Parempaa terveyttä genomitiedon avulla
Genomitiedon eli ihmisen koko perimästä saatavan tiedon käyttö terveydenhuollossa yleistyy lähivuosina. Tulevaisuudessa terveyden edistäminen ja sairauksien hoito suunnitellaan usein yksilöllisesti perimästä saatavan tiedon avulla.
Jotta kaikilla ihmisillä olisi yhdenvertainen mahdollisuus hyötyä genomitiedosta, sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä on laatinut ehdotuksen kansalliseksi genomistrategiaksi. Keväällä 2015 julkaistussa strategiassa esitellään keskeiset toimenpiteet, joilla varmistetaan genomitiedon tehokas hyödyntäminen terveydenhuollossa sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävässä päätöksenteossa vuonna 2020.

Yksilöllinen terveydenhuolto hillitsee terveyskuluja
Yksittäinen ihminen voi hyötyä genomitiedosta esimerkiksi seuraavin tavoin:
- Ihmisellä on paremmat mahdollisuudet edistää omaa terveyttään.
- Sairauksia pystytään diagnosoimaan aiempaa tarkemmin.
- Tarjolla olevista hoitomuodoista tai lääkkeistä voidaan valita se, joka tehoaa parhaiten juuri kyseessä olevalle potilaalle.
- Yleisiin kansantauteihin kehitetään todennäköisesti ehkäisykeinoja ja yksilöllisiä hoitoja.
- Seulonnat voidaan kohdistaa aiempaa tarkemmin juuri niihin, joilla on alttius sairastua tiettyyn tautiin.
Samalla, kun yksilön hyvinvointi lisääntyy diagnostiikan ja hoitojen tarkentumisen sekä sairauksien ehkäisyn myötä, yksilöllinen terveydenhuolto auttaa hillitsemään terveyskuluja.
Suomeen voi syntyä paljon uutta tutkimus- ja liiketoimintaa
Sen lisäksi, että kansalaiset hyötyvät tieteen edistysaskelista, Suomella on kaikki edellytykset nousta kansainvälisesti tavoitelluksi yhteistyökumppaniksi genomitutkimuksessa ja genomiikka-alan yritystoiminnassa.
Suomen keskeisiä vahvuuksia ovat
- korkeatasoinen terveydenhuolto
- yhdenmukaiset hoitokäytännöt
- luotettavat terveydenhuollon rekisterit
- biopankkien korkealaatuiset näytekokoelmat
- korkeatasoinen geneettisen tutkimuksen traditio ja
- suomalaisten halukkuus osallistua tieteelliseen tutkimukseen.
Lisäksi Suomen poikkeuksellisen asutushistorian vuoksi väestön geneettinen rakenne antaa erityisiä mahdollisuuksia yhdistää genomi- ja terveystietoja. Suomi on myös maailman johtavia terveysteknologian kehittäjiä. Suomeen voikin syntyä merkittävästi uutta tutkimus- ja liiketoimintaa.
Strategian tavoitteet

Lisätietoja
Jaakko Yrjö-Koskinen, erityisasiantuntija
STM, Sosiaali- ja terveyspalveluosasto, Terveyspalveluryhmä Puhelin:0295163584 vs99Tglox1jZzgfNuiYv7CJT6aravxfbx-bwel99Tglox1jZbxxnnw:bgyvnz
Sandra Liede, erityisasiantuntija
STM, Sosiaali- ja terveyspalveluosasto, Terveyspalveluryhmä Puhelin:0295163633 vs99Tglox1jZzgfNuiYv7CJT6rqrvy99Tglox1jZneqanf:bgyvnz
Ajankohtaista
Muualla verkossa
Artikkeleita:
Duodecim 8/2017 teemana: Genomitieto
- Genomistrategiasta koulutukseen ja käytäntöön Liisa-Maria Voipio-Pulkki, Kristiina Aittomäki, Juhani Luotola ja Saara Hassinen
- Genomitiedon käytön eettiset näkökohdat, Helena Kääriäinen
- Suomi luomassa genomiikan ja terveystiedon internetiä, Aarno Palotie ja Samuli Ripatti
- Sepelvaltimotautiriskin arviointi genomitietoa hyödyntämällä, Elisabeth Widén ja Samuli Ripatti
- Genomilääketieteen sovelluksia sairauksien hoidossa, Kimmo Porkka, Mikko Niemi, Elli Leppä, Imre Västrik, Jukka Partanen, Jarkko Ihalainen, Sakari Jokiranta ja Pasi Pöllänen
- Genomitieto käytännön lääkärin arkipäivään - päätöksenteon digitaaliset työkalut, Sakari Jokiranta, Kristina Hotakainen, Iiris Salonen, Pasi Pöllänen, Kai-Petri Hänninen, Jari Forsström ja Ilkka Kunnamo
- Tietojärjestelmät, genomitieto ja lääkärien asiantuntijuus, Karoliina Snell ja Ilpo Helén
- Miltä näyttää uusi yksilöllistetyn terveydenhoidon ja -huollon tulevaisuus tutkimuksen kannalta?
Johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki maaliskuussa 2016 pidetyssä Yksilöllistetty terveys (pHealth) -akatemiaohjelman avajaisseminaarissa - Geenitieto on selkeyttänyt elämää ja antanut toivoa, mutta kaikki eivät halua tietää
- Ensimmäinen genomikurssi ohi: ”Pitää tietää, kuinka suuria riskit ovat”