FI SV

Kunnat

Kunnat vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä.Ne voivat tuottaa sosiaali- ja perusterveydenhuollon palvelut yksin tai muodostaa keskenään kuntayhtymiä. Kunta voi myös ostaa sosiaali- ja terveyspalveluja muilta kunnilta, järjestöiltä tai yksityisiltä palveluntuottajilta.

Valtio tukee palvelujen järjestämistä maksamalla kunnille valtionosuutta. Valtion osuus kunnan sosiaali- ja terveydenhuoltoon määräytyy laskennallisesti kunnan asukasluvun, asukkaiden ikäjakauman, sairastavuuden ja eräiden muiden tekijöiden perusteella.  Kunta voi periä palveluista myös asiakasmaksuja.

Kunta huolehtii asukkaidensa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä

Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyden ja hyvinvoinnin kehitystä väestöryhmittäin. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on otettava huomioon kunnan kaikissa toiminnoissa ja strategisessa suunnittelussa.

Sote-uudistuksessa koko julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto uudistetaan. Uudistuksen tekevät valtio ja kunnat. Nykyisin kunnat järjestävät julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut. Tavoitteena on, että sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen ja muita alueellisia tehtäviä siirtyy 18 maakunnalle 1.1.2019.

Palvelujen laajuudesta ja järjestämistavasta päätetään paikallisesti

Lainsäädännössä määriteltyjen palvelujen laajuudesta, sisällöstä ja järjestämisen tavasta päätetään paikallisesti. Toiminta ja palvelut rahoitetaan pääosin kunnallisveroilla.

Laissa määritellään keskeiset sosiaalihuollon, kansanterveystyön ja erikoissairaanhoidon palvelut, jotka kuntien on järjestettävä, mutta ei yksityiskohtaisesti palvelujen laajuutta, sisältöä tai järjestämistapaa. Näin kuntien tarjoamissa palveluissa voi olla eroja.

Palvelujen järjestämisvelvoite on kuitenkin joiltakin osin määritelty hyvin tarkasti. Esimerkiksi vammaispalvelulain erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvat palvelut ovat subjektiivisia oikeuksia.

Kunnan asioista päättää vaaleilla valittava kunnanvaltuusto.