Blogit

Yrittäjän ei parane sairastua

Julkaisupäivä 28.2.2017 15.47 Blogit STM

Suomella ei ole varaa menettää yhtäkään työpaikkaa, yritystä tai yrittäjää. Silti yrittäjät joutuvat toimeentulon menettämisen pelossa ottamaan suuriakin terveysriskejä.

Suomen Yrittäjien syksyllä 2016 tekemän kyselyn yrittäjävastaajista vain 42 prosenttia on ollut edeltävän 12 kuukauden aikana poissa yritystoiminnastaan sairauden vuoksi. Saman kyselyn mukaan lähes 72 prosenttia vastaajista on harjoittanut yritystoimintaa sairaana viimeisen 12 kuukauden aikana, joka viides yli kymmenen päivää.

Kyselyn perusteella yrittäjät ovat selvästi useammin töissä sairaana kuin työntekijät. Tätä selittää se, että sairausajan etuuksiin kuuluu omavastuuaika, jolloin yrittäjä ei saa toimeentuloa mistään. Lisäksi vain harvalla pienyrittäjällä on sijainen, joka voi hoitaa yritystoimintaa yrittäjän poissaolojen aikana.  Sairausajalta maksettavat etuudet voivat myös jäädä pieneksi, jos yrittäjä on valinnut matalan sosiaaliturvan tason. 

Kun yrittäjä kaatuu sairausvuoteelle, kaatuu pahimmassa tapauksessa koko yritys.

Sairauspäivärahassa yrittäjän omavastuuaika on sairastumispäivä ja sitä seuraavat kolme arkipäivää. Työntekijän omavastuuaika on sairastumispäivä ja yhdeksän arkipäivää. Työntekijä saa kuitenkin käytännössä aina palkkaa sairauspoissaolon ensimmäiseltä kymmeneltä päivältä.

Yrittäjän omavastuuaika on todellinen ja sairastamaan jäävälle tuloton. Suomen Yrittäjien kyselyn mukaan lähes 70 prosenttia sairaslomaa pitäneistä yrittäneistä ei ole hakenut sairauspäivärahaa. Suurimpana syynä tähän oli sairausloman alle neljän päivän kesto, eli oikeutta etuuteen ei ehtinyt syntyä.

Yleisin sairauspoissaoloja aiheuttava tauti flunssa paranee yleensä muutamassa päivässä, mutta voi ilman lepoa johtaa vakaviinkin jälkitauteihin. Yrittäjälle riski lyhyen sairauden pitkittymisestä ja terveyden menettämisestä on suuri, koska lyhytkin poissaolo voi olla toimeentulon kannalta merkityksellinen.

Nopea apu yrittäjän tilanteeseen olisi lyhentää yrittäjän omavastuuaikaa sairauspäivärahassa sairastumispäivään.

Kun yrittäjä kaatuu sairausvuoteelle, kaatuu pahimmassa tapauksessa koko yritys. Tällöin menetetään myös työpaikkoja ja yhteistyösuhteita, jotka saattavat johtaa myös muiden pienyrittäjien toimeentulo-ongelmiin, sillä esimerkiksi yksinyrittäjät työllistävät usein muita yrittäjiä.

Nopea apu yrittäjän tilanteeseen olisi lyhentää yrittäjän omavastuuaikaa sairauspäivärahassa sairastumispäivään. Muutos mahdollistaisi erityisesti pienemmissä yrityksissä yrittäjän jäämisen sairauslomalle ja siten vähentäisi riskiä työkyvyttömyysjaksojen pitkittymisestä ja työkyvyn kokonaan menettämisestä. Tästä aiheutuisi yhteiskunnalle mittavia säästöjä.

Suomen Yrittäjien ja Työterveyslaitoksen vuonna 2014 yhdessä toteuttaman yrittäjän hyvinvointibarometrin mukaan yrittäjät tekevät pitkää työpäivää vähillä vapailla ja lomilla. Saman selvityksen mukaan yrittäjät ovat erittäin innostuneita työstään ja kokevat työkykynsä hyväksi.

Yksinyrittäjistä alle joka viidennellä on työterveyshuoltopalvelut käytössään eikä varhaisen puuttumisen malleja yrittäjätyössä tunneta.

On olemassa riski, että innostunut yrittäjä ajaa itsensä suurella työmäärällä ja vähäisellä työstä irtautumisella loppuun, mistä seuraa yleensä myös yritystoiminnan alamäki. Toisaalta jos yrityksellä alkaa mennä taloudellisesti huonosti, pyrkii yrittäjä yleensä tekemään entistä enemmän työtä saavuttaakseen toimeentulon.

Tulivatpa ensin yrittäjän työkykyyn tai yrityksen kannattavuuteen liittyvät ongelmat, niin avun hakeminen niiden ratkaisemiseen lepää ainoastaan yrittäjän harteilla. Yksinyrittäjistä alle joka viidennellä on työterveyshuoltopalvelut käytössään eikä varhaisen puuttumisen malleja yrittäjätyössä tunneta.

Yrittäjä hakeutuukin terveydenhuoltopalveluiden ja kuntoutuksen piiriin keskimääräistä kansalaista myöhemmin, jolloin niiden vaikuttavuus ja sitä kautta yrittäjän palaaminen työelämään käy haastavammaksi. Eläketurvakeskuksen mukaan vuonna 2013 kuntoutuksen päättäneistä yrittäjistä 48 prosenttia palasi työhön, kun muissa kuntoutujissa työhön palaajien osuus oli 63 prosenttia.

Pitkällä aikavälillä olisikin syytä selvittää yrittäjien polku kuntoutukseen ja työkyvyttömyyseläkkeelle. Näin saataisiin tietoa siitä, että missä kohdissa polkua, millä keinoilla ja kenen toimesta olisi syytä puuttua yrittäjän työkykyongelmiin, jotta työkyvyttömyyseläkkeelle päätymiset saataisiin estettyä.

 

Harri Hellstén

työmarkkina-asioiden päällikkö

Suomen Yrittäjät