FI SV

Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta

Lapsi keinuu keinussa. Taustalla näkyy kerrostalo ja vihreitä lehtipuita.Kärkihankkeen tavoitteena on lisätä terveitä elämäntapoja ja vahvistaa mielenterveyttä, vähentää rakennuksista aiheutuvia terveyshaittoja sekä kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja.

Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toiminnassa otetaan käyttöön näyttöön perustuvia hyviä käytäntöjä, jotka edistävät nykyistä paremmin heikoimmassa asemassa olevien väestöryhmien hyvinvointia, terveyttä ja vastuunottoa. Näin ehkäistään eriarvoisuutta ja syrjäytymistä. Yhteinen kehittäminen ja poikkihallinnollinen yhteistyö ovat keskeisiä välineitä muutoksen aikaansaamiseksi.

Tutustu hankesuunnitelmaan

Twitterissä #hyvätervearki ja #hyte
Vastuuministeri: perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula

Miten muutos toteutetaan?

Muutoksen aikaansaamiseksi tarvitaan vaikuttavien käytäntöjen tehokkaampaa hyödyntämistä sekä uusia lähestymistapoja. Hyvinvointia ja terveyttä voidaan edistää vaikuttamalla niitä määrittäviin tekijöihin, joista tärkeimpiä ovat elinolot ja sosioekonomiset tekijät. Kärkihankkeella voidaan vaikuttaa ihmisten osallisuuteen, mielenterveystaitoihin sekä elintapoihin, kuten liikunta- ja ravitsemustottumuksiin, nukkumistottumuksiin, alkoholinkäyttöön ja tupakointiin. On tärkeää, että hyvinvointia ja terveyttä tukevat elintavat ovat kaikille mahdollisia, helppoja ja houkuttelevia valintoja.

Muutoksen perustana on oltava voimavarojen vahvistaminen niissä väestöryhmissä, joissa hyvinvointi ja terveys ovat selvästi keskimääräistä huonompia. Interventioihin tulee sisällyttää aktiivisen osallisuuden ja pystyvyyden tukemista, mielenterveyden edistämistä ja terveiden elintapojen vahvistamista monipuolisesti. Tällöin tuloksen voidaan olettaa olevan vaikuttavampi kuin yksittäiseen elintapaan puuttuminen esimerkiksi terveysneuvonnalla.

Kärkihanke toteutetaan kolmena projektina:

  1. Hyvät käytännöt pysyvään käyttöön
  2. Terveellisten talojen Suomi
  3. Pysyvät rakenteet ministeriöiden väliseen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhteistyöhön

Kärkihankkeen toteuttamiseen on käytettävissä yhteensä 8 miljoonaa euroa vuosina 2016 − 2019.

Hyvät käytännöt pysyvään käyttöön koko maassa

Projektin tavoitteena on kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja kohentamalla niiden väestöryhmien hyvinvointia ja terveyttä, joissa hyvinvointi ja terveys ovat muita heikompia. Hyvinvointi- ja terveyseroihin vaikutetaan ottamalla käyttöön hyviä käytäntöjä. Hyvät käytännöt levitetään maantieteellisesti mahdollisimman laajasti, mielellään koko maahan, ja juurrutetaan osaksi olemassa olevia rakenteita ja toimintoja.

Työtä kohdennetaan niin, että se tukee erityisesti hyvinvoinnin ja terveyden suhteen heikommassa asemassa olevia väestöryhmiä. Tämä edellyttää hyvien käytäntöjen muotoilua asiakasosallisuuden ja palvelumuotoilun keinoin. Hyvien käytäntöjen palvelumuotoilussa, käyttöönotossa ja juurruttamisessa hyödynnetään digitaalisuutta mahdollisuuksien mukaan.

Hyvien käytäntöjen levittämiseksi käynnistetään valtionavustuksella hankkeita, jotka kohdistuvat seuraaviin sisältökokonaisuuksiin:

  1. Elintapaohjauksen vahvistaminen sosiaali- ja terveydenhuollossa ja sen palveluketjuissa
  2. Perheiden ravitsemus- ja liikuntatottumusten muutoksen tukeminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa
  3. Mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivien fyysisen terveyden edistäminen
  4. Väestön mielenterveystaidot ja eri alojen ammattihenkilöiden mielenterveysosaaminen mukaan lukien sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten syventävä osaaminen itsemurhien ehkäisemiseksi
  5. Yhteinen keittiö
  6. Ikääntyneiden fyysisen aktiivisuuden edistäminen

Valtionavustusta saavat hankkeet käynnistyvät vuoden 2017 alussa ja ne ovat valmiita vuoden 2018 lopussa. Valtionavustusta koskeva haku on auki 30.9.2016 saakka.

Projektin sisällöllisen valmistelun tukena on pyöreän pöydän asiantuntijaryhmä.

Terveellisten talojen Suomi

Terveellisten talojen Suomi -projektin tavoitteena on lisätä yleistä ymmärrystä rakennuksiin liittyvistä terveydellisistä kysymyksistä ja oikeista toimintatavoista. Projektin toteuttamiseen osallistuvat toimijat pyrkivät siihen, että rakennusten terveyden näkökulmasta löytyvät aina mahdollisimman oikeat, oikea-aikaiset ja tehokkaat ratkaisut. Samalla vähennetään epätarkoituksenmukaisista toimista syntyviä tarpeettomia kustannuksia ja muita lieveilmiöitä.

Projektissa jatketaan aiemmin ympäristöministeriön johdolla toteutetun Kosteus- ja hometalkoiden työtä rakennusterveyden edistämiseksi. Terveellisten talojen Suomi -projektissa keskitytään kosteus- ja homevaurioiden lisäksi myös muihin rakennusterveyteen liittyviin tekijöihin, kuten meluun, radoniin, pienhiukkasiin ja lämpötiloihin liittyviin kysymyksiin.

Projektin päätavoitteet ovat:

  • tuottaa lisää tietoa sekä viestiä olemassa olevan tutkimustiedon perusteella, miten eri rakennusterveyteen liittyvät tekijät vaikuttavat ihmisten terveyteen ja miten niitä voidaan hallita mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti
  • selvittää ja ohjeistaa, miten eri toimijat voivat yhteistyössä käsitellä rakennusterveyteen liittyviä kysymyksiä oikea-aikaisesti, ennakoivasti ja nykyistä tehokkaammin
  • viestiä ja kouluttaa rakennusterveyteen liittyvistä tekijöistä siten, että ihmisille muodostuu realistinen ja tietoon perustuva kuva rakennusterveyteen liittyvistä riskeistä ja niiden hallinnasta.

Projektin tuloksena

  • rakennusten kunnossapitokäytännöt ovat parantuneet ongelmia ennaltaehkäiseviksi
  • terveyshaitat ovat vähentyneet
  • turhat kustannukset ovat vähentyneet
  • resursseja käytetään nykyistä järkevämmin.

Pysyvät rakenteet ministeriöiden väliseen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhteistyöhön

Poikkihallinnolliset rakenteet (PORA) -projekti vastaa hallitusohjelman tavoitteeseen saada terveyden edistäminen ja varhainen tuki nykyistä vahvemmin poikkihallinnolliseen päätöksentekoon. Projekti toteutetaan ministeriöiden ja asiantuntijalaitosten yhteistyönä.

Luontokuvaaja talvisella pellolla

Ihmisten elinolot muovaavat suomalaisten hyvinvointia ja terveyttä voimakkaammin kuin sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus. Elinoloilla tarkoitetaan mm. sosioekonomisia olosuhteita, asuinoloja, koulutusjärjestelmää, työoloja, sosiaalisia verkostoja sekä rakennettua ja luonnonympäristöä. Tästä syystä hyvinvointia ja kansanterveyttä rakennetaan kaikilla yhteiskunnan aloilla, ei ainoastaan sosiaali- ja terveysalalla.

Tavoitteena on, että:

  • ministeriöiden väliseen yhteistyöhön syntyy pysyvät rakenteet ja vakiintuneet toimintatavat hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi
  • hyvinvointia, terveyttä ja eriarvoisuutta koskevat näkökulmat sisällytetään eri hallinnonalojen hankkeisiin ja lainvalmisteluun jo alustavan valmistelun aikana
  • poikkihallinnollisia toimia vaativat hyvinvointi- ja terveyspoliittiset aloitteet ja hankkeet valmistellaan aiempaa järjestelmällisemmin ja yhdessä niiden tahojen kanssa, joita ehdotettujen ratkaisujen toimeenpano koskettaisi.

Projektin lopputuloksena syntyy uusi poikkihallinnollisen yhteistyön malli ja laaditaan toimenpidesuositukset hyvälle poikkihallinnolliselle yhteistyölle.

Lisätietoja

Taru Koivisto, johtaja 
STM, Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto, Terveyden edistämisen ryhmä 0295163323  


Meri Larivaara, neuvotteleva virkamies 
STM, Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto, Terveyden edistämisen ryhmä 0295163634