Aikuisia ilman titteleitä?

”Haluan kohdata aikuisia ilman titteleitä” on erään oululaisen nuoren naseva kiteytys siitä, mitä hän toivoo lasten, nuorten ja perheiden palveluissa työskenteleviltä.  Nuoren neuvoon sisältyy myös toive siitä, että hänet kohdattaisiin kokonaisena nuorena eikä pelkästään lastensuojelun asiakkaana, oppilaana, potilaana tai kuntoutujana.

Ihmisenä kohtaamista ja ”tittelit pois” -meininkiä peräsivät nuoret myös Lapsi- ja perhepalveluiden (LAPE) kärkihankkeen kuulemisessa elokuun alussa.  Nuoret haluavat tietää ”kuka on minun sossuni?” tai ”kuka on meidän koulukuraattori?” Palvelut tarkoittavat lapsille ja nuorille ihmisiä.

Ammattilainen, oletko läsnä kouluyhteisön arjessa?

Saavutettavuus pelkästään verkossa ei riitä, vaan tarvitaan ihan oikeita ihmisiä, jotka ovat läsnä kouluyhteisön arjessa – eivät vain nimiä netissä tai huoneen ovessa.

Nuorten viestit ovat tärkeätä osviittaa sekä sosiaali- ja terveys- että koulupalveluiden suunnittelijoille. LAPE-kärkihankkeessa halutaan varmistaa sekä kunnan että maakunnan lasten, nuorten ja perheiden palveluiden sujuva yhteensovitus asiakaslähtöisesti.

Nuorten näkökulmasta se tarkoittaa niin lastensuojelussa kuin oppilashuollossakin työskentelevien ammattilaisten läheisyyttä ja tunnettavuutta sekä kykyä hyvään vuorovaikutukseen lasten ja nuorten kanssa. Hyvä kohtaaminen luo vaikuttavuutta.

Kun nuorten ideat otetaan tosissaan, he myös ottavat vastuuta.

Myös opettajilta ja rehtoreilta nuoret toivoivat etenkin yläkoulussa rennompaa otetta ja rohkeutta lähteä tasaveroiseen keskustelun nuoren kanssa.  Koulun aikuisten asenne vaikuttaa ratkaisevasti siihen, miten nuoret kokevat olevansa osallisia kouluyhteisössä. Kun nuorten ideat otetaan tosissaan, he myös ottavat vastuuta. Kärkihankkeen isona tavoitteena on lasten ja nuorten omien voimavarojen vahvistaminen.

Miten hallituksen kärkihanke voi sitten tätä edistää? Maakuntien muutosohjelmissa voimme ottaa nuoret mukaan kouluttamaan oppilashuollon ja sosiaalitoimen työntekijöitä hyvästä vuorovaikutuksesta, vaikuttavuudesta ja asiakaslähtöisyydestä. Voimme lähettää nuorten viestiä yläkoulun aineenopettajien ja rehtoreiden kouluttajille yliopistoissa. Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien ammattilaisten osaamisen uudistaminen on osa muutoskokonaisuutta.

Voimme luoda käytäntöjä ja rakenteita, joissa lapset ja nuoret ovat mukana arvioimassa oppilashuollon sekä lastensuojelun laatua ja toimivuutta. Lastensuojelun laadun arvioinnin tueksi THL on jo kehittämässä säännönmukaista kyselyä, jossa selvitetään kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten palvelukokemusta.

Kuraattorien, psykologien ja terveydenhoitajien on oltava kartalla siitä, mitä kouluun kuuluu.

Myös isot rakenteet vaikuttavat. Koulu- ja oppilashuollon tulee vahvistua lähipalveluina ja kouluyhteisöön kiinnittyneinä. Kuten ministeriryhmä juhannuksen tienoilla linjasi, oppilashuolto ei sovellu yksilökohtaisen valinnanvapauden piiriin.  Kuraattorien, psykologien ja terveydenhoitajien on oltava kartalla siitä, mitä kouluun kuuluu.

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmassa olemme sitoutuneet lasten ja nuorten vahvaan osallistumiseen ja heidän kokemusasiantuntemuksensa hyödyntämiseen. Toimeenpanemme samalla myös hallituksen avoimen hallinnon toimintasuunnitelmaa (2015-2017) (www.avoinhallinto.fi)

LAPE-kärkihankkeen suunnitelmasta on tehty lapsille ja nuorille ymmärrettävä esite. Lastensuojelun muutosohjelman suunnittelussa nuoret kokemusasiantuntijat ovat tiiviisti mukana. 

Tilasimme keväällä nuorilta ideoita siitä, miten koulu voisi parhaiten toimia lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Toteuttajina olivat Nuorten Keski-Suomi ry sekä Suomen nuorisovaltuustojen liitto.  Ideat pyritään ottamaan huomioon koulua koskevien toimien suunnittelussa. Jokaisessa koulun kehittämiseen mukaan lähtevässä maakunnassa tulee toteuttaa lasten ja nuorten omia ideoita keräävä ja niitä toimeenpaneva työpajaprosessi.

Muutosohjelman valtionavustusten haku käynnistyy pian

LAPE-muutosohjelman valtionavustusten haku käynnistyy syyskuun alkupäivinä. Hakuaikaa on kaksi kuukautta. Hakujulistuksessa edellytämme maakuntien muutosohjelmilta suunnitelmallisuutta lasten, nuorten ja myös heidän vanhempiensa osallistamisessa.  Innovatiivisuus ja monipuolisuus lasten ja nuorten osallistumisen toimissa palkitaan, kun valtionavustuksia jaetaan.

Maakuntiin rekrytoidaan parhaillaan muutosagentteja. Heidän tulee koota neuvonantajakseen lasten ja nuorten tukiryhmä.  Ryhmässä on oltava erilaisia ja eritaustaisia lapsia ja nuoria. Lasten ja nuorten edustajan on myös oltava mukana maakunnan ns. LAPE-ryhmässä sekä tietysti kuntien LAPE-ryhmissä. Tässä apuna voivat olla myös erilaiset nuorten järjestöt kuten Nuorisovaltuustojen liitto, Suomen Lukiolaisten liitto sekä Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto.

Lapset ja nuoret ovat oman arkensa parhaita asiantuntijoita. Ilman heidän omaa näkemystään ja kokemustaan emme pysty tekemään lasten ja nuorten palveluista asiakaslähtöisiä.  Palveluiden aikuisilta se edellyttää kykyä oppia lapsilta ja nuorilta. Heille palveluiden laadussa merkitykselliset asiat voivat olla erilaisia kuin ne, joihin aikuisina olemme tottuneet kiinnittämään huomioita. Lähdetään rohkeasti oppimaan uutta!

 

Maria Kaisa Aula

VTL, YTT (h.c)

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman ohjausryhmän puheenjohtaja (STM)