FI SV

Usein kysyttyä valtionavustusten hakemisesta

STM:n kärkihankkeita koskeva asetus tuli voimaan heinäkuussa 2016. Se löytyy kaikkia kärkihankkeita koskevan Rahoitushaut-sivun ohjeista ja lomakkeista.

Alla olevia kysymyksiä ja vastauksia on käsitelty myös IKIOMAT-verkkoklinikoilla. Tarvittaessa osaa vastauksista tarkennetaan vielä.

Usein kysyttyä:

  • Elokuussa kertyneitä kysymyksiä ja vastauksia (julk. 24.8.)

    Voiko budjetti koostua maakunnan osuudesta, kuntayhtymän osuudesta ja yritysten osuuksista tilanteessa, jossa
    - maakunnan kunnat palkkaavat yhteisen hankehenkilöstön (ulkopuoliset ja työpanoksen siirtona) ja budjetoi yhteiset hankinnat (asiantuntijapalveluiden ostot yms). Yksi kunta hallinnoi. Omakustannusosuudet jaetaan näistä kuluista kuntien väestöosuuksien mukaan.
    - kuntayhtymä laittaa työpanoksen siirtoa ja maksaa vain tästä osuudesta omavastuun
    - mukana kaksi yritystä, jolla omat omarahoitusosuudet
    Voidaanko erillisellä liitteellä ilmoittaa maakunnan kuntien omavastuuosuudet? Miten kunnissa kulkevat kirjanpidon näkökulmasta omavastuut ja valtionavustus?

    Budjetinlaadintavaiheessa olisi varmaan hyvä tehdä niin, että maakunnan kuntien osalta kustannukset esitetään yhteisellä hankkeen menot ja rahoitus -lomakkeella, kuntayhtymän osalta laaditaan oma lomake ja kummankin yrityksen osalta vielä omat lomakkeet. Lisäksi vielä yhteinen lomake koko hankkeen osalta.

    Maakunnan kuntien omavastuuosuudet listataan osallistujalomakkeelle.

    Valtionavustuksen ja omarahoituksen hallinnointimallia koskevaan kysymykseen palataan myöhemmin.

    Lähtökohtana kuitenkin lienee, että hankkeessa, jossa on muitakin avustuksen saajia kuin kuntia ja kuntayhtymiä, jokainen toimija kirjaa kustannuksensa omaan kirjanpitoonsa hankkeelle varatulle kustannuspaikalle, toisin sanoen hankkeella ei ole yhtä yhteistä kirjanpitoa.  Hankehallinnoija maksaa STM:n sille maksamasta valtionavustuksesta muille osallistujille edelleen näiden osuudet valtionavustusprosentin mukaisesti ja kullekin osallistujalle aiheutuneiden kustannusten suhteessa.

    Miten yrityksen koko määritellään, jos kyse on esim. konsernista?

    Yrityskokoon vaikuttavat yrityksen omien tietojen lisäksi sen omistus- ja määräysvaltasuhteet toisiin yrityksiin, jos yrityksellä on sidosyrityksiä tai omistusyhteysyrityksiä. Sidosyritys on yritys, joka omistaa enemmistön hakijayrityksen äänivallasta, tai yritys, jonka äänivallasta hakijayritys omistaa enemmistön. Sidosyrityssuhteen muodostava määräysvalta voi syntyä myös erityisen sopimuksen, yhtiöjärjestyksen tai muun järjestelyn nojalla. Konsernin muodostavat yritykset ovat lähtökohtaisesti sidosyrityksiä keskenään.

    Yrityksen omistusyhteysyrityksiä ovat yritykset, jotka eivät ole sidosyrityksiä, ja joihin tarkasteltavalla yrityksellä on vähintään 25 %:n omistuksellinen tai äänivallan käyttöön liittyvä yhteys.  Yrityskokoa laskettaessa sidosyritysten kynnysarvot (vuosiliikevaihto, taseen loppusumma, henkilöstömäärä) otetaan kokonaisuudessaan tarkasteltavan yrityksen omien kynnysarvojen lisäksi laskelmaan mukaan määritettäessä tarkasteltavan yrityksen yrityskokoa. Jos kyseessä on sidosyritysten ryhmän muodostava konserni, voidaan käyttää konsernitilinpäätöksen tietoja.

    Omistusyhteysyritysten kynnysarvot otetaan puolestaan huomioon omistusosuuden tai äänivallan suhteessa (suurempi näistä prosenttiosuuksista). Kun yrityksen vuotuiset tiedot tilinpäätöshetkellä ylittävät tai alittavat yrityskokoa koskevat kynnysarvot, yritys saavuttaa tai menettää keskisuuren yrityksen tai pienen yrityksen aseman ainoastaan siinä tapauksessa, että ylitys tai alitus toistuu kahtena peräkkäisenä tilivuotena. Tämän vuoksi tilinpäätöstiedot on ilmoitettava kahdelta päättyneeltä tilikaudelta.

    Tarkoitetaanko ohjeessa hankkeen projektipäällikön cv:tä ja julkaisuluetteloa vai hakijaorganisaation cv tä ja julkaisuluetteloa?

    Katso hankesuunnitelman ohjeistus. Siinä pyydetään tiedot hankkeen suunnitellusta vetäjästä, jos tiedossa (koulutustaso vähintään ylempi korkeakoulututkinto, CV, julkaisuluettelo).

    Riittääkö monitoimijaiseen konsortioon pelkät kuvaukset yhteistyöstä?

    Ei riitä ympäripyöreä ilmaisu. Täytyy olla sitoumus tai aiesopimus yhteistyöstä.

    Yritysten jotka ovat mukana hankkeessa, on toimitettava 2 vuoden tilinpäätös. Jos yritys on alle 2 vuotta vanha, kuinka toimitaan?

    Kerrotaan hakemuksessa yrityksen ikä ja toimitetaan se tieto, mikä on saatavilla.

    Millä perusteilla ammattikorkeakouluja kohdellaan tässä haussa yrityksinä eikä yleishyödyllisinä yhteisöinä? Pyydän myös tarkentamaan ja täydentämään esimerkein asetuksessa todettua ”Ei-taloudelliseen toimintaan myönnettävä valtionavustus voi olla valtionavustuksen myöntämisen tavoitteiden saavuttamiseksi välttämättömistä ja perustelluista syistä täysimääräinen.”

    Ratkaisevaa on viime kädessä se, tulkitaanko toiminta ei-taloudelliseksi vai taloudelliseksi, ei niinkään se, mikä on yhteisömuoto. Esim. AMK:t kilpailevat erilaisen ammatillisen koulutuksen järjestäjinä ja on olemassa markkinat.

    Valtionosuuden hakemisohjeissa sanotaan: ”Hankkeen henkilöstökustannuksiksi voidaan sisällyttää vain hankkeen toteuttamiseksi tarpeelliseen koulutukseen osallistuvien, hankkeessa työskentelevien henkilöiden palkkamenot koulutukseen osallistumisen ajalta. Muiden koulutukseen osallistujien palkkamenoja koulutuksen ajalta ei hyväksytä hankkeen valtionavustukseen oikeuttaviksi menoiksi.”
    Mitä siis ohje tarkoittaa? Jos hanke järjestää koulutustilaisuuden, joka välttämätöntä jotta uudet toimintamallit juurtuvat, ja johon osallistuu hakijaorganisaatioiden henkilöstöä. Onko niin, että koulutukseen osallistuminen ei ole sellaista työaikaa, joka voidaan huomioida omarahoitusosuudessa, jota siis piti voida kattaa henkilöstön omalla työllä? Eli mitä tarkoittaa hankkeessa työskentelevät? Ovatko he hanketta varten erikseen palkatut työntekijät vai onko hankkeessa työskentelevä myös hakijaorganisaation työntekijä, jonka työpanos kattaa hankkeen omarahoitusosuutta?

    Omarahoitusosuutena voidaan ottaa huomioon ainoastaan hankkeessa työskentelevien henkilöiden palkkauksesta aiheutuvat kustannukset. Koulutukseen osallistumista ei katsota hanketyöksi.

    Hankkeessa työskentelevät henkilöt voivat olla joko hanketta varten erikseen palkattuja henkilöitä tai hanketoimijan palveluksessa jo aiemmin työskennelleitä henkilöitä, jotka ovat siirtyneet työskentelemään hankkeessa, ja joiden palkkauskustannukset näin ollen siirtyvät hankkeen ajaksi joko kokonaan tai osaksi hankkeen kirjanpitoon työpanoksen siirtona.

    Jos hankkeeseen on lähdössä hakijaksi yritys, joka on osa isompaa konsernia, tarvitaanko hakemuksen liitteeksi mukaan lähtevän yrityksen vai koko konsernin tiedot liitteeksi?

    Koko konsernin tiedot tarvitaan, koska yrityskokoon vaikuttavat yrityksen omien tietojen lisäksi sen omistus- ja määräysvaltasuhteet toisiin yrityksiin, jos yrityksellä on sidosyrityksiä tai omistusyhteysyrityksiä. Konsernin muodostavat yritykset ovat lähtökohtaisesti keskenään sidosyrityksiä.

    Sidosyritys on yritys, joka omistaa enemmistön hakijayrityksen äänivallasta, tai yritys, jonka äänivallasta hakijayritys omistaa enemmistön. Sidosyrityssuhteen muodostava määräysvalta voi syntyä myös erityisen sopimuksen, yhtiöjärjestyksen tai muun järjestelyn nojalla.

    Yrityksen omistusyhteysyrityksiä ovat yritykset, jotka eivät ole sidosyrityksiä, ja joihin tarkasteltavalla yrityksellä on vähintään 25 %:n omistuksellinen tai äänivallan käyttöön liittyvä yhteys.

    Yrityskokoa laskettaessa sidosyritysten kynnysarvot (vuosiliikevaihto, taseen loppusumma, henkilöstömäärä) otetaan kokonaisuudessaan tarkasteltavan yrityksen omien kynnysarvojen lisäksi laskelmaan mukaan määritettäessä tarkasteltavan yrityksen yrityskokoa. Jos kyseessä on sidosyritysten ryhmän muodostava konserni, voidaan käyttää konsernitilinpäätöksen tietoja.

    Omistusyhteysyritysten kynnysarvot otetaan puolestaan huomioon omistusosuuden tai äänivallan suhteessa (suurempi näistä prosenttiosuuksista).

    Kun yrityksen vuotuiset tiedot tilinpäätöshetkellä ylittävät tai alittavat yrityskokoa koskevat kynnysarvot, yritys saavuttaa tai menettää keskisuuren yrityksen tai pienen yrityksen aseman ainoastaan siinä tapauksessa, että ylitys tai alitus toistuu kahtena peräkkäisenä tilivuotena. Tämän vuoksi tilinpäätöstiedot on ilmoitettava kahdelta päättyneeltä tilikaudelta.

    Tarvitseeko kaikkia Toimivan kotihoidon peruselementtien alakohtia edistää hankkeessa (Hakujulistus sivu 17)?

    Toimivassa kotihoidossa peruselementteinä ovat palvelu 24/7, kuntouttavan hoidon malli, akuuttihoidon malli sekä henkilöstön osallistaminen kehittämiseen. Nämä kaikki peruselementit on oltava hakemuksessa mukana tai kuvattuna, jos jo toimii, sekä myös läpileikkaavia periaatteita.

    Hyvinvoinnin ja terveyden kärkihankkeiden valtionavustushaku vuonna 2016 lukee: ”Tietoteknologian käyttöön ja kehittämiseen liittyvien menojen hyväksyminen valtionavustukseen oikeuttaviksi kustannuksiksi edellyttää, että ne toimenpiteet, joista kustannukset aiheutuvat, on etukäteen nimenomaisesti hyväksytty sosiaali- ja terveysministeriössä.”
    - Mitä tarkoittaa etukäteen hyväksyminen? Mitä meidän on tehtävä konkreettisesti hyväksymisen saamiseksi?

    Laittaa sähköpostilla esitys toimenpiteistä Anne Kumpulalle (anne.kumpula[at]stm.fi).

    Mitkä ovat hankkeen maksatuskaudet? Eli onko budjettiin eri vuosille varatut rahat käytössä koko hankeaikana vai pitääkö vuodelle 2016 budjetoidut rahat käyttää täysimääräisesti vuonna 2016?

    Kyseessä on kolmivuotinen siirtomääräraha eli vuoden 2016 raha on käytössä myös vielä vuonna 2018.

    Yhteistyökumppaninamme on järjestö, jolle 40 %:n omarahoitusosuus on liian suuri. Mikä on hankerahoituksen mahdollistama keino tukea järjestön mukanaoloa? Onko mahdollista kuntien antama työpanos tai muulta kuin hankkeelta tuleva rahoitus?

    Järjestön tulee hoitaa omarahoitusosuutensa omalla rahalla tai omalla työpanoksella.  Myös de minimis -tuen saannin mahdollisuus voi olla olemassa, jolloin valtionavustusprosentti voi olla suurempi, jopa 100 %. Tältä osin hakijan olisi hyvä tutustua hakuoppaaseen ja esim. TEMin de minimis-ohjeisiin. On myös huomattava, että alhaiset valtionavustusprosentit koskevat vain taloudellista toimintaa. Ei-taloudellisen toiminnan valtionavustusprosentti on suurempi kuin 60.

    Yhteiskumppanimme kattaa osan omarahoituksesta järjestämällä seminaarin, joka on maksullinen konsortion ulkopuolisille toimijoille. Voiko osan omarahoituksesta kattaa seminaarin osanottajamaksuilla?

    Omarahoitukseen voi käyttää kaikkia omia tuloja.

    Usein kysytyissä on tämä kysymys-vastaus -pari:
    ”Jos koulutusorganisaatio kohdentaa oman opetus/kehittämishenkilöstönsä työpanosta uuden toimintakulttuurin käyttöön saattamiseen omassa organisaatiossaan ja samalla myös alueen soten palvelutuotantoon, voiko tällaisen henkilöstön palkkakustannuksia maksaa omavastuuosuuden ylittävältä osalta hankkeesta suhteella 20/80?
    Henkilöstön, jonka palkkakustannukset ovat osittain omavastuuosuutta, omavastuuosuuden ylittävältä osalta palkkakustannukset voidaan maksaa hankkeesta vaikka sitten osuudella 20/80.”

    Vastauksen tarkennus: Tähän vastaaminen vaatisi lisätietoa toiminnasta. Mutta jos AMK:n toiminta voitaisiin tulkita ei-taloudelliseksi, se voisi saada jopa 80 % valtionavustusta.

    Allekirjoittavatko nämä hankkeen yhteistyökumppanit aiesopimuksen joka tapauksessa? Syntyykö tästä kilpailuetua esim. jollekin järjestölle (ollut mukana yhteissuunnittelussa, osallistuu kilpailutukseen)?

    Kilpailutuksen ja muun hankintatoimen kautta mukaan tulevia tahoja ei pitäisi mihinkään aiesopimuksiin ottaa mukaan, ellei tällainen menettely liity jotenkin kilpailuttamismenettelyyn.

    Kuvataanko nämä (alun perin konsortioon suunnitellut yhteistyökumppanit, nyt hankintoihin siirtyvät kumppanit) hankesuunnitelmassa?

    Tärkeää on kuvata ne toiminnot, jotka ostetaan ulkoa. Sitä, keneltä ostetaan, ei voida suunnitelmassa todeta silloin, kun hankinta kilpailutetaan. Tarjouskilpailun on oltava avoin eikä sen voittajaa voi valita ennalta.

    Hankitaanko tilinpäätöstiedot hankittava vain omarahoitusosuusväeltä – ei yhteistyökumppaneilta?

    Tilinpäätöstiedot + lomakkeella mainitut vakuutukset tarvitaan STM:öön vain sellaisilta tahoilta, jotka saavat osansa valtionavustuksesta suoraan valtionavustuspäätöksen nojalla, ei siis esim. niiltä yrityksiltä, joilta hanketoimijat ostavat hankkeen kuluessa palveluita.

    Tarvitaanko / onko hyvä olla aiesopimus, jos on kyse normaalista, perustyöhön liittyvästä viranomaistyöstä, esimerkiksi Pelastuslaitos yhteistyössä kotihoidon kanssa?

    Hankkeen hallinnoinnista on tehtävä sopimus ainakin kaikkien hankkeessa valtionavustusta saavien tahojen kesken. Myös niiden tahojen kanssa, jotka osallistuvat hankkeeseen omalla kustannuksellaan eivätkä ole jakamassa valtionavustusta, on hyvä sopia, minkä osuuden ja miten ne hoitavat hankkeessa.

    Miten seurakuntien yhteistyö näytetään toteen? Seurakuntia on toista kymmentä, aiesopimusten hankkiminen kohtuullisen työlästä.  Hankesuunnitelmassa kerrotaan, mikä on seurakuntien aiottu rooli.

    Ks. myös edellinen vastaus. Sopiminen on hyvä mahdollisten epäselvyyksien ratkomiseksi, jos sellaisia tulee. Toki voidaan jättää suullisen sopimisen varaan, jos sillä ei vaaranneta hanketta.

    Kunnat/kuntayhtymä sijoittavat työpanosta hankkeeseen. Voiko sitä käyttää esimerkiksi järjestöjen omarahoitusosuuden paikkaamiseen?

    Ei.

    Kun kehittämistoiminnassa kokeillaan mm. turvallisuuteen ja viestintää liittyviä laitteita omaishoitoperheille ja perhehoitajille, voidaanko laiteinvestointeja sisällyttää valtionavustukseen vai ei? Jos voidaan, millä prosenttiosuudella kustannuksista? Onko niin että hankeajan jälkeen laitteet jäävät hallinnoijan omistukseen, ne ovat oikeutettuja valtionavustukseen? Millä tarkkuudella kuvataan mukaan tulevan yrityksen koko ja toiminta? Onko muuta huomioitavaa hyvinvointiteknologian mukaan ottamisessa kokeilutoimintaan?

    Jos laitteet joudutaan hankkimaan hankkeen toteuttamista varten (ei voida käyttää  jo olemassa olevia laitteita), ne voivat sisältyä valtionavustukseen oikeuttaviin kustannuksiin. Prosenttiosuutta valtionavustuksesta ei voida asettaa, vaan on harkittava, mikä on tarpeellinen määrä laitteita hankkeen järkevää toteuttamista ajatellen.

    Laitteiden omistuksesta hankkeen päätyttyä pitää sopia kaikkien hankkeeseen osallistuvien kuntien kanssa etukäteen, ettei synny epäselvyyttä.

    Jos teknologiayritys hakee suoraan valtionavustusta yhtenä hankkeen toteuttajana (ei siis ole mukana kilpailutuksen kautta), pitää hakemukseen liittää yrityksen tilinpäätöstiedot kahdelta viimeksi päättyneeltä tilikaudelta + hakulomakkeen liiteosiossa vaaditut vakuutukset. Jos yritys otetaan mukaan kilpailutuksen kautta, näitä tietoja ei tarvita.

    Kaikki tietoteknologian kehittämiseen liittyvät hankinnat pitää hyväksyttää erikseen ministeriössä, ellei ministeriön valtionavustuspäätöksessä nimenomaisesti todeta, että hankesuunnitelmassa esitetty suunnitelma riittää ja se hyväksytään ao. päätöksellä.

    Mikäli sataprosenttisesti julkisen omistama (80 % kaupungin ja 20 % kaupungin, vuoden alusta uudella nimellä toimivan alueellisen ammattikorkeakoulun) kehitysyhtiö (tällä hetkellä n. 34 työntekijää) osallistuu hankkeeseen osatoteuttajana, niin mikä on omarahoitusprosentti?

    Riippuu siitä, onko toiminta taloudellista vai ei-taloudellista. Ei siis mene kunta/kuntayhtymä-prosentin mukaan, kun on yhtiö, vaikka onkin kuntien omistama. Jos taloudellista toimintaa, avustusprosentti lienee 60 (henkilöstömäärä alle 50, ja jos liikevaihto ei ylitä 10 miljoonaa). Jos kyseessä on ei-taloudellinen toiminta, prosentti voi olla korkeampi.

    Hankesuunnitelman kohta 2: - toimintamalli/t: mihin  I&O kärkihankkeen mallinnettuun teemaan liittyy : Onko hankkeessa juurrutettava malli rajattava mainittuihin VTKL:n muistisairaan henkilön omaishoito yhteistyönä-toimintamalliin  ja Finfamin toimintamalliin, vai voiko lähtökohta olla juurruttaa yllä mainittua alueen maakunnallista mallia ja tuottaa siitä vertailutietoa muille malleille?

    Hakujulistus on tältä osin yksiselitteinen. Omaishoidonkokeiltavat mallit ovat ’omaishoito yhteistyönä’, sekä ’prospect malli’. vammaisten lasten omaishoidolle ei ole valmista kokeiltavaa mallia, vaan tältä osin innovatiiviset uudet mallit ovat tilauksessa hankehakujen kautta.

    Onko hankkeen hallinnoivan organisaation virallinen päätös oltava mukana hakemuksen liitteeksi, vai voiko sen toimittaa syyskuun aikana kuten muiden toteutukseen osallistuvien toteuttajien sitoumukset?

    Virallinen päätös tarvitaan ennen päätöksentekoa syyskuussa. Hallinnoivan organisaation lupa on tarpeen hakuajan päättyessä, sillä se voi vaikuttaa kaikkien hakijoiden tilanteeseen.

  • Kesän aikana kertyneitä kysymyksiä valtionavustuksen hakemisesta (julk. 18.8.)

    Jos koulutusorganisaatio kohdentaa oman opetus/kehittämishenkilöstönsä työpanosta uuden toimintakulttuurin käyttöön saattamiseen omassa organisaatiossaan ja samalla myös alueen soten palvelutuotantoon, voiko tällaisen henkilöstön palkkakustannuksia maksaa omavastuuosuuden ylittävältä osalta hankkeesta suhteella 20/80?

    Henkilöstön, jonka palkkakustannukset ovat osittain omavastuuosuutta, omavastuuosuuden ylittävältä osalta palkkakustannukset voidaan maksaa hankkeesta vaikka sitten osuudella 20/80.

    Voiko hankerahalla teettää palveluja, kuten kotiin vietävää palvelua tms.? Saako se olla maksullista/omakustanteista mikäli kysymyksessä on voittoa tavoittelematon toiminta? Jos päähakija on oikeutettu 100 % avustukseen, miten konsortion muut jäsenet, pitääkö heillä olla omarahoitus rahana/työpanoksena mikäli luetaan yritysmuotoiseksi? Pitääkö varsinaisen toiminnan alkaa hankekauden aikana vai onko tarkoitus vain kehittää toimintaa? Osa tavoitteistahan toteutuu vasta rakennusinvestoinnin valmistuttua. Tuleeko hankeraha kertaluonteisesti vai jaksoittain? Paljonko painoarvoa on täysin uusilla innovaatioilla, joille voidaan osoittaa tarve ja toteutustapa?

    Jos palvelujen teettäminen hankerahalla sisältyy hankesuunnitelmaan, voidaan palveluja teettää hankerahalla. Jos palvelujen teettämisestä saadaan tuloa hankkeelle, tulot vähentävät valtionavustusta.

    Konsortion jäsenten omavastuuosuudet määräytyvät sen mukaan, onko jäsen kunta vai kuntayhtymä vai meneekö jäsen yritys-kategoriaan. Omarahoitusosuus voi kaikissa tapauksissa olla työpanosta tai rahaa. Varsinaisen toiminnan alkaminen hankekaudella riippuu siitä miten hankesuunnitelmassa on ajateltu hanke toteuttaa, liittyykö siihen varsinaista toimintaa vai vain kehittämistä. Hankeraha tulee jaksoittain.

    Hakujulistuksessa määritellyt toimintamallit ovat hakujen keskiössä ja niitä hakemuksia arvioidaan siltä pohjalta. Hakemukset, jotka eivät liity hakujulistuksessa määriteltyihin toimintamalleihin, eivät pääse arviointiin.

    Mitä tarkoittaa yleishyödyllinen?

    Yksi merkittävä kriteeri on, että yhdistystä tai säätiötä ei voida pitää yleishyödyllisenä,     jos liiketoiminnasta muodostuu merkittävä osa toimintaa, että sitä voidaan pitää tärkeänä toimintamuotona tai jopa toiminnan painopisteenä.

    Miten määritellään taloudellinen toiminta?

    Taloudellista toimintaa on kaikki toiminta, jossa tavaroita ja palveluja tarjotaan tietyillä markkinoilla. Toiminta on taloudellista toimintaa, jos on olemassa kaupallisia yksikköjä, jotka tarjoavat samoja tai korvaavia tavaroita ja palveluja. Jos kyseessä olevalle toiminnalle on markkinat, olivatpa ne miten pienet tahansa, silloin toiminta on järjestetty markkinatalouden periaatteiden mukaisesti ja sitä on pidettävä taloudellisena.

    Mitä tarkoittaa ohjeen teksti: RAYn yleisavustusta ei voi käyttää omavastuuosuuden kattamiseen, kun avustuksen saajalle on myönnetty valtionavustusta taloudelliseen toimintaan?

    Kts. vastaus edellä, koskee järjestöä.

    Korkeakoulujen ja yliopistojen rooli kärkihankkeissa on näkemyksemme mukaan keskeinen, jotta kokeilukulttuurin hengessä kehittämistyössä on läsnä jatkuva tiedon keruu, sen arviointi ja uudet käyttäjälähtöiset kokeilut. Heinäkuun 1. päivä annettu asetus vaikeuttaa merkittävästi yliopistojen ja korkeakoulujen hankevalmistelutyötä, ja valitettavasti pakottaa arvioimaan, voidaanko valmistelua jatkaa. Asetuksen mukaan ammattikorkeakoulun saama tuki voi olla korkeimmillaan 40 %, siten 60 %:n omarahoitusosuus on korkeakouluille aivan liian korkea nykytilanteessa, joissa korkeakoulujen taloutta on merkittävästi leikattu.

    Vastausta päivitetty 24.8.
    Valtionavustusprosentin suuruus riippuu siitä, onko korkeakoulun tai yliopiston toiminta hankkeessa taloudellista vai ei-taloudellista. Toimintaa arvioidaan EU-säännösten mukaisesti, toisin kuin kuntien ja kuntayhtymien osalta, jotka tekevät sote-hanketoimintaa lakisääteisiin sote-tehtäviinsä liittyvänä. Kuntien ja kuntayhtymien osalta sovelletaan vain kansallista lainsäädäntöä.

    Jos toiminta on luonteeltaan sellaista, että siinä kehitetään palveluita tai tuotteita, joita tarjotaan jatkossa kilpailluilla markkinoilla, toiminta on lähtökohtaisesti taloudellista ja silloin prosentti määräytyy EU:n valtiontukisääntöjen mukaan ja on yhteisön/yrityksen koosta (henkilöstömäärästä, liikevaihdosta ja taseesta) riippuen 40 - 60 prosenttia (ks. tarkemmin hakuohje). On huomattava, että vaikka toiminnasta ei kertyisi voittoa, se voi silti täyttää EU-käytännön taloudellisen toiminnan kriteerit (vrt. voittoa tuottamaton tai jopa tappiollinen yritystoiminta).

    Ei-taloudellisen toiminnan osalta noudatetaan kansallisia säännöksiä ja valtionavustus voi olla enintään 80 prosenttia.

    Valtionavustukselle vaihtoehtoinen tapa olla mukana hankkeessa on se, että hankekumppanuus syntyy kilpailuttamisen kautta.

    Yhdistyksellä ei ole mitään mahdollisuutta 40 %:n omarahoitusosuuteen kärkihankkeen konsortioissa. Onko yhdistyksen omarahoitusosuuteen mitään keskustelu- tai neuvotteluvaraa?

    Vastausta päivitetty 24.8.
    Yhdistyksen taloudelliseen toimintaan liittyvän valtionavustuksen omarahoitusosuus on maksimissaan 60 %. Ei-taloudelliseen toimintaan myönnettävä valtionavustus voi olla yhdistykselle perustelluista syistä myös täysimääräinen (4§). RaY-rahoitusta ei voi käyttää omarahoitusosuuden korvaamiseen. Yhtenä vaihtoehtona on hankinta.

    Millainen maksatuskausi olisi vai onko maksatuskausi sovittavissa hankkeen hakijan kanssa?

    Maksatuskautta ei ole vielä päätetty.

    Onko omarahoitusosuudelle asetettu joitain ehtoja? Voiko se olla oman työpanoksen käyttöä siltä osin kuin esimerkiksi yksityinen palveluntuottaja arvioi voivansa antaa työpanosta omaan kehittämisosioonsa?

    Omarahoitusosuudelle ei ole ehtoja, voi olla työpanosta, mutta RAY:n tuki ei käy omarahoitusosuutena.

    Yksityiset palveluntuottajat ovat kyselleet, miten asiakasmaksut tulisi huomioida hankekehittämisessä. Pitääkö?

    Asiakasmaksut ovat tuloa palveluntuottajalle, siten taloudellista toimintaa, mikä vaikuttaa tuki-intensiteettiin.

    Miten yliopisto otetaan mukaan yritystasolla, kokonaisena vai laitostasolla?

    Hakijana on yliopisto, ei yliopiston laitos.

    Ei-taloudelliseen toimintaan myönnettävä valtionavustus voi olla valtionavustuksen myöntämisen tavoitteiden saavuttamiseksi välttämättömistä ja perustelluista syistä täysimääräinen.  Millaisia nuo välttämättömät ja perustellut syyt käytännössä voivat olla?

    Vastausta päivitetty 24.8.
    Välttämättömät ja perustellut syyt määrittyvät tapauskohtaisesti, eikä yleistä sääntöä ole mahdollista esittää. Hakemuksessa voi esittää perusteluja sille, miksi valtionavustus tulisi maksaa täysimääräisenä.

    Jos päähakija on oikeutettu täysimääräiseen tukeen, koskeeko sama koko konsortiota?

    Omarahoitusosuus on organisaatiokohtainen eli vaikka päähakija on oikeutettu täysimääräiseen tukeen, se ei tarkoita sitä, että automaattisesti kaikki konsortiossa saisivat täysimääräisen tuen.

    Voiko koulutusorganisaatio (amk tms.) tuottaa hankkeeseen valmennusta/koulutusta ilman kilpailutusta, kun se on konsortion jäsen ja sijoittaa konsortioon omarahoitusosuuden?

    Koulutusorganisaatio on silloin kumppanina hankkeessa, ja valmennus tai koulutus on osa hankesuunnitelmaa ja hankkeen toteutusta.

    Koulutusorganisaatio voi tuottaa itse koulutus/valmennuspalveluita (ei tarvitse kilpailuttaa). Ostopalveluiden kilpailutuksessa pitää ottaa huomioon 30 000 euron kansallinen kynnysarvo.

    Onko järjestöjen omarahoitusosuus 60 %?

    Vastausta päivitetty 24.8.
    Järjestöjen omarahoitusosuus suurimmillaan on 60 %, jos kyseessä on järjestön taloudelliseen toimintaan liittyvä hanke. Yrityksen ja taloudellisen toiminnan määritelmät ovat seuraavanlaiset: valtiontukisääntelyn kannalta yrityksiä ovat kaikki taloudellista toimintaa harjoittavat yksiköt niiden oikeudellisesta muodosta riippumatta ja taloudellista toimintaa on tavaroiden ja palveluiden tarjoaminen markkinoilla. Raha-automaattiyhdistyksen myöntämää yleisavustusta ei voida käyttää omarahoitusosuutena. Muu rahoitus, esim. tulorahoitus, käy omarahoitusosuudeksi.

    Mitä rahoitusta tai millä rahoitettua työpanosta järjestö voi käyttää omarahoitusosuutenaan? Esimerkki: Yhdistys saa RAY:lta yleisavustusta vakiintuneeseen toimintaan, jossa tehtävänä toimia asiantuntijana, vaikuttaa, levittää, olla yhteistyössä jne. Voiko siis tätä Rayn rahoitus tai sillä rahoitettua työpanosta käyttää omarahoitusosuutena?

    Kts. vastaus yllä.

    Onko hankkeessa töissä olevien oltava kunnassa töissä vai voiko hankkeen henkilöstön tai osan siitä ostaa ulkoiselta Oy-toimijalta?

    Asiantuntemusta on mahdollista ostaa, silloin sitä ei kirjata henkilöstömenoihin vaan ostopalveluihin. Jos ostot ylittävät kilpailutuksen rajan, tällöin ostopalvelu on kilpailutettava.

    Onko hankkeen työntekijöiden (esim. projektipäällikkö ja projektikoordinaattorit) oltava kunnissa töissä eikä esim. ulkoisella Oy-toimijalla?

    Ei tarvitse olla kunnalla töissä, voi olla ulkoisella Oy-toimijalla, mutta tällöin ulkoinen Oy maksaa henkilöiden palkan ja kunta ostaa palvelun siltä.

    Voiko rahoitusta saada myös digitaalisten palveluiden kehittämiseen silloin, kun niitä hyödynnetään toimintojen kehittämiseen, eikä pääpaino ole itse digipalvelussa? Voiko saada 60/40 suhteella (yrityksen koon mukaan) rahoitusta, kun yritys tekee/teettää sähköisiä palveluita? Voiko yritys käyttää alihankkijaa digipalvelun tekemiseen?

    Mikäli digitalisaatio-osuus on olennainen osa hakujulistuksessa haettavia toimintamalleja ja yritys on osa hakukonsortiota tai hankkeesta vastaava taho hankkii työn ostopalveluna. Mikäli osana konsortiota, yrityksen koko määrittää valtionavustuksen osuutta.

    Kieltääkö STM teknologian hyödyntämisen hankkeissa? Eikö tällä vuosikymmenellä kehittämisessä kumminkin kannattaisi hyödyntää teknologiaa?

    Kts. yllä.

    Jos yrityksen valtionosuus on 60 %, voiko kunta maksaa itse yritykselle 40 %:n omavastuuosuuden kustannukset omasta budjetistaan?

    Kunta ei voi maksaa omavastuuosuutta yritykselle, koska tuki olisi silloin 100-prosenttinen, mutta kunta voi ostaa yritykseltä palvelun.

    Esimerkiksi mahdollisuus olla kehittämässä toimintaa, jossa jatkossa voi olla laajemmin mukana.

    Monitoimijaisuus ja hankekonsortio. Aiomme tehdä hankkeessa laajasti yhteistyötä paikallisten yksityisten toimijoiden ja järjestöjen kanssa. Olemme käyneet kuitenkin neuvotteluja ja esim. yksi yhdistys lähtee meidän kanssamme asiantuntijayhteistyöhön ilman omarahoitusosuutta ja valtionavustuksen hakua. Samanlaista neuvottelua on käyty nyt myös erään paikallisen yksityisen palveluntuottajan kanssa (keskisuuri yritys). Yritys olisi halukas kehittämisyhteistyöhön, mutta empii valtionavustuksen hakua. Miten menetellään?

    Vastausta päivitetty 24.8.
    Jos yritys on mukana esim. hankkeen ohjausryhmässä asiantuntijana tai muissa työryhmissä eikä laita omarahoitusosuutta eikä hae valtionavustusta, niin silloin yrityksen tulisi kustantaa kaikki osallistumiskulunsa itse eli se ei tietenkään voi laittaa mitään kustannuksia hankkeelle.

    Yhteistyöstä voidaan sopia aiesopimuksella, millä osoitetaan aito yhteistyö, vaikka rahoitusta ei haeta.

    Millä kriteereillä arvioitte hankkeen monitoimijaisuutta? Onko hakemus teidän kriteereillä ”vahvempi”, jos konsortiossa on yritys mukana (hakijana tai ilman omarahoitusosuutta) vai riittääkö teille tieto siitä, että hankkeessa tehdään paikallisten yksityisten tuottajien kanssa yhteistyötä.

    Ei riitä ympäripyöreä ilmaisu. Täytyy olla sitoumus tai aiesopimus yhteistyöstä (kts. yllä).

    Aikaisemmin on korostettu, että hankkeiden tulee olla ”isohkoja”. Omalla alueellamme on suunnitteilla kolmella tavalla ”iso” hanke: maantieteellisesti kattaa maakunnan; tavoitteet laajat ja syvälliset: palvelurakenteen;  uudistaminen/modernisointi, osaamisen vahvistaminen, monitoimijainen yhteistyö, ihmisten osallisuus; - hankealue laaja: sekä ikäihmisten kotihoito että kaikenikäisten omais- ja perhehoito ja konsortiokumppaneita noin 20.  Tältä pohjalta kysymme, onko yhden maakunnan kattava hanke riittävän laaja ja iso?

    Hakujulistuksessa edellytetään vähintään maakunnan kokoisia hankkeita, joihin yhdestä maakunnasta osallistuvat kaikki tai useimmat kunnat.

    Hankkeeseemme lähtee mukaan yhteiskehittämiseen yritys, joka ei kuitenkaan halua olla valtionavustuksen hakija. Eilisen verkkoklinikan mukaan tarvitaan samanlainen sitoumus kuin muiltakin osallistujilta. Onko hyvä tapa tehdä aiesopimus, jonka allekirjoittaa hankkeen hallinnoijaorganisaation edustaja ja yrityksen edustaja?

    Aiesopimus on hyvä vaihtoehto.

    Jos maakunnassa yksi kunta ottaa vastatakseen hankkeeseen palkattavan henkilöstön palkkauksen ja joutuu kantamaan siltä osin omavastuuosuuden, kuinka omavastuuosuudet tasataan kaikkien osallistuvien kuntien kanssa? Konsortiossa (yhteistyössä) on mukana myös kumppaneita, joille ei haeta rahoitusosuutta. Heille korvataan kuluja, matkakustannuksia tms. osallistumisesta työryhmiin ja muuhun yhteistyöhön.

    Koska hankehenkilöstö palvelee koko maakunnan aluetta, kaikkien on osaltaan vastattava omavastuuosuuden kerryttämisestä. Henkilöstön palkkaamisesta vastaava kunta tekee sopimuksen muiden osallistujien kanssa omavastuuosuudesta esim. suhteessa väestöpohjaan ja laskuttaa muita tällä osuudella.

    Kaikkien kumppaneiden kanssa tehdään yhteissopimukset lokakuussa, kun myönteinen hankepäätös on mahdollisesti saatu.

    Lähetetäänkö hakemus kaikkine liitteineen sähköisesti skannattuna?

    Kyllä.

    Minkä tason sitoutumista maakunnan alueen kunnilta edellytetään? Pitääkö olla lautakuntatason / kunnanhallituksen / valtuuston päätös?

    Mukaantulosta pitää päättää sellaisella tasolla, joka voi antaa sitoumuksen omarahoituksesta, esim. kunnassa voi vaatia jonkin toimielimen käsittelyä. Sitoumuksia voi toimittaa myös hakuajan päättymisen jälkeen mutta viimeistään 30.9.2016.

    Tähän asiaan vielä tarkentava kysymys: Voiko tässä vaiheessa aiesopimus olla riittävä sitoumuksen ja mukanaolon osoitus?

    Aiesopimus on riittävä.

  • Rahoitus

    Miten hakijat saavat tietoa muiden hakijoiden suunnittelemista hankkeista ja vältetään päällekkäistä työtä?

    Hakuja suunnittelevien toivotaan vastaavan Webropol-kyselyyn kärkihankkeen kotisivuilla. Sen pohjalta luodaan sivuille taulukko, jossa voi seurata millaisia hakemuksia ja mihin teemoihin on valmistelussa maakuntien alueella. Taulukkoa päivitetään vähintään kaksi kertaa kuukaudessa.

    Millä tavoin järjestöt ja yritykset voivat olla mukaan kokeiluissa? Pitääkö ne kilpailuttaa vai voidaanko tehdä yhteiskehittämistä kuntien kanssa?

    Kärkihankkeessa kokeilu tarkoittaa valtionavustushankkeena järjestettävää kokeilua. Järjestöt ja yritykset voivat olla mukana valtionavustuksen hakijoina eli yhteiskehittäjinä. Kokeilukunnat ja -kuntayhtymät voivat myös ostaa kokeilussa tarkoitettuja palveluja järjestöiltä ja yrityksiltä, tarvittaessa kilpailutuksen kautta, jos ostettavan esim. asiantuntijapalvelun arvo on 30 000 € tai sen yli. Jos haetaan yhteistä kokeilua, kaikkien hakijoiden (hakijoilla voi olla erilaiset omavastuuosuudet) tulee olla mainittuna hakemuksessa. Jos aiotaan ostaa kokeilussa tarvittavaa palvelua, hakemuksessa voidaan hakea rahoitus tätä varten.

    Pitääkö kaikkien kokeiluun mukaan tulevien tahojen olla mukana rahoitushakemuksessa vai riittääkö, jos mukana olevat kumppanit on mainittu?

    Rahoitushakemuksessa hakijana on se taho, jonka on sovittu vastaavan hankkeen hallinnoinnista. Rahoitushakemuksessa tulee mainita kaikki ne tahot, jotka ovat hankkeessa mukana, eritellä kaikkien omavastuuosuudet, ja myös kertoa, mistä toimenpiteistä mikin taho hankkeessa vastaa.

    Minkä tason sitoutumista maakunnan alueen kunnilta edellytetään? Pitääkö olla lautakuntatason / kunnanhallituksen / valtuuston päätös?

    Mukaantulosta pitää päättää sellaisella tasolla, joka voi antaa sitoumuksen omarahoituksesta, esim. kunnassa voi vaatia jonkin toimielimen käsittelyä. Sitoumuksia voi toimittaa myös hakuajan päättymisen jälkeen mutta viimeistään 30.9.2016.

    Voiko konsortioon liittyä myöhemmin?

    Hankkeen konsortion on oltava valmis hakuvaiheessa, jotta voidaan arvioida hankkeen monitoimijaisuus. Hankesuunnitelmassa voi varautua hankkimaan palvelua myös suoraostoilla. Yli 30 000 € :n hankinnat on kilpailutettava.

    Voivatko oppilaitokset osallistua konsortioon?

    Oppilaitokset voivat olla mukana. On kuitenkin huomattava, että ne kuuluvat hakijoina tavallisesti yrityssarjaan.

    Voivatko oppilaitokset olla hakijoina mm. muutoksen läpivientiin?

    Oppilaitokset voivat olla hakijoina, mutta ne rinnastetaan yrityksiin. Koska kokeiluissa haetaan monitoimijaisuutta maakuntien alueella, oppilaitosten kannattaisi hakeutua mukaan suurempiin konsortioihin.

    Mitä kustannuksia hankerahoitus kattaa?

    Valtionavustukseen oikeuttavia kustannuksia ovat asetusluonnoksen mukaan

    1. hankkeen välttämättömät hallinnointikustannukset;
    2. hankkeen henkilöstökustannukset;
    3. matkakustannukset;
    4. toimitilojen vuokrat;
    5. välineiden ja laitteiden kustannukset siltä osin kuin ja siltä ajalta kun niitä on käytetty hankkeessa. Jos tällaisia välineitä ja laitteita ei käytetä hankkeen tarpeisiin koko niiden käyttöikää, tukikelpoisiksi katsotaan ainoastaan poistokustannukset, jotka vastaavat hankkeen kestoa laskettuna yleisesti hyväksyttyjen kirjanpitoperiaatteiden mukaan;
    6. ulkopuolisista lähteistä markkinaehdoin ostetun tai käyttöluvalla hankitun sopimukseen perustuvan tutkimuksen, tietämyksen sekä konsultoinnin ja vastaavien palveluiden kustannukset, kun niitä on käytetty yksinomaan hanketta varten;
    7. muut yleiskustannukset ja toimintakustannukset, mukaan lukien suoraan hankkeesta aiheutuvat materiaalien, tarvikkeiden ja vastaavien tuotteiden kustannukset.

     

    Olen kehittänyt laitteen, joka auttaa ihmisiä pysymään kotona. Voinko hakea rahoitusta tämän elektronisen laitteen kehittämiseen ja käyttöön ottoon?

    Pelkän teknologisen laitteen kehittämiseen ei rahoitusta ole mahdollista saada, mutta se voi olla yksi osa laajempaa kotihoidon kokeilua. Kannattaa siis etsiä kumppania/kumppaneita kokeiluja valmistelevista maakunnista.

    Voivatko kokonaisulkoistetut sote-organisaatiot olla hankkeen hakijana tai siihen osallistujana?
    Tähän ei vielä ole vastausta.

    Mennäänkö hankkeissa digitalisaatio vai toiminnan periaatteiden kehittäminen edellä?

    Tavoitteena on kehittää ja juurruttaa toimintamalleja, ja hakea niitä tukevia digitaalisia ratkaisuja.

    Saavatko kaikki maakunnat jotain rahoitusta tai hankkeita?

    Jokaiseen maakuntaan + metropolialueelle tulee muutosagentit. Rahoitus kokeiluihin myönnetään hakujen perusteella noin 4–7 kokeiluun.

  • Muutosagentti

    Voiko muutosagentin hakijana olla muukin kuin kunta esim. kuntayhtymä, joka toimii jonkin maakunnan alueella?

    I&O-muutosagentti voi olla myös kuntayhtymän tai maakunnankin palkkalistoilla, tai SOTE-projektiorganisaatiossa, miten se vain parhaiten sopii alueelle.

    Mikä on palkan suuruusluokka?

    Muutosagentin palkkausta vielä mietitään, liikkuu tietyissä rajoissa. Kokemuksellakin voi olla merkitystä.  Muutosagentin hakulomakkeessa pyydetään ilmoittamaan mahdollinen muutosagentti, hänen koulutuksensa ja kokemuksensa sekä toimintamenot. Palkkaus ratkeaa viimekädessä STM:n ja muutosagenttia hakevan tahon välisissä neuvotteluissa.

    Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman yhteydessä mainitaan myös muutosagentit. Ovatko alueiden muutosagentit yhteisiä näiden kahden kärkihankkeen osalta, vai onko molemmille kärkihankkeille tarkoitus palkata alueille omat muutosagentit?

    Molemmille hankkeille tulee omat agentit, I&O on 18+1; LAPEn agenttien määrä on vielä selvittelyssä.

    Onko muille kolmelle STM:n vastuulla oleville kärkihankkeille tulossa myös muutosagentit?

    Ei ole.

    Miten näette muutosagenttien suhteen muuhun alueilla tehtävään sote-uudistuksen valmistelutyöhön? Onko ajateltu, että muutosagentti on / voi olla tiiviisti mukana myös muussa alueellisessa valmistelussa liittyen esim. palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen, henkilöstökysymyksiin, tiloihin, tutkimukseen, koulutukseen ja kehittämiseen liittyen?

    Mikäli alueelle on jo palkattu SOTE-muutosjohtaja, olisi luontevaa, jos I&O-muutosagentti toimisi läheisessä yhteistyössä hänen kanssaan. Ikäihmisten palvelujen kehittäminen ja SOTE-uudistus kulkevat käsi kädessä. I&O-muutosagentin tehtävänä on valmistella ikäihmisten palvelukokonaisuuksien muodostamista, tukea omaishoitoa ja alueella mahdollisesti tehtäviä kokeiluja.

    Muutosagentin kohdalla puhutaan ”mandaatista toimia alueella”. Mitä sillä tarkoitetaan käytännössä?

    Muutosagentin pitää olla yhteisesti kuntien valitsema, vai muutoin yhteisesti hyväksytty henkilö?
    Tämä tarkoittaa sitä, että muutosagentti on osoittanut kyvykkyytensä ikäihmisten palveluiden alueella ja useimmat kunnat kannattavat hänen valitsemistaan I&O-kärkihankkeessa tehtävien yhteisten asioiden eteenpäin viejäksi.  Muutosagentti on muutoksen tuki, verkottaja, yhteisen näyn varmistaja, jolla on myös hyvät neuvottelutaidot. Siksi henkilö, jolla on tämä mandaatti toimia maakunnan alueella.  Muutosagentti ei sinällään ota päätösvaltaa pois kunnilta vaan varmistaa ja edistää yhteisiä käytäntöjä.

    Mikä on muutosagentin suhde alueella mahdollisesti toimiviin kärkihanketta toimeenpanevien kokeilujen / projektien vetäjiin? Hakuohjeessa puhutaan kokeilujen tukemisesta. Onko sitä mietitty tarkemmin, mitä tällä tukemisella tarkoitetaan?

    Muutosagentti toimii tukena kokeiluille maakunnissa käyntiin lähteville kokeiluille. Muutosagentin muodostavat keskinäisen verkoston, jonka kautta myös tulee tukea.

    Onko ajatuksena, että muutosagenteilla on yhtenäiset toimintatavat 18 alueella, vai onko heillä vapaat kädet toimia alueella kuten parhaaksi katsovat? Missä määrin STM ohjaa työtapaa tai antaa suosituksia muutosagenteille?

    Muutosagenttien keskeisinä tehtävinä ovat verkostointi ja ikäihmisten integroidun palvelukokonaisuuden valmistelu ottaen huomioon oman alueen haasteet. Muutosagentin työn tuloksena tulee olla kirjallinen ja hyväksytty maakunnan suunnitelma iäkkäiden palvelukokonaisuudesta. Muutosagentit muodostavat keskinäisen aktiivisen verkoston, jonka toimintaa THL ja STM tukevat.

    Minkä organisaation toivotaan palkkaavan muutosagentti, ja onko työsuhteen kesto määritelty 31.12.2018 saakka?

    Maakunnan alueella voidaan yhteistyössä valita muutosagentin palkkaava taho, joka ilmoitetaan muutosagentin hakulomakkeella. Lomakkeella on tarkentavat kysymykset ml. ajateltu palkkaustaso ja arvioi toimintamenoista. Lomake löytyy kärkihankkeen sivuilta.

    Hakulomake lähetetään täytettynä ja allekirjoitettuna STM:n kirjaamoon. Muutosagentin toimikausi on kärkihankkeen loppuun saakka eli 31.12.2018.

    Vaaditaanko muutosagentilta tiettyä koulutusta?
    Meidän puoleltamme vaatimusta ei ole. Tietenkin toivomme, että koulutus, kokemus ja into ovat riittäviä tehtävästä selviytymiseen.

    Kuka on riittävän arvovaltainen meiltä esittämään ko. agenttia?

    Päätösvaltainen taho, joka ottaa vastatakseen työnantajavelvollisuudet. Tietenkin aina parempi, jos nimitettävällä henkilöllä on koko maakunnan kuntien ja kuntayhtymien tuki.

  • Keskitetty alueellinen asiakas-/palveluohjaus

    Voiko maakunta ottaa KAAPOn ja kotihoidon kokeilut yhtä aikaa?

    Kyllä, voi ottaa useamman kokeilun halutessaan, mikäli alueen voimavarat sen sallivat.

    Onko asiakas-/palveluohjaus järjestäjän / tilaajan vai tuottajan vastuulla?

    Lähtökohtaisesti on ajateltu, että asiakas-/palveluohjaus on palveluiden järjestäjän vastuulla olevaa toimintaa, koska siinä kohdennetaan julkisia varoja.

    Miten huolehditaan / valmistaudutaan siihen, että palveluohjauksessa on riittävästi asiakaskohtaista tietoa käytettävissä?

    Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastietojen yhteensovittaminen on iso haaste, mutta myös toimivan asiakas-/palveluohjauksen edellytys. Tällaiseen kokeiluun hakevalta odotetaan kuvausta myös tästä asiasta.

    Mikä on asiakas-/palveluohjauksen suhde tulevaan valinnanvapausuudistukseen?

    Kärkihankkeen tavoitteena on lisätä iäkkäiden mahdollisuutta valita mihin palveluihin he sijoittuvat, sen jälkeen kun päätökset palveluiden myöntämisestä on tehty palvelutarpeen perusteella. Etenkin muistisairaat tarvitsevat tukea päätöksenteossaan palveluita ja tukia koskien.

    Jos palveluohjauksessa kehitetään yhteneväisiä kriteereitä kotihoitoon pääsyyn ja omaishoidon tukeen, miten pitää menetellä, kun lautakunnat kuitenkin päättävät? Ovatko kriteerit samat eri kunnissa?

    Tavoitteena on saada yhteneväiset kriteerit palveluohjauksen tueksi koko maakunnan alueella. Osana hanketta on myös lautakuntien toimintaan vaikuttaminen, jotta iäkkäitä ja omaishoitoa koskevat päätökset lisäisivät yhdenvertaisuutta.

    Voiko rahoitusta hakea kokeiluun siten, että otetaan palveluohjauksesta vain yhteisten kriteereiden muodostaminen?

    Ei voi, on oltava koko malli.

  • Asumisen ja palvelun yhdistäminen

    Kuinka pitkällä kohteen (esim. palvelukortteli, muistikylä, perhehoitokylä) on oltava konkreettisesti valmiina?

    Kyseeseen tulevat eri vaiheissa olevat kohteet, mutta varmistettu paikka tulee olla pohjana, esim. uudistuotannon kohdalla tontin on oltava valmiina.

    Tuleeko rahoitettavaksi yksi iso hanke vai useita pienempiä asumisen osalta?

    Yhteistyö samankaltaisten hankkeiden välillä on tärkeää, jotta saadaan erilaisia kokemuksia laajemmin. Kokeilussa rahoitettavien hankkeiden tulee olla laajoja. Rahoitetaanko yksi iso asumisen hanke tai pari pienempää, riippuu hakemusten sisällöstä ja määrästä.
     

  • Omaishoito

    Pitääkö hakijan, joka hakee omaishoidon toimintamallin tai -mallien kokeiluun, hakea myös ikäihmisten kotihoidon kokeiluun?

    Omaishoitokokeiluun hakeminen ei edellytä kotihoidon kokeilua alueella. Kumpaankin kokeiluun hakemiseen ei ole kuitenkaan estettä.

    Kuinka monta omaishoitokokeilua sosiaali- ja terveysministeriö rahoittaa?

    Tavoitteena on toteuttaa vähintään yksi kokeilu kaikista kolmesta omaishoidon toimintamallista.   

    Miten omaishoidon kokeiluissa otetaan huomioon omaishoitajat ja hoidettavat, jotka eivät kuulu mihinkään kolmen kokeiltavan toimintamallin (iäkkäiden, lasten ja mielenterveys- ja päihdekuntoutujien omaishoidon) kohderyhmään?

    Tarkoituksena on, että omais- ja perhehoidon keskusten toiminnassa otetaan huomioon kaikkien omais- ja perhehoidossa olevien asiakkaiden ja heidän omais- ja perhehoitajiensa tarpeet. Kärkihankkeessa edellytetään, että omaishoidon toimintamallin tai -mallien kokeilun tueksi perustetaan tai on olemassa alueellinen omais- ja perhehoidon keskus.

    Voiko kokeiltavaan omaishoidon toimintamalliin sisältyä myös muita (innovatiivisia) elementtejä kuin hankesuunnitelmassa ja hakujulistuksessa edelletyt?

    Toimintamalliin voidaan sisällyttää hankesuunnitelmassa ja -haussa edellytettyjen osioiden lisäksi myös muita elementtejä, esimerkiksi henkilökohtaisen budjetoinnin kokeilu.

    Voiko omais- ja perhehoidon keskus toteuttaa myös verkkoratkaisuna?

    Omais- ja perhehoidon keskus voi toimia fyysisenä toimipisteenä ja/tai verkossa.

    Pitääkö kokeiltavaan mielenterveys- ja päihdekuntoutujien toimintamalliin sisällyttää kaikki hankehaussa kuvatut FinFamin toimintamallit?

    Kokeiluun on sisällytettävä aina ainakin Prospect-malli sekä tarvittaessa Etsivä omaistyö ja/tai Huomioi omaiset -mallit.

    Voiko sama toimija (esim. valtakunnallinen järjestö) osallistua eri alueilla omaishoidon eri toimintamallien kokeiluihin?

    Sama toimija voi osallistua eri alueilla eri omaishoidon toimintamallien kokeiluihin, esimerkiksi yhdessä maakunnassa Muistisairaan omaishoito yhteistyönä -toimintamallin kokeiluun ja toisessa maakunnassa uuden lasten omaishoidon toimintamallin luomiseen.

    Voidaanko vapaaehtoistyöntekijöiden panos huomioida osana hankkeen omarahoitusosuutta, jos sille on määritelty laskentakaava?

    Vapaaehtoistyötä ei hyväksytä osana omarahoitusosuutta.

    Voidaanko yksityisiä palveluntuottajia valita suorahankintamenetelmällä vai tuleeko jokainen palvelu (hyvinvointitarkastukset, työnohjaus, geriatripalvelut, apteekkien annosjakelu, oppilaitosten tuottama valmennus) kilpailuttaa erikseen? Jos täytyy kilpailuttaa, ehtivätkö ne mitenkään rahoitushakuun mukaan? Jos kilpailutus tehdään vasta hankkeen alkaessa, miten budjetointi siltä osin tapahtuu?

    Tämä on kysymys, jota itsekin olemme selvitelleet. Lähtökohtaisesti haemme isoja konsortioita, joihin mielellään mukaan erilaisia tahoja, eli yllä olevat voisivat olla mukana hakemuksessa heti alussa ja tulla mahdollisesti mukaan valtionavustuksen suorina saajina. Ellei asia vielä ole selvä hakuvaiheessa, hakemukseen kannattaa kirjata mahdollinen jatkohankinta ja siihen varattava rahoitus. Miten se tapahtuu, sitä vielä selvitetään. On otettava huomioon, että hankkeen tekemät hankinnat on aina kilpailutettava, jos hankinnan arvo on vähintään 30 000 euroa.

    Sisältääkö yksi rahoitushakemus konsortion kaikkien osapuolten panostuksen ja te erottelette kuntien osuuden (isompi rahoitusosuus) muista? Jos vastuullisena hakijana on tietty kunta, määräytyykö koko rahoitusosuus kuntien osuuden mukaisesti?

    Hakijana toimiva taho ilmoittaa rahoitushakemuksessa hankkeen toteuttajat ja kunkin hankkeen toteuttajan rahoitusosuuden hankkeesta. STM:n myöntämä rahoitus ei määräydy vastuullisen hakijan mukaan, vaan kokonaisuutena, johon vaikuttavat eri hakijoiden rahoitusosuudet. Kuntien ja muiden hanketoimijoiden tehtävät ja osuudet on eroteltava jo hakemusvaiheessa. Valtionavustusprosentti voi olla erilainen kunnalla ja esimerkiksi järjestöllä.

    Voiko rahoitushakuun esitettävä budjetti sisältää myös omais- ja perhehoitajien hyvinvointitarkastusten kustannukset? Entä uutena tukimuotona järjestettävän ryhmämuotoisen työnohjauksen kustannukset?

    Omais- ja perhehoitoon esitettyjen lainsäädännön muutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.7.2016 lukien. Lainsäädännön muutoksiin osoitetaan normaaliin tapaan laskennallinen lisäys kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen. Valtionosuus kuntien uusiin tehtäviin on nykyisin 100 %. Kärkihanke ei ole tarkoitettu lainsäädännön uudistusten eikä yleensäkään kuntien perustoiminnan rahoitukseen, mutta kärkihankkeessa juurrutettavilla ja kehitettävillä toimintamalleilla voidaan tukea lainsäädännön toimeenpanoa.   

    Hyväksytäänkö kuntien omarahoitusosuutena kustakin kunnasta/kuntayhtymästä nimettävät omaishoidon ja perhehoidon kuntavastaavat?

    Kunnasta/kuntayhtymästä nimettävät omaishoidon ja perhehoidon kuntavastaavien työpanos voidaan hyväksyä kuntien omarahoitusosuutena. Hakemuksessa tulee kuvata heidän roolinsa toimintamallin/mallien juurruttamisessa/kehittämisessä.