FI SV

Epäkohdat, kaltoinkohtelu ja väkivalta lastensuojelun sijaishuollossa

Lastensuojelun laitosten ja sijaisperheiden tehtävänä on mahdollistaa sijoitetulle lapselle turvallinen lapsuus. Joskus tehtävä ei toteudu ja lapsi kokee sijaishuollossa epäkohtia, kaltoinkohtelua ja jopa väkivaltaa.

Sosiaali- ja terveysministeriö on teettänyt huostaanotettujen lasten kokemista epäkohdista, kaltoinkohtelusta ja väkivallasta selvityksen (2014-2016). Kilpailutuksen perusteella tekijäksi valikoitui Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitos.

Selvityksen näkökulma oli kokemuspohjainen  ja se toteutettiin pääosin haastatteluina.
Ajallisesti selvitys kattaa jakson vuodesta 1937 vuoteen 1983 eli ensimmäisen lastensuojelulain aikaisen sijaishuollon. Vuonna 1984 voimaan tullut lastensuojelulaki muutti lastensuojelun toimintaperiaatteita merkittävästi. Siksi tarkastelua ei ulotettu toisen lain tai sen jälkeisen lastensuojelun aikaan. Selvitys kohdistui niin laitoksiin kuin perheisiin sijoitettujen lasten kokemuksiin.

Selvitystyön tavoitteet olivat

  1. tuottaa tietoa sijaishuollossa koetuista epäkohdista, kaltoinkohtelusta ja väkivallasta ja niiden luonteesta sekä niiden ilmitulon ja niihin puuttumisen mekanismeista.
  2. tuoda näkyviin sijoitettujen lasten sijaishuollossa kokemien epäkohtien, kaltoinkohtelun ja väkivallan hyväksymättömyys.
  3. luoda rakenteita ja käytäntöjä, jotka estävät epäkohtien, väkivallan ja kaltoinkohtelun tapahtumista nykyisessä (ja tulevassa) sijaishuollossa.

Taustatietoja

  • Vuonna 1937 oli huostaanotettuna 32 352 lasta. Vuonna 1983 vastaava luku oli 8 537.
  • Ensimmäinen lastensuojelulaki tuli voimaan 1936. Sitä kutsuttiin usein huostaanottolaiksi, sillä huostaanotto oli käytetyin toimenpide.
  • Avohuollollisten toimenpiteiden rooli (esim. neuvonta, ohjaus, varoitus, valvonta) kasvoi 70-luvulla ja vahvistui entisestään 80-luvulla.
  • Ruumiillinen kuritus kiellettiin lastensuojelulaitoksissa, ennen kuin se kiellettiin osana perheiden kasvatusta. Kielto toteutettiin portaittain: esimerkiksi joidenkin kuntien lastensuojelulaitoksissa ruumiillinen kuritus kiellettiin 1950-luvun alussa. Viimeisenä se kiellettiin maamme koulukodeissa vuonna 1965.
  • Vastaavanlaisia selvityksiä on tehty muun muassa Ruotsissa, Norjassa, Islannissa, Tanskassa, Irlannissa, Walesissa, Skotlannissa, Hollannissa, Australiassa ja Kanadassa. Selvitysten taustalla on havaintoja siitä, että sijaishuolto ei ole kyennyt tarjoamaan sijoitetuille lapsille lapsuutta ilman epäkohtia, kaltoinkohtelua ja väkivaltaa.

Lisätietoja

Riitta Burrell, neuvotteleva virkamies 
STM, Sosiaali- ja terveyspalveluosasto, Terveyspalveluryhmä 0295163588