FI SV

Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen

Hallitus asetti ohjelmassaan 1 miljardin euron säästötavoitteen kuntien tehtävien ja velvoitteiden karsimiseksi. Tässä vaiheessa toimenpideohjelmassa osoitetaan reilun 400 miljoonan euron kustannussäästöt pitkällä aikavälillä.

Tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen on osa hallituksen säästö- ja rakennepoliittista ohjelmaa.

Lisätietoja reformista valtiovarainministeriön sivuilla.

Sosiaali- ja terveysministeriön toimenpiteet

Vammaislainsäädäntö uudistuu

Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työnjakoon muutoksia

Työnjakoa eri ammattiryhmien välille lisätään

Kelpoisuuden saavuttamista joustavoitetaan

Terveydenhoitopalvelujen saatavuutta koskeviin määräaikoihin muutoksia

Kunnan velvollisuudet kirjoittaa todistuksia vähenevät

Palvelusetelin käyttöä suun terveydenhuollossa lisätään

Asiakasmaksujen oikaisuvaatimusten määräaika pitenee

Kunnalle annetaan enemmän harkintavaltaa toteuttaa vanhuspalveluja

Muutoksia erityisryhmien asumispalvelujen kriteereihin

Sairaala-apteekkeja voitaisiin yhdistää

Muutoksia kuntien maksupolitiikkaan ja palvelujen maksuperusteisuuteen

 

Vammaislainsäädäntö uudistuu

Sosiaali- ja terveysministeriö jatkaa vammaislainsäädännön uudistamista yhdistämällä vammaispalvelulain ja kehitysvammalain yhdeksi laiksi. Jatkovalmistelussa ministeriö ottaa huomioon keväällä 2015 loppuraporttinsa jättäneen työryhmän ehdotuksen ja siitä saadun palautteen, hallitusohjelman kirjauksen kuntien kustannusten karsinnasta sekä sote-uudistuksen tuomat muutokset.

Sosiaali- ja terveysministeriön tavoite on saada aikaan selkeä vammaislainsäädäntö, joka aidosti edistää ja tukee vammaisen henkilön yksilöllisiä tarpeita palveluja järjestettäessä. Eri vammaisryhmien yhdenvertaisuus lisääntyisi, kun erityispalveluista säädettäisiin samalla tavoin vammasta tai sen syntymekanismista riippumatta. Uusi lainsäädäntö lähtisi aina yksilöllisen tilanteen huomioon ottamisesta ja tarpeen mukaisten palvelujen järjestämisestä. Uudistus säilyttäisi vammaisten henkilöiden vahvat subjektiiviset oikeudet keskeisiin osallisuutta turvaaviin palveluihin, kuten asumispalveluihin, henkilökohtaiseen apuun ja liikkumisen tukeen.

Vammaisten henkilöiden erityispalveluihin säädettäisiin 75 vuoden yläikäraja. Iäkkäät henkilöt siirtyisivät 75 vuotta täytettyään vanhuspalvelulain ja sosiaalihuoltolain piiriin, kuten muutkin iäkkäät henkilöt. Näiden lakien pohjalta heidän palvelunsa turvataan myös jatkossa. Nivelvaiheessa palvelutarpeen arviointiin kiinnitetään erityistä huomiota.

Uudistuksen myötä päivähoidon ja sen kuljetusten maksuttomuus kehitysvammaisilta perheiltä poistuisi. Tämä tarkoittaisi sitä, että kaikki perheet, joiden kehitysvammainen lapsi on päivähoidossa, maksaisivat lapsen päivähoidosta, kuten muutkin perheet. Muutos koskisi vain asiakasmaksuja, eikä se heikentäisi hoidon sisältöä ja lapsen päivähoidossa saamaa tarpeeseen perustuvaa yksilöllistä tukea tai kuntouttavia palveluja.

Uutta olisi myös se, että kaikenikäisten liikkumista tukevien kuljetuspalvelujen toteuttamistapoja monipuolistettaisiin ja eri henkilöiden matkoja yhdisteltäisiin samaan kuljetukseen.

Vammaispalveluja uudistettaisiin kehittämällä vammaisten henkilöiden valmennusta ja tukea, päiväaikaista toimintaa, henkilökohtaisen avun toteuttamistapoja sekä lyhytaikaista huolenpitoa. Näillä palveluilla edistettäisiin osallisuutta ja oman elämän hallintaa sekä saataisiin nykyisiä väliinputoajaryhmiä vammaispalvelujen piiriin.

Tavoite on, että hallituksen esitys vammaislainsäädännön uudistamiseksi annettaisiin syksyllä 2017. Laki tulisi voimaan joko asteittain 2018 ja 2019 tai kokonaisuudessaan 2019, jolloin aloittavat toimintansa itsehallintoalueet. Eri sidosryhmiä, etenkin vammaisjärjestöjä ja vammaisia ihmisiä, kuullaan valmistelun edetessä.

Lisätietoja: neuvotteleva virkamies Jaana Huhta, STM, p. 2951 63407

 

Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työnjakoon muutoksia

Sosiaali- ja terveysministeriö yhdistää sosiaalihuollon ja terveydenhuollon ammattihenkilölait. Ammattihenkilölait luovat pohjan eri ammattiryhmien työnjaon uudistamiselle. Tarkoitus on, että työnantajat voivat nykyistä vapaammin määritellä tehtävänkuvan ja siinä tarvittavan osaamisen.

Työn kuluessa tarkistetaan kauttaaltaan sosiaali- ja terveydenhuollon kelpoisuusvaatimukset ja ammatinharjoittamisoikeudet. Tässä yhteydessä arvioidaan myös terveydenhuollon nimikesuojatut ammatit. Mahdollisiin nimikesuojan poistoon liittyvät arvonlisäverotukseen liittyvät muutokset arvioidaan yhdessä valtiovarainministeriön kanssa.

Uudistukset luovat yhtenäisen lainsäädännöllisen pohjan sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työnjaon kehittämiselle. Työ alkaa tänä keväänä, ja hallituksen esitys eduskunnalle annettaisiin keväällä 2018.

Lisätietoja: sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki, STM, p. 02951 63368

 

Työnjakoa eri ammattiryhmien välille lisätään

Sosiaali- ja terveydenhuollon eri ammattiryhmien välistä työnjakoa tarkistetaan. Tehtäisiin tarvittavat tehtäväsiirrot potilas- ja asiakasturvallisuutta vaarantamatta korkeammin koulutetuilta henkilöiltä vähemmän koulutetuille, esimerkiksi sosiaalityöntekijältä sosionomille ja lääkäriltä sairaanhoitajalle. Henkilöstön työnjako perustuisi osaamiseen, jota hyödynnettäisiin nykyistä paremmin palvelutoiminnassa. Muutoksella voitaisiin saada oikea osaaminen oikeaan paikkaan, vähentää päällekkäisyyksiä ja tuottaa parempaa palvelua sekä lisää henkilöstön työhyvinvointia. Samalla voitaisiin vähentää ”epäpätevän” määräaikaisen henkilöstön käyttöä ja siitä johtuvaa henkilöstön vaihtuvuutta. Sosiaalihuollossa on otettava erityisesti huomioon, että sosiaalityöntekijä käyttää julkista valtaa.

Työnjakoa tarkastellaan seuraavissa ammattiryhmissä:

  • sosiaalityöntekijä => sosionomi/geronomi-lähihoitaja
  • lähihoitaja => hoiva-avustaja
  • sairaanhoitaja => sosionomi/geronomi
  • lääkäri => sairaanhoitaja/terveydenhoitaja/kätilö
  • hammaslääkäri => suuhygienisti -hammashoitaja
  • lääkäri => optikko
  • fysioterapeutti-toimintaterapeutti- kuntoutuksen ohjaaja -lähihoitaja (laajennetaan lähihoitajan tehtäviä); koko kuntoutusalan koulutus on tarkastelussa OKM.ssä ja kuntoutuksen kokonaisuus STM:ssä
  • sairaanhoitaja => lähihoitaja

Terveydenhuollon ammattihenkilöiden työnjaon uudistamisesta aiheutuvien säädösmuutosten tarve arvioidaan 2016, minkä jälkeen sosiaali- ja terveysministeriö tekee tarvittavat säännökset terveydenhuollon ammattihenkilölakiin.

Lisätietoja: sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki, STM, p. 02951 63368

 

Kelpoisuuden saavuttamista joustavoitetaan

Sosiaali- ja terveysministeriö ja yliopistot kehittävät yhteistyössä nykyistä joustavamman tavan, jolla ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet voisivat saavuttaa sosiaalityöntekijän ammatinharjoittamisoikeuden myöntämisen edellyttämät opinnot mm. hyödyntämällä aikuiskoulutuksen mahdollisuuksia. Uudistuksella helpotettaisiin pulaa sosiaalityöntekijöistä.   

Lisätietoja: sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki, STM, p. 02951 63368

 

Terveydenhoitopalvelujen saatavuutta koskeviin määräaikoihin muutoksia

Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut työryhmän arvioimaan hoidon saatavuutta ja yhtenäisiä hoidon perusteita. Muun muassa hoitoon pääsyn määräaikoja on arvioitava uudelleen. Valmistelun lähtökohta on se, ettei Suomessa olisi hoitojonoja, hoitoon pääsyä nopeutetaan ja asiakkaille saadaan nopeasti vastaus mieltä askarruttaviin kysymyksiin. Apua on saatavilla esimerkiksi sähköisistä asiointikeinoista ja digitaalisista työvälineistä. Työryhmä antaa ensimmäiset ehdotukset hoidon saatavuuden määräajoista saadaan todennäköisesti keväällä 2016. Työryhmän raportin määräaika on vuoden 2016 lopussa.

Lisätietoja: johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki, STM, p. 02951 63382

 

Kunnan velvollisuudet kirjoittaa todistuksia vähenevät

Kunnalla ei olisi enää velvollisuutta kirjoittaa todistusta tai lausuntoa silloin, kun se ei välittömästi liity potilaan hoitoon tai se ei ole potilasturvallisuuden, sosiaalihuollon, sosiaalietuuden tai oikeuslaitoksen toiminnan näkökulmasta välttämätöntä. Tietyt todistukset voisi jatkossa antaa muukin ammattihenkilö kuin lääkäri. Uudistus säästäisi terveydenhuollon henkilöstön työaikaa ja siten parantaisi terveyden- ja sairaanhoidon palvelujen saatavuutta. Se myös vähentäisi kunnan hallinnollista taakkaa. Kansalainen ei välttämättä saisi jatkossa kaikkia erilaisia todistuksia enää julkisesta terveydenhuollosta vaan osan todistuksista hän voisi joutua hankkimaan yksityisestä terveydenhuollosta. Tällaisia ovat esimerkiksi harrastuksiin liittyvät todistukset. Erilaisia muiden viranomaisten (esim. koulu, sosiaalitoimi) vaatimia todistuksia korvataan muilla tiedon välittämisen keinoilla.

Lisätietoja: ylilääkäri Teppo Heikkilä, STM, p. 02951 63238

 

Kunnalle annetaan enemmän harkintavaltaa toteuttaa vanhuspalveluja

Sosiaali- ja terveysministeriö tekisi joitakin muutoksia vanhuspalvelulakiin (laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista). Muutokset koskisivat pykäliä asiantuntemuksesta, vastuutyöntekijästä sekä hoitojärjestelyjen pysyvyydestä.

Asiantuntemus (10 §):

Kunnan harkintaan voitaisiin jättää, mitä asiantuntemusta se käyttää, jotta palvelut tulevat järjestetyksi laadukkaasti. Lainsäädännössä ei enää yksityiskohtaisesti määriteltäisi mitä erityisasiantuntemusta kunnalla on oltava käytössä. Kunta voisi aiempaa joustavammin ottaa huomioon asiakkaan yksilöllisen tilanteen ja käyttää sen mukaista asiantuntemusta palvelutarvetta arvioitaessa ja palveluja järjestettäessä.

Vastuutyöntekijä (17 §):

Vastuutyöntekijää koskeva säännös voidaan poistaa vanhuspalvelulaista ja tukeutua sosiaalihuoltolain sääntelyyn asiakkaan omatyöntekijästä. Sosiaalihuoltolain säännös edellyttää vanhuspalvelulakia vähemmän seurantaa ja yhteydenpitoa eri tahoihin ja on muutoinkin neuvontavelvollisuuden osalta kevyempi. Lisäksi henkilöstöä voidaan käyttää aiempaa vapaammin eri sosiaalipalvelujen kesken.

Hoitojärjestelyn pysyvyys (14 § 3 mom.):

Hoitojärjestelyn pysyvyyden osalta sosiaalihuoltolaissa on vastaavaa sääntelyä, mutta vanhuspalvelulakia suppeampana, joten näiltä osin seurauksena on varsin todennäköisesti palvelutason lasku nykytilanteeseen verrattuna. Edelleen palvelutaso on kuitenkin vastaava kuin muilla sosiaalihuoltolain soveltamisalaan kuuluvilla asiakasryhmillä.

Lisätietoja: lakimies Erkki Papunen, STM, p. 2951 63298

 

Palvelusetelin käyttöä suun terveydenhuollossa lisätään

Sosiaali- ja terveysministeriö haluaa lisätä palvelusetelin käyttöä suun terveydenhuollossa ja käynnistää tätä koskevan kokeilun. Kokeilu lisäisi kansalaisen valinnanvapautta ja mahdollisuuksia saada palveluja ja se yksinkertaistaisi kunnan palvelusetelikäytäntöjä niin asiakkaan kuin kunnankin näkökulmasta. Tavoite on myös nopeuttaa hoitoon pääsyä ja palvelun saantia.

Kokeilussa yhtenäistettäisiin palvelusetelin toimintakäytäntöjä ja hinnoittelua. Tavoitteena on lisäksi varmistaa palvelusetelillä tuotetun palvelun integroituminen muihin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Kokeilussa käytetään sähköistä alustaa ja yhteistä tietojärjestelmää. Tämä vähentää hallinnollista työtä, mikä tuo säästöjä kunnille.

Lisätietoja: lääkintöneuvos Anne Nordblad, STM, p. 2951 63387

 

Asiakasmaksujen oikaisuvaatimusten määräaika pitenee

Kunta voisi jatkossa tehdä asiakasmaksuja koskevissa oikaisuvaatimuksissa yhden päätöksen kahden erillisen päätöksen sijasta, kun asiakasmaksuja koskevaa oikaisuvaatimusaikaa pidennettäisiin. Nykyisin sosiaalihuollon päätöksistä tehtävä oikaisuvaatimusaika on 30 päivää, mutta asiakasmaksuja koskeva oikaisuvaatimusaika on 14 vuorokautta. Asiakkaan oikeusturva ei vaarantuisi määräajan pidentämisen vuoksi.

Lisätietoja: hallitusneuvos Lotta Hämeen-Anttila, STM, p. 02951 63406

 

Muutoksia erityisryhmien asumispalvelujen kriteereihin

Valtioneuvosto on tekemässä periaatepäätöstä, jossa määriteltäisiin uudelleen palveluasumista koskevat kriteerit. Toisin kuin nykyisin, tämän jälkeen valtion tukemissa palveluasunnoissa voisi asua eri asiakasryhmiä, jos heidän palvelutarpeensa ovat samankaltaisia. Ratkaisun olisi oltava perusteltu asukkaiden ja palvelujen näkökulmasta. Esimerkiksi iäkkäiden palvelutaloissa voisi asua lähellä eläkeikää olevia henkilöitä tai kehitysvammaisia ikääntyneitä, jos näin vastataan heidän tarpeisiinsa.

Jatkossa samalle tontille olisi myös mahdollista sijoittaa esimerkiksi kahdelle eri asiakasryhmälle tarkoitettuja asumispalveluja tarjoavia rakennuksia. Jatkossa tilojen soveltuvuutta arvioitaisiin kokonaisuutena eikä esimerkiksi vain pinta-alakriteerien perusteella. Tämä voisi alentaa asiakkaan maksamaa vuokraa ja myös yhteiskunta hyötyisi.

Teknologiaa voitaisiin hyödyntää nykyistä paremmin ympärivuorokautisissa asumispalveluyksiköissä. Asiakkaat hyötyisivät, jos henkilöstön työaikaa voitaisiin teknologisten apuvälineiden avulla vapauttaa ja kohdentaa sitä asiakastyöhön. Asiakkaiden etu olisi myös, jos työaikaa voitaisiin esimerkiksi teknisen valvonnan avulla kohdentaa päiväaikaan, jolloin sille on suurin tarve. Teknologiaa on toistaiseksi hyödynnetty liian vähän. Sen avulla voitaisiin muun muassa lisätä asiakkaiden turvallisuudentunnetta ja antaa asiakkaille toiminnan mahdollisuuksia.

Lisätietoja: neuvotteleva virkamies Satu Karppanen, STM, p. 0295 163549

 

Sairaala-apteekkeja voitaisiin yhdistää

Sosiaali- ja terveysministeriö uudistaisi lääkelainsäädäntöä siten, että sairaanhoitopiireillä ja maakunnilla olisi mahdollisuus halutessaan muodostaa keskitetyt sairaala-apteekit ja niiden toimintayksiköt. Ratkaisuissa otettaisiin huomioon asiantuntemuksen ja lääketurvallisuuden säilyminen toimintayksiköissä. Uuden rakenteen avulla olisi mahdollista joustavoittaa rakenteita, saada kustannussäästöjä ja hyödyntää nykyistä enemmän ja tarkoituksenmukaisemmin farmaseuttisen asiantuntemusta.

Lisätietoja: neuvotteleva virkamies Ulla Närhi, STM, p. 0295 163391

 

Muutoksia kuntien maksupolitiikkaan ja palvelujen maksuperusteisuuteen

Laajennettaisiin jo nyt käytössä olevaa kunnan mahdollisuutta periä maksu terveydenhuollon käyttämättömästä ja peruuttamattomasta ajasta.  Tavoitteena olisi vähentää käyttämättä jätettyjä aikoja entisestään ja siten tehostaa terveydenhuollon voimavarojen käyttöä. Maksu voitaisiin periä esimerkiksi käyttämättä ja peruuttamatta jätetystä ajasta sairaanhoitajan vastaanotolla. Nyt maksu voidaan periä käyttämättä ja peruuttamatta jätetystä asiakkaan varaamasta terveyskeskuksen lääkärin, suun ja hampaiden tutkimuksen ja hoidon, erikoissairaanhoidon avohoidon tai kalliin kuvantamistutkimuksen vastaanottoajasta. 

Sosiaali- ja terveysministeriö säätäisi sosiaalihuoltolain mukaisiin liikkumista tukeviin palveluihin tulorajat. Uudistus toteutettaisiin kuitenkin siten, että pieni- ja keskituloisten mahdollisuudet liikkua turvattaisiin.

Lisätietoja:

hallitussihteeri Johanna Huovinen, STM, p. 02951 63433 (maksut)

hallitusneuvos Lotta Hämeen-Anttila, STM, p. 02951 63406 (liikkumista tukevat palvelut)