Kansainvälisen tasa-arvopalkinnon saaja on lasikattoja rikkova esikuva

Tanja Auvinen Julkaisupäivä 15.12.2017 10.00 Blogit STM

Suomen hallituksen perustama kansainvälinen tasa-arvopalkinto jaettiin torstaina 14. joulukuuta Angela Merkelille.

Angela Merkelin henkilöhistoria nostaa hänet yhdeksi maailman kaikkien aikojen vaikutusvaltaisimmaksi naiseksi. Hän on kiistämättä lasikattojen rikkoja ja esikuva monelle naiselle ja tytölle. Saksassa kerrotaan tarinaa, että lapset kysyvät voiko miehestäkin tulla liittokansleri. Tarja Halosen presidenttikausien aikana Suomessa kerrottiin vastaavaa anekdoottia.

Merkelin ensimmäinen poliittinen pesti oli naisasia- ja nuorisoministerin tehtävä 1990-luvun alussa. Tuolloin Saksan tasa-arvopolitiikan kehitys oli hidasta. Merkel nousi liittokansleriksi seuraavalla vuosikymmenellä. Viime vuosina hän on nostanut tasa-arvokysymyksiä esille aikaisempaa aktiivisemmin.

Naisten asema taloudellisessa ja poliittisessa päätöksenteossa on tärkeä teema myös suomalaisessa tasa-arvopolitiikassa.

On tunnettua, että suomalaiset naiset saivat äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden ensimmäisenä maailmassa vuonna 1906. Naiset ovat siitä saakka olleet edustettuina poliittisessa päätöksenteossa ja 2000-luvulla naiset ovat nousseet 40-50 prosentin tuntumaan niin kunnanvaltuustoissa, eduskunnassa kuin hallituksessakin.

Taloudellisen vallan osalta lukemat eivät Suomessa ole yhtä hyvät. Naisten osuus pörssiin listautuneiden yhtiöiden hallituksissa on 27 prosenttia ja toimitusjohtajista vain 7 prosenttia on naisia. Hallitus onkin tasa-arvo-ohjelmassaan sitoutunut seuraamaan sukupuolten tasapuolista edustusta pörssiyhtiöiden hallituksissa. Hallitus arvioi lainsäädäntötarpeita syksyllä 2018.

Saksassa on jo otettu askelia tässä asiassa. Tammikuussa 2016 Saksassa tuli voimaan laki, joka edellyttää suurimpien pörssiyhtiöiden hallituksiin naisia vähintään 30 prosenttia. Myös keskisuurilta yhtiöiltä odotetaan toimia naisten osuuden kasvattamiseksi.

Angela Merkel on myös nostanut esiin kehittyvien maiden naisten asemaa.

Saksa ehdotti vuonna 2015 G7-maille naisten taloudellista voimaannuttamista koskevaa aloitetta, jonka tavoitteena on nostaa kehittyvien maiden naisten ammatillista pätevyyttä ja yrittäjyyttä vuoteen 2030 mennessä.  Naisten ja tyttöjen asema on ollut myös suomalaisen kehityspolitiikan painopisteenä jo vuosikymmeniä. Naisten asema konflikti- ja post-konfliktitilanteissa, naisten rooli ilmastonmuutoksen torjumisessa ja tietysti tyttöjen oikeus koulutukseen ovat kehitysyhteistyömme kulmakiviä.

Saksa julkaisi myös tänä vuonna raportin Agenda 2030 tavoitteista ja Saksan toimista niiden saavuttamiseksi. Raportissa todetaan, että Saksa julkaisee toisen sukupuolten tasa-arvoa koskevan kansallisen raportin vielä tänä vuonna. Siinä hahmotellaan Saksan tasa-arvopolitiikka tuleville vuosille. Keskeisiä kysymyksiä ovat mm. naisten työurat, perheen perustaminen ja hoivavastuu. Suomen ja Saksan tasa-arvopolitiikan ytimessä ovat siis hyvin samanlaiset kysymykset.

On kiinnostava nähdä Angela Merkelin rooli Saksan tasa-arvopolitiikan visioimisessa. Toivon, että Kansainvälinen tasa-arvopalkinto innostaa häntä nostamaan nämä kysymykset valtakunnan politiikan ytimeen.

Tanja Auvinen
johtaja, tasa-arvoyksikkö
sosiaali- ja terveysministeriö

 

 

Selaa blogin artikkeleita