Blogit

Vanhemmilla on oikeus ja vastuu huolehtia lapsensa terveydentilasta - lapsen etu on ensisijainen

Julkaisupäivä 3.11.2017 20.37 Blogit

Maritta KorhonenViime aikoina mediassa on keskusteltu runsaasti Kanta-palvelujen kansalaisen käyttöliittymässä (Omakanta) olevista ikärajoista lasten tietojen näkymisessä vanhemmille ja huoltajille.

Alaikäisten tietojen käsittelyyn liittyvät tarkennustarpeet koskettavat myös muita sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisen asioinnin ratkaisuja. Ongelmassa ovat vastakkain toisaalta huoltajan velvollisuus huolehtia lapsen hyvinvoinnista ja hänen kokemansa tarve saada lastaan koskevat potilastiedot ja toisaalta alaikäisen luottamussuhde hoitohenkilöstöön sekä hoidollinen ja tiedollinen itsemääräämisoikeus. 

Alaikäisen lapsen huoltaja voi hoitaa apteekissa ja terveydenhuollossa kaikkia lapsensa resepteihin liittyviä asioita perinteiseen tapaan. Niin kutsuttua puolesta asiointia on otettu Kanta-palveluissa käyttöön vaiheittain.

Potilaslaki säätelee alaikäisen oikeutta itsenäiseen ja luottamukselliseen asiointiin terveydenhuollossa      

Lainsäädäntöön on jo vuonna 2014 tehty muutos, joka sallii alaikäisten potilas- ja lääkemääräystietojen näkymisen Omakanta-palvelussa. Edellytys on, että se voidaan toteuttaa loukkaamatta potilaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa (1992/785, potilaslaki) säädettyä alaikäisen oikeutta itsenäiseen ja luottamukselliseen asiointiin terveydenhuollossa.

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on aktiivisesti edistänyt kansallisen palveluarkkitehtuurin rooli- ja valtuutuspalvelua, jonka avulla huoltajuustiedot tarkistetaan. Sen perusteella on voitu vuodesta 2016 lähtien näyttää tiedot alaikäisen huoltajille.

Omakanta-palvelun 10 vuoden ikärajan taustalla on potilaslain säädös, jonka mukaan alaikäisellä on aina oikeus kieltää terveydentilaansa ja hoitoonsa liittyviä tietojen luovuttaminen huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle, jos alaikäinen on ammattihenkilön arvion mukaan ikäänsä ja kehitystasoonsa nähden kypsä päättämään hoidostaan. Säännöksessä ei ole ikärajaa eikä muita ehtoja. 

Terveydenhuollossa merkinnät siitä, salliiko vai kieltääkö alaikäinen tietojensa luovuttamisen huoltajalleen, kirjataan tällä hetkellä vapaassa tekstimuodossa. Koska merkinnät vaihtelevat kirjaajasta ja tietojärjestelmästä riippuen, niitä ei voida hyödyntää Omakanta-palvelussa tietojen luovutussääntöjen pohjana. Kirjaukset pitää tehdä yhtenäiseen muotoon potilastietojärjestelmiin.

Uudet määrittelyt on tehty, muutokset pitää viedä potilastietojärjestelmiin

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on toteuttanut loppusyksystä 2017 määrittelyt, joiden perusteella muutokset terveydenhuollon tietojärjestelmiin voidaan toteuttaa. Muutosten jälkeen lainsäädännön edellyttämä alaikäisen oikeus päättää tietojen luovuttamisesta toteutuu myös sähköisissä järjestelmissä. Nyt on erittäin tärkeää, että terveydenhuollon toimijat niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla tilaavat ja ICT-toimittajat toteuttavat nämä muutokset nopeasti järjestelmiinsä.

Omakanta avataan heti näiden muutosten käyttöönoton jälkeen kaikille huoltajille. Jatkossakin alaikäinen voi siis kieltää tietojen luovuttamisen, vaikka lähtökohtaisesti Omakannan tiedot ovat huoltajien luettavissa.

Siirtymäkauden aikana haluttiin avata jo osa tiedoista huoltajille. Ikärajan määrittelyn lähtökohtana pidettiin  sosiaali- ja terveysministeriössä sitä, että tätä nuoremmat potilaat eivät pääsääntöisesti ole kypsiä päättämään hoidostaan eivätkä siten myöskään oikeutettuja kieltämään potilastietojensa antamista huoltajilleen. 10 vuoden ikärajaan päädyttiin laajan keskustelun jälkeen.

Samaan aikaan kun Omakanta-palvelun tiedot avattiin lokakuussa 2016 alle 10-vuotiaiden huoltajille, toteutettiin myös alle 18-vuotiaille mahdollisuus nähdä omat tietonsa Omakanta-palvelussa. Alaikäinen voi kirjautua Omakantaan täysi-ikäisen tapaan, jos hänellä on henkilökohtaiset pankkitunnukset, mobiilivarmenne tai sähköinen henkilökortti.

Alaikäinen voi kirjauduttuaan itse Omakantaan tarkastella tietojaan myös yhdessä vanhempiensa kanssa. 

Kanta-palveluita kehitetään toiminto kerrallaan vastaamaan paremmin uusia tarpeita.

Maritta Korhonen
tietohallintoneuvos
sosiaali- ja terveysministeriö