Kotihoidon tarve kasvaa Kanta-Hämeessä voimakkaasti

Tasainen puheensorina täyttää seminaarisalin, kun kymmenet ikäihmiset, omaishoitajat, perhehoitajat ja järjestöaktiivit vaihtavat kuulumisia tai tekevät tuttavuutta Hämeenlinnassa Aulangon Tawasti-salissa.

He ovat tulleet paikalle, koska haluavat vaikuttaa siihen, miten heitä koskevat palvelut tulevaisuudessa järjestetään. Kuulolla on myös yksityisiä ja julkisia palvelutuottajia sekä poliittisia päätöksentekijöitä.

Resurssit suunnattava uudelleen

Vuonna 2030 Kanta-Hämeessä on 11 500 enemmän 75 vuotta täyttäneitä kuin nyt. Väestön ikääntyminen kasvattaa läheisavun tarvetta, ja samalla pitenee se aika, jolloin tukea kotona asumiseen tarvitaan.

Läheisavun tarpeen kasvu tarkoittaa myös sitä, että henkilöstöä pitää kohdentaa oikein: niille hoidon tai hoivan alueille, joilla kysyntä on suurin eli juuri kotihoitoon. Tällä hetkellä Kanta-Hämeessä suurin osa henkilöstöstä työskentelee laitoshoidon ja tehostetun palveluasumisen parissa. Resurssit on siis suunnattava uudelleen.

Muutosagentti on maakunnan muutosvoima

Iäkkäiden ja omais- sekä perhehoitajien palvelut uudistetaan kaikissa maakunnissa. Uudistusta varten on käynnistetty I&O-kärkihanke, jonka tulokset eivät jää mappiin pölyttymään, vaan ne siirtyvät arjeksi, kun sote- ja maakuntauudistus tulee voimaan.

Jokaisessa maakunnassa ja pääkaupunkiseudulla on muutosagentti, joka varmistaa kärkihankkeen etenemisen sutjakkaasti.

”Olemme valmistelemassa ikääntyneille tarkoitettujen palveluiden yhteen sovitettua kokonaisuutta positiivisessa etunojassa ja suurin odotuksin – uusia näkökulmia hyödyntäen, parhaita käytäntöjä ja olemassa olevaa jalostaen”, kertoo Kanta-Hämeen oma I&O-muutosagentti Annukka Kuismin.

Kuismin muistuttaa myös ihmisten erilaisista tarpeista:

”Palveluja on tarjottava ja kehitettävä asiakkaiden tarpeiden mukaan. Ei myöskään saa unohtaa sitä, että omillaan pärjääviä vanhuksia on paljon.”

Arjen asiantuntijuus kuuluviin

Maakuntatapaamisen paneelissa puheenvuoro annettiin alueellisille aktiiveille. Viisi panelistia oli yhtä mieltä siitä, että nykyinen palvelujärjestelmä on monimutkainen – uudistus tulee siis tarpeeseen.

Panelistien ja yleisön toiveet olivat varsin konkreettisia. Esimerkiksi jos palveluja tarjotaan netissä, niiden käyttöön on saatava koulutusta, puhelimellakin on edelleen saatava palvelua ja asioista pitää tiedottaa ymmärrettävästi.

Yksi panelisteista kiteytti uudistukseen kohdistuvat odotukset erittäin hyvin: yhdenvertaiset palvelut eivät tarkoita sitä, että kaikille pitäisi olla samanlaiset palvelut, vaan sitä, että jokainen saa tarpeidensa mukaiset palvelut.

Muutosagentti Annukka Kuismin pitää tärkeänä sitä, että kantahämäläisillä on mahdollisuus osallistua ikääntyneille sekä omais- ja perhehoitajille tarkoitettujen palvelujen kehittämiseen:

”Eri toimijoiden osallisuus ja aktiivisen kuntalaisen rooli ovat meille merkityksellinen asia, ja niitä korostetaan eri tavoin kautta linjan valmistelussa. Kehittämisen lähtökohtana on kuntalaisen arki, sen kokonaisuus. Pyrimme hahmottamaan kokonaisuuksia, mutta kehittämään sitä käsiteltävissä osissa, jotta aito eteneminen taataan.”

Paneelissa olivat mukana Satu Hietanen (yksityinen palveluntuottaja),Kaija-Leena Savijoki (poliittinen päätöksentekijä), Airi Suuronen (järjestöedustaja, Omaishoitajat ja Läheiset ry), Seppo Nurmi (Forssan vanhusneuvoston edustaja) ja Satu Ala-Kokko (julkisen toimijan edustaja).

Hallituksen kärkihanke Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa eli I&O nimensä mukaisesti kehittää iäkkäille, omaishoitajille ja perhehoitajille tarkoitettuja palveluja tulevaa sote-uudistusta varten. Palvelut sovitetaan yhteen siten, että ne vastaavat paremmin asiakkaiden tarpeita. Lue lisää kärkihankkeesta: https://stm.fi/hankkeet/koti-ja-omaishoito

Teksti ja kuvat: Anne Koskela