoholijuomina A-olutta, nykyistä vahvempia siidereitä ja kaikkia väkevistä alkoholijuomista valmistettuja long drink-juomia.

  • Miten käy Alkon monopoliaseman?

    Alko Oy:n vähittäismyyntimonopoli säilyy. Alko on Suomen valtion omistama osakeyhtiö, jolla on Suomessa tällä hetkellä yksinoikeus myydä yli 4,7-prosenttisia käymisteitse valmistettuja alkoholijuomia. Poikkeuksena tästä ovat tällä hetkellä tilaviinin ja sahdin myynti valmistuspaikalta.

    Uuden lain mukaan jatkossa Alkolla olisi yksinoikeus myydä yli 5,5-prosenttisia alkoholijuomia. Poikkeuksena tästä olisivat tilaviini, sahti ja uutena poikkeuksena käsityöläisoluet.

  • Miten pienten tuottajien tilaviinin, sahdin ja oluen myynti on järjestetty?

    Tilaviinin ja sahdin valmistajien oikeus myydä valmistamiaan tuotteita valmistuspaikan yhteydessä säilyisi. Tilaviininä pidettäisiin marjoista, hedelmistä ja muista kasvinosista – paitsi viljatuotteista ja rypäleistä - käymisen avulla valmistettuja vahvuudeltaan enintään 13-prosenttisia alkoholijuomia.

    Uutena asiana alkoholilaissa määriteltäisiin käsityöläisoluet, joita niiden valmistajat saisivat myydä suoraan valmistuspaikalta. Pienen panimon tuotteena (ns. käsityöläisoluena) pidettäisiin lähtökohtaisesti maltaista käymisen avulla valmistettuja vahvuudeltaan enintään 12-prosenttisia alkoholijuomia. Määritelmä sallisi myös esimerkiksi gluteenittomat maissi- yms. oluet ja käymiseen osallistuvien muiden kasvinosien ja mausteiden käytön. Sahti olisi nykyisen määritelmän mukaisesti vähintään 6- ja enintään 12-prosenttinen perinteinen suodattamaton ja pastöroimaton käsityövaltaisesti valmistettu olut.

    Tilaviinin tuottajan valmistusmäärän rajoitus säilyisi nykyisenä (100 000 litraa), mutta pienen panimon valmistusmäärän rajoitus olisi 500 000 litraa vuodessa. Valmistajien on lisäksi oltava itsenäisiä.

    Nämä rajoitukset johtuvat siitä, että poikkeukset Alkon vähittäismyyntimonopoliin eivät saa olla liian laajoja. Poikkeukset on pyritty pitämään rajallisina, perinteisinä ja käsiteollisina. Tällä tavoin pyritään varmistamaan, ettei pienimuotoinen myynti syrji muista EU:n jäsenmaista peräisin olevia viinin ja oluen tuottajia.  Taustalla on EU:n tuomioistuimen tuomio (C-198/2014 Visnapuu), jossa muun muassa käsiteltiin tilaviinien vähittäismyyntiin liittyvää poikkeusta.

  • Saako ravintolasta ostaa alkoholia mukaan?

    Anniskelupaikat voisivat myydä alkoholijuomia kaupan tapaan myös asiakkaiden mukaan. Alkoholijuomien myyntiä asiakkaille koskevat normaalit vähittäismyynnin säännöt. Näitä ovat esimerkiksi juoman enimmäisalkoholipitoisuus (5,5 %) ja ajat vähittäismyynnille (klo 9–21).

  • Voiko alkoholia ostaa verkkokaupasta ulkomailta?

    Nykyiset alkoholijuomien ulkomaiseen verkkokauppaan eli rajat ylittävään etämyyntiin liittyvät säännökset ovat olleet epäselvät. Uudessa alkoholilaissa tilannetta selkiytettäisiin siten, että rajat ylittävä etämyynti olisi selvästi kielletty. Käytännössä kielto tarkoittaisi sitä, että ulkomailla sijaitseva myyjä ei saisi myydä Suomessa oleville kuluttajille alkoholijuomia.  

    Uuden lain esityksessä on otettu huomioon EU-tuomioistuimessa ollut tapaus (C-198/2014 Visnapuu), jonka käsittelyn yhteydessä on vahvistettu alkoholin etämyyntiin liittyvää tulkintaa. Sen mukaisesti Suomen nykyisen alkoholilain mukainen kielto alkoholijuomien ulkomailta tapahtuvaan etämyyntiin on EU:n oikeuden mukainen tietyillä edellytyksillä. Kansallisen tuomioistuimen on esimerkiksi arvioitava, onko tilaviinin nykyinen myyntioikeus sillä tavoin rajallinen, että Suomen vähittäismyyntijärjestelmä ei ole muiden maiden tuottajia syrjivä.

  • Voiko kuluttaja kuitenkin hankkia alkoholijuomia ulkomailta?

    EU:n tuomioistuimen ratkaisukäytännön mukaan jäsenvaltio ei saa kieltää kuluttajia tuomasta maahan alkoholijuomia. Tuomioistuimen mukaan matkustajatuonnin lisäksi kuluttaja voi käyttää ulkomaisesta myyjästä riippumatonta kuljetusapua. Etämyynnin kiellossa olisi kaksi pääperiaatetta: Ulkomaisten verkkokauppojen alkoholilähetykset Suomeen kiellettäisiin selvästi. Toisaalta lain valmistelussa vielä täsmennettäisiin, millaisissa tilanteissa kuluttajat saisivat edelleen hankkia alkoholijuomia ulkomailta. Ratkaisevaa on, että kuljetusliike on riippumaton myyjästä.

  • Aloitetaanko alkoholin myynti nyt myymäläautoista?

    Alkoholilakiin kirjattaisiin jo nykyisin käytössä olevat kaupan myymäläautot. Uutuutena myös Alko saisi myydä alkoholijuomia myymäläautosta. Molemmissa tapauksissa auton reitin pitäisi palvella vakituista tai kausiasutusta ja sen pitäisi olla lupaviranomaisen vahvistama. Alkoholijuomia myyvät myymäläautot eivät toisin sanoen voisi kiertää esimerkiksi festivaaleilla ja yleisötapahtumissa tai toimittaa alkoholijuomia ostajan kotiin.

  • Mitkä ovat merkittävimmät muutokset alkoholijuomien anniskeluun?

    Ravintoloiden aukioloajoista säädetään nykyisin majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetussa laissa. Uudistuksessa ravintoloiden aukioloajat vapautettaisiin täysin – samaan tapaan kuin kauppojen aukioloajat vapautettiin vuoden 2016 alusta lukien.

    Alkoholilain mukaan alkoholijuomien anniskeluaika päättyy nykyisin klo 01.30. Jatkoaikalupa klo 02.30:een tai 03.30:een voidaan hakea aluehallintovirastolta erityisin perustein enintään kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Ravintola on suljettava puolen tunnin kuluttua anniskelun päättymisestä.  

    Uudistuksen voimaan tultua anniskeluaika päättyisi jatkossakin klo 01.30, mutta anniskelua saisi jatkaa ravintolan omalla ilmoituksella enintään klo 04.00:ään. Sulkemisvaatimuksesta luovuttaisiin, mutta ostetut alkoholijuomat pitäisi nauttia enintään tunnin kuluessa anniskeluajan päättymisestä. Lupakäsittely siis poistuisi, mutta ravintoloille tulisi vaatimuksia järjestyksen valvonnasta. Lisäksi viranomaisilla olisi oikeus rajoittaa ja kieltää anniskelu häiriöiden ehkäisemiseksi.

    Anniskeluluvat myönnetään nykyisin A- B- tai C-lupina. Näistä A-oikeudet tarkoittaa kaikkia alkoholijuomia, B-oikeudet tarkoittaa viinejä ja C-oikeudet tarkoittaa enintään 4,7 %:n juomia. Jatkossa uuden lain mukaan yhdellä luvalla saisi anniskella kaikkia alkoholijuomia.

  • Muuttuvatko anniskelupaikan henkilöstöä koskevat vaatimukset?

    Nykyisin ravintolassa on oltava läsnä ”vastaava hoitaja tai hänen sijaisensa”, joille on asetettu tarkat vaatimukset koulutuksesta ja kokemuksesta. Jatkossa jokaisessa työvuorossa pitäisi olla täysi-ikäinen vastuuhenkilö, mutta hänelle ei asetettaisi erityisiä pätevyysvaatimuksia. Sen sijaan jokaisella yli kolme kuukautta ravintolassa työskentelevällä työntekijällä pitää olla sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) hyväksymän mallin mukainen todistus. Tämä ns. alkoholipassi on osoitus siitä, että työntekijä hallitsee alkoholilain perusasiat.

    Ravintolan henkilökuntaan kuuluvan on nykyisin oltava täysi-ikäinen, poikkeuksena 16 vuotta täyttäneet alan opiskelijat. Jatkossa 16 vuotta täyttäneet saisivat anniskella vuorovastaavan valvonnassa.

  • Mitä muutoksia tulisi alkoholin anniskelualueisiin?

    Usean ravintolan yhteiset anniskelualueet ovat nykyisin kiellettyjä.  Uuden lain myötä yhteiset anniskelualueet olisivat mahdollisia. Ns. ”catering”-ilmoituksella ravintolat saisivat jatkossa anniskella esimerkiksi aiemmin hyväksytyissä yritystiloissa, alueen juhlapaikoissa ja festivaaleilla tehtyään anniskelusta pelkän ilmoituksen aluehallintovirastolle.

  • Vapautuvatko Alkon aukioloajat?

    Eivät vapaudu. Alkojen aukioloaika on nykyisin maanantaista perjantaihin klo 9–20. Aukioloaika pitenisi tunnilla kello 21:een eli samaan kuin kaupoilla jo on. Alkoille tulisi lisäksi oikeus järjestää esimerkiksi viinihuutokauppoja.  

    Viinihuutokaupat ovat tilaisuuksia, joissa viinejä myydään tavallisen huutokaupan tapaan eniten tarjoavalle. Kaupan on usein hintavia vuosikertaviinejä tai muita harvinaisuuksia. Tähän asti tällaisia huutokauppoja on voinut järjestää esimerkiksi Ruotsissa, mutta ei Suomessa.

  • Muuttuvatko alkoholijuomien mainontaan liittyvät säädökset?

    Alkoholijuomien mainontaa koskevat säännökset uudistettiin vuoden 2015 alusta lukien. Lähtökohta on, että mainontasäännöksiä ei nyt muutettaisi.

    Poikkeuksena sallittaisiin jatkossa ravintoloiden ns. happy hour -tarjoukset.

    Väkevien alkoholijuomien painetut tai verkkohinnastot ovat nykyisin sallittuja vain Alkolle ja muille vähittäismyyjille. Uuden lain myötä myös valmistajat, tukkumyyjät ja ravintolat voisivat esitellä omia tuotteitaan esimerkiksi verkkohinnastoissa.

  • Voiko alkoholiostoksesta saada ostohyvityksiä tai bonuksia?

    Ei voi. Uutena rajoituksena alkoholijuoman ostamisesta ei saisi jatkossa tarjota tai maksaa ostohyvityksiä. Vastaava säännös koskee jo tupakkatuotteiden myyntiä. Käytännössä tämä tarkoittaisi, ettei alkoholijuomaostoksista saisi kaupan tarjoamia bonuksia. Säännös koskisi myös ulkomailla tai laivoilla ostettuja alkoholijuomia.

  • Muuttuvatko oluen ja kotiviinin valmistukseen liittyvät säännökset?

    Oluen ja viinin kotivalmistus on nykyään sallittu vain rajatuista raaka-aineista.  Oluen ja viinin kotivalmistus olisi uuden lain mukaan sallittua – kunhan valmistus ei tapahdu tislaamalla.

Lisätietoja