Perheiden ja perusturvan budjetti

Annika Saarikko Julkaisupäivä 31.8.2017 17.33 Blogit STM

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika SaarikkoKesärannan pihamaan puihin tarttuneessa tuulessa oli syksyn tuntua. Katseet talon sisällä kohdistettiin viime päivien aikana kohti tulevaa, ensi vuoteen.

Ensimmäinen budjettiriiheni saatiin päätökseen. Olen lopputulokseemme tyytyväinen – erityisesti perheiden ja perusturvan näkökulmasta.

Hallitus halusi talouden kasvun näkyvän myös pienituloisten arjessa. Ensi vuoden budjetissa huomio on erityisesti lasten ja perheiden hyvinvoinnissa sekä kaikkein pienituloisimpien toimeentulon parantamisessa. Nuorten syrjäytymisen ehkäisyn laajan kokonaisuuden lisäksi käynnistetään perhevapaauudistus, korotetaan vähimmäisetuuksia ja uudistetaan äitiyspakkaus.

Perhevapaauudistus käynnistyy heti

Isoimpia periaatteellisia päätöksiä riihestä oli päätös toteuttaa lapsi- ja perhelähtöinen perhevapaauudistus. Uudistuksen lähtökohtiin sisältyy se, että perheiden valinnanvapaudesta pidetään huolta: jatkossakin perheillä on mahdollisuus hoitaa lasta kotona kolmeen ikävuoteen saakka silloin, kun se on perheen kannalta paras vaihtoehto. Toisaalta tavoitteena on työelämän ja vanhemmuuden tasa-arvon lisääminen. Saan toimia asiaa valmistelevan työryhmän puheenjohtajana. Työ alkaa heti kollegoiden Pirkko Mattila ja Sanni Grahn-Laasosen kanssa. Lainsäädännön on tarkoitus astua voimaan vuoden 2019 alusta.

Merkittävä suoraan lapsiperheiden kukkarossa näkyvä asia on ensi vuoden alusta voimaan astuva varhaiskasvatusmaksujen alentaminen. Varhaiskasvatusmaksuissa toisen lapsen sisaralennus nostetaan 50 %:iin. 6700 pienituloista perhettä vapautuu kokonaan maksuista. Myös keskituloisissa perheissä maksujen alenema on selvä.

Vähimmäismääräisten etuuksien eli sairauspäivärahan, vanhempainpäivärahan, kuntoutusrahan ja erityishoitorahan taso on jäänyt jälkeen suhteessa toimeentulotuen perusosaan. Niiden korottamiseen päätettiin osoittaa lisärahaa 8 miljoonaa euroa vuositasolla. Tämä näkyy alimpia sairauspäivärahoja saavien kohdalla yli 20 euron korotuksena joka kuukausi.

Monet yksinhuoltajat ovat arjessaan lujilla. Periaatteellisesti mutta monen pienituloisen perheen taloudessa myös konkreettisesti näkyvä on myös päätös 9,5 miljoonan euron lisärahasta lapsilisän yksinhuoltajakorotukseen. Käytännössä tämä tarkoittaa kuukaudessa noin viittä lisäeuroa.

Toisaalta moni kysyy, miksi lapsivähennystä verotuksessa ei jatkettu. Rinteen hallitus lanseerasi lapsivähennyksen vuoden 2014 budjettiriihen yhteydessä kompensoimaan lapsilisäleikkauksia. Eduskunnan valtiovarainvaliokunta totesi mietinnössään lapsivähennyksen käyttöönoton yhteydessä, että verotukseen ei tule luoda pysyvää rinnakkaista lapsilisäjärjestelmää, koska se olisi tukijärjestelmän kannalta tehotonta ja vähentäisi järjestelmän selkeyttä ja läpinäkyvyyttä. Kaikkein pienituloisimmat eivät hyötyneet lapsivähennyksestä. Valiokunta totesikin, että vähennyksestä on syytä luopua siirtymäajan jälkeen.

Näin tehtiin, ja linjaksi on sen sijaan valittu panostaminen perusturvaan ja palveluihin. Hyvä niin. Kasvun hedelmät kuuluvat kaikille. Lapsiin, nuoriin ja perheisiin satsatessaan satavuotias Suomi teki tämän budjetin myötä tulevaisuuteen katsovia päätöksiä.

Annika Saarikko
perhe- ja peruspalveluministeri

 

Selaa blogin artikkeleita