FI SV

Ikää tulee ja pää harmaantuu

T-paidan rinnuksessa luki englanniksi isoin kirjaimin: Vanha on uusi musta. Paita roikkui Tukholman modernin taiteen museon näyttelyssä. Viereisessä valokuvassa seisoi upea, hoikka, räyhäkästi meikattu blondi nahkatakissa ja samaisessa paidassa. Kuvan naisen ikä oli arviolta ainakin 85+ vuotta.

Mistä on kysymys? Mikä musta, mikä uusi, mikä vanha? Muotisanonnalla, että jokin on ”uusi musta”, tarkoitetaan, että tulossa on jokin uusi, tärkeä ilmiö, joka on syrjäyttämässä ennen niin trendikkään ”mustan”.

Paidan teksti vinkkaa väestön maailmanlaajuiseen ikääntymiseen. Varttunutta väkeä tulee vastaan menit minne vaan. Uimahallissa, kirjastossa, kaupassa, lenkillä - jopa töissä. Jotain harmaata taitaa heijastua omasta peilistäkin.

Mitä ikääntymisestä tulisi ajatella? Se vääristää väestörakennetta, huonontaa huoltosuhdetta, lisää palvelujen tarvetta, on hankalaa ja harmaata?

Ei, ikä ei ole ikävää! Nyt on viimeinkin aika lopettaa valitus väestön ikääntymisestä. Sovitaanko, ettei vanhoja ihmisiä enää ajatella yhteiskunnan taakkana ja kulueränä. Ikäihmisen ei enää tarvitse häpeillä vanhenemistaan, hitauttaan, palvelun tarvettaan tai ulkonäköään, vaan hän arvokas yhteiskunnan jäsen siinä missä muutkin. 

Ikääntyvä väestö voi olla alueen voimavara. Tästä on esimerkkejä maailmalta.

Manchesterin kaupunki hakee uutta nousua eläkeläisiä inspiroivana kaupunkina. Muuta meille eläkkeellä, on Manchesterin mainoslause. Aktiiviset vanhusryhmät kehittävät kaupungin ikäystävällisyyttä ja arvioivat esimerkiksi kauppojen, kahviloiden tai matkailuyritysten ikäystävällisyyttä. Sertifikaatti seinällä kertoo paikan ikäystävällisyyden olevan reilassa.

Löytyy ikäystävällisyyttä tavoittelevia alueita Suomestakin. Pohjanmaa on nimennyt maakuntansa muisti- ja ikäystävälliseksi. Tampere on mukana kansainvälisessä ikäystävällisten kaupunkien verkostossa. Luetteloa voi jatkaa: Lappeenranta, Kuopio, Lapinjärvi… Ikäystävällinen maakunta mainitaan myös Pohjois-Karjalan maakuntaohjelmassa. Ja Rääkkylä on Mummola.

Ikäystävällisyyden perusta on ennakkoluuloton ajatus siitä, että ikääntyvät ihmiset ovat aktiivisia ja osallistuvia kansalaisia. Ihmiset eivät ikääntyessään muutu harmaaksi hoivattavaksi massaksi, vaan säilyvät yksilöinä, osaavina ja tahtovina kansalaisina. Ja samalla tarpeineen, toiveineen ja unelmineen keskenään vähintään yhtä erilaisina kuin muunkin ikäiset ihmiset.  

Ikäihmiset on syytä huomata myös yritysten asiakkaina ja kuluttajina.

Ikäihmiset voivat olla yrityksille iso liiketaloudellinen mahdollisuus. Kauppa käy, kun ikäystävällinen yritys kehittää tuotteita, palveluita ja markkinointia vastaamaan ikäihmisten yksilöllisiin tarpeisiin.

Työelämässä ikäihmiset eivät vie nuorilta töitä. He tuovat työelämään arvokasta kokemusta ja osaamista. Sukupolvien välinen vuorovaikutus on tärkeää pääomaa meille kaikille.

Ikäystävällistä kuntaa, maakuntaa tai yritystä ei synny ilman ikäihmisten omaa panosta. Ikäihmiset tarvitaan mukaan uudistamaan palveluita, tuotteita ja ajattelua. Eipä olisi hullumpaa tehdä Pohjois-Karjalasta ikäystävällinen maakunta vailla vertaa.

Teksti: Arja Jämsén
Kirjoittaja työskentelee yksikön johtajana Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksessa ja osallistuu Siun soten AVOT/I&O-hankkeen viestintään.

Kolumni on julkaistu sanomalehti Karjalaisessa 19.1.2018