Suomen C-hepatiittistrategia 2017–2019
Suomessa on todettu yhteensä lähes 30 000 C-hepatiitti tartuntaa. C-hepatiittistrategian tarkoituksena on tehostaa tartuntojen ennaltaehkäisyä ja luoda suuntaviivat testaus ja hoi-tokäytäntöjen yhdenmukaistamiseksi koko maassa sekä saattaa tartunnan saaneet kattavasti seurannan ja hoidon piiriin. Strategian pitkän aikavalin tavoitteena on kaikkien C-hepatiitin kantajien hoito maksavaurion asteesta riippumatta uusien tartuntojen rajoittamiseksi. Suomessa todetaan vuosittain yli 1100 C-hepatiittitartuntaa C-hepatiitti on maksatulehdus, jonka aiheuttaa hepatiitti C -virus (HCV). Tartunta saadaan ylei-simmin suonensisäisten huumeiden yhteiskäytön seurauksena. Pitkällä aikavälillä krooninen C-hepatiitti aiheuttaa maksan sidekudoksen lisääntymistä ja johtaa pahimmillaan kirroosiin ja maksan vajaatoimintaan, sekä altistaa maksasolusyövälle. Uusia HCV-tapauksia ilmoitetaan tartuntatautirekisteriin vuosittain noin 1 150. Tapauksia on vuodesta 1995 kertynyt lähes 30 000. Viruksen kantajia arvioidaan olevan noin 20 000. Tartunnan ollessa useimmiten oireeton on todennäköistä, että tartunnan saaneita ja kroonista infektiota sairastavia on arvioitua enemmän. C-hepatiittitartuntoja voidaan ehkäistä Tartuntojen vähentämisessä tärkeitä tekijöitä ovat tietoisuuden lisääminen, käytettyjen pistovälineiden vaihtomahdollisuus ja korvaushoito. Torjuntatoimet tulee suunnata ensisijaisesti riskiryhmiin eli ruiskuhuumeiden käyttäjiin ja vankeihin. Ruiskuhuumeiden käyttäjille tarkoitettuja matalan kynnyksen terveyspalveluita tarjoavaa verkostoa tulee laajentaa ja palveluiden laatua tehostaa. Opioidikorvaushoidon tarjonnan alueellisia eroja tulee pienentää ja tarjontaa kasvattaa. Ennaltaehkäisevä työ käsittää myös toimivan hoitopolun testauksesta hoidon arvioon ja hoitoon. Testiin pääsy ja testimenetelmät tulee yhtenäistää ja kaikille taata esteetön testiin pääsy. C-hepatiitti-infektio on hoidettavissa Perinteinen interferonia sisältävä lääkehoito on Suomessa edelleen C-hepatiitin ensi linjan hoito. Uuden polven viruslääkkeet otetaan käyttöön, jos perinteinen hoito ei tehoa ja maksavaurion todetaan etenevän tai jos interferonihoidolle on vasta-aiheita ja maksavaurio on vakava. Aiemmin vasta-aiheiden vuoksi hoidon ulottumattomiin jääneet potilasryhmät, kuten ruiskuhuumeiden käyttäjät, tulee jatkossa ohjata hoitoarvioon sairauden vaikeusasteen määrittämiseksi ja hoitaa uuden polven viruslääkkeillä, mikäli maksasairauden vaikeusaste sitä edellyttää ja potilas on motivoitunut hoitoon. Hoitokäytännöt tulee sopia yhtenäisiksi ja pääsy hoitoon tulee toteuttaa yhdenmukaisesti koko maassa. Hoidon toteutuminen ei saa riippua kunnan koosta tai sen taloustilanteesta Kustannussyistä hoito uusilla lääkkeillä on vielä tässä vaiheessa ensisijaistettu maksasairauden vaikeusasteen perusteella, sillä lyhyellä aikavälillä nämä potilaat hyötyvät hoidosta eniten. Pitkän aikavälin tavoitteena on kaikkien HCV-kantajien hoito maksavaurion asteesta riippumatta ja näin myös uusien tartuntojen ehkäisy. Uusien lääkkeiden kustannuksia pyritään rajoittamaan keskitetyillä hankinnoilla. Tasapuolisen hoitoon pääsyn turvaamiseksi tulee luoda kansallinen järjestelmä erityisten kalliiden lääkehoitojen osalta, jolloin yksittäisten kuntien sijaan laajempi organisaatio vastaa hoidon arvioinnista, ohjauksesta ja hankinnoista sekä kustannuksista. Hoidon laadun ja vaikuttavuuden seurannan turvaamiseksi tulee perustaa hoitorekisteri. Sosiaali- ja terveysministeriö ohjaa strategian toteutumista Vastuu strategian onnistuneesta toteutumisesta jakautuu useille toimijoille. Yleinen suunnittelu, ohjaus ja valvonta kuuluu sosiaali- ja terveysministeriölle. Kansallisena asiantuntijalaitoksena toimii Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Kunnat huolehtivat alueensa asukkaiden tartuntatautien ehkäisystä ja terveysneuvonnasta sekä seuraavat alueensa tartuntatautitilannetta. Toteutuessaan sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus tulee muuttamaan nykyistä järjestelmää. Tartunnan saaneiden hoito on toistaiseksi keskitetty erikoissairaanhoitoon. Uuden polven viruslääkkeiden käytön yleistyessä ruiskuhuumeiden käyttäjien hoidon integroiminen osaksi terveysneuvontapisteiden ja korvaushoitoklinikoiden sekä vankiloiden toimintaa tulee selvittää. Kansalaisjärjestöt toimivat kuntasektorin rinnalla keskeisessä roolissa ennaltaehkäisevässä työssä. C-hepatiittitartunnan saaneet ja ruiskuhuumeita käyttävien edustajat tulee tunnistaa toimijoiksi, joiden tiedot ja kokemukset pitää huomioida toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Strategian onnistunut toteuttaminen vaatii lisäresursseja ja säännöllistä seurantaa Ehkäisevän toiminnan laajentaminen, testauksen tehostaminen, lääkehoidon indikaatioiden laajentaminen ja hoitorekisterin perustaminen sekä ylläpito vaativat huomattavat resurssit. Muutokset hoitolinjauksissa ja uusien lääkkeiden käyttö laajemmalle potilasryhmälle moninkertaistavat hoitoon tarvittavan rahoituksen. Haluttaessa vaikuttaa erityisesti vakavien maksavaurioiden ehkäisyyn ja hoitoon, on hoidon kohdistaminen potilaisiin, joilla maksavaurion aste on pidemmälle edennyt, taloudellisesti vaikuttavampaa kuin lievemmästä maksavaurioista kärsivien. Koska strategian pitkän aikavalin tavoitteena on kaikkien HCV-kantajien hoito maksavaurion asteesta riippumatta, ja muutokset uuden polven viruslääkkeiden hinnoittelussa ovat todennäköisiä, tulee strategian toteutumista seurata säännöllisesti perustamalla monialainen kansallinen C-hepatiitti asiantuntijatyöryhmä, joka myös vastaa strategiassa käsiteltyjen muutostarpeiden yksityiskohtaisesta selvitys- ja ohjeistustyöstä sekä aikataulutuksen suunnittelusta. Suomen C -hepatiittistrategian tavoitteet • uusien HCV-tartuntojen ennaltaehkäisy • testaus- ja hoitokäytäntöjen yhdenmukaistaminen koko maassa • HCV-tartunnan saaneiden saattaminen kattavasti seurannan ja hoidon piiriin • HCV-tartuntojen ja -tautitilanteen seurannan tehostaminen • HCV-hoidon seurantajärjestelmän luominen Pitkän aikavälin tavoitteena on kaikkien HCV-kantajien hoito maksavaurion asteesta riippumatta