Kysymyksiä ja vastauksia opiskelijoiden asumistuen siirtämisestä yleiseen asumistukeen

Usein kysyttyä:

  • Kuka voi saada yleistä asumistukea Suomessa?

    Asumistukea voidaan myöntää asumismenoihin Suomessa sijaitsevasta, vakinaisesta asunnosta. Yleinen asumistuki on tarkoitettu helpottamaan pienituloisten asumismenoja. Sitä voivat tällä hetkellä saada niin lapsiperheet, avioparit, avoparit, yksin asuvat tai yhteisössä asuvat.

  • Miksi opiskelijat siirretään yleisen asumistuen piiriin? Miksi opiskelijat eivät enää jatkossa saisi erillistä opiskelijoiden asumistukea?

    Nykyinen opiskelijan asumislisä on enimmillään 201,6 euroa kuukaudessa. Tämä vaikeuttaa erityisesti yksin asuvien opiskelijoiden toimeentuloa. Yleinen asumistuki ottaa opiskelijan asumislisää paremmin huomioon todellisen vuokratason sekä kuntien väliset erot asumiskustannuksissa. Uudistus myös tuo opiskelijat asumistuen suhteen yhdenvertaiseen asemaan muiden pienituloisten kanssa. Lisäksi se yksinkertaistaa sosiaaliturvajärjestelmää.

    Hallitus on valmistellut syksyn 2016 aikana esityksen sekä toisen että korkea-asteen opiskelijoiden siirtämisestä yleisen asumistuen piiriin. Ulkomailla opiskelevat sen sijaan olisivat edelleen opintotukijärjestelmän mukaisen asumislisän piirissä. Siirrosta aiheutuvat asumistukimenojen kasvu katettaisiin sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan menokehyksen sisällä. Uudistus liittyy pääministeri Juha Sipilän hallituksen vuosien 2017–2020 julkisen talouden suunnitelmaan.

    Tarkoitus on, että opiskelijat siirtyisivät yleisen asumistuen piiriin 1.8.2017 alkaen.

  • Paljonko opiskelijat ovat saaneet asumistukea tähän asti?

    Vuokranmaksuun tarkoitettu opiskelijan asumislisä on ollut korkeintaan 201,6 euroa kuukaudessa. Vuonna 2015 opintotuen asumislisää maksettiin 267 miljoonaa euroa. Suomessa opiskelevien asumislisämenot olivat 247 miljoonaa euroa ja ulkomailla opiskelevien 20 miljoonaa euroa.

  • Paljonko yleistä asumistukea on maksettu tähän asti? Mitä opiskelijoiden asumistuen liittäminen järjestelmään maksaisi?

    Yleisen asumistuen menot olivat vuonna 2015 yhteensä 918 miljoonaa euroa. Yleisen asumistuen kustannukset nousisivat 137 miljoonalla eurolla vuonna 2017 ja 304 miljoonalla eurolla vuonna 2018, kun opiskelijoiden asumistuki liitettäisiin yleiseen asumistukeen. Asumislisän kustannukset vähenisivät 114,5 miljoonalla eurolla vuonna 2017 ja 250 miljoonalla eurolla vuonna 2018.  Toimeentulotukimenojen arvioidaan vähenevän vuositasolla 15 miljoonalla eurolla. Julkisen talouden menot nousisivat siten yhteensä 39 miljoonalla eurolla.

  • Mistä maksettaisiin lisäkustannukset, joita aiheutuu siitä, että opiskelijat siirtyisivät yleisen asumistuen piiriin?

    Opiskelijoiden asumistukisiirron aiheuttamat lisäkustannukset on tarkoitus kattaa yleisen asumistuen menoista niin, että julkisen talouden menot eivät uudistuksen johdosta nouse. Pääkaupunkiseudulla (kuntaryhmät 1 ja 2) enimmäisasumismenoja ei nostettaisi vuonna 2017. Muualla Suomessa (kuntaryhmät 3 ja 4) enimmäisasumismenoja alennettaisiin 5 prosentilla.  Enimmäisasumismenot ovat kuntaryhmissä 3 ja 4 vuokratasoon suhteutettuna korkeampia kuin pääkaupunkiseudulla, minkä vuoksi enimmäisasumismenojen alentaminen on perusteltua kohdistaa kuntaryhmiin 3 ja 4.

    Enimmäisasumismenojen korottamatta jättäminen ja kuntaryhmien 3 ja 4 enimmäisasumismenojen alentaminen 5 prosentilla vähentää yleisen asumistuen menoja 37,8 miljoonalla eurolla vuonna 2017 ja vuositasolla 66,8 miljoonalla eurolla. Kokonaissäästöstä katettaisiin myös valtion talousarviossa sovittu 9,5 miljoonan euron yleisen asumistuen indeksisidonnainen säästö. Toimeentulotukimenot lisääntyisivät 8,4 miljoonalla eurolla vuonna 2017 ja vuositasolla 13,8 miljoonalla eurolla.

  • Mitä tarkoittavat asumismenojen enimmäismäärät?

    Yleistä asumistukea laskettaessa huomioon otettaville asumismenoille on säädetty enimmäismäärä, joka käytännössä tarkoittaa, että tuen saaja joutuu maksamaan itse enimmäismäärän ylittävän osan asumismenoistaan. Asumistuella on tarkoitus tukea vain kohtuullisia asumismenoja. Asumismenojen enimmäismäärään vaikuttaa se, missä kunnassa asunto sijaitsee. Enimmäisasumismenot vaihtelevat kuntaryhmittäin ja ne ylittyvät kaikissa kuntaryhmissä noin 70 prosentilla tuensaajista.

    Yleisen asumistuen enimmäismäärät on sidottu Tilastokeskuksen vuokraindeksin muutokseen. Vuokra-asunnoissa yhden hengen ruokakuntien enimmäisasumismeno on asunnon sijainnista riippuen 362–508 €/kk, kahden hengen ruokakunnilla 527–735 €/kk, kolmen hengen ruokakunnilla 675–937 €/kk ja neljän hengen ruokakunnilla 804–1 095 €/kk.

    Opiskelijoiden asumislisässä asumismenojen enimmäismäärä on 252 euroa kuukaudessa, tämän yli menevä osa täytyy maksaa kokonaan itse. Kun opiskelijat siirtyvät yleisen asumistuen piiriin, koskevat heitä samat asumismenoille säädetyt enimmäismäärät kuin muitakin.

    Valtion talouden säästöjen vuoksi yleisen asumistuen enimmäisasumismenoja ei ole korotettu vuosina 2015 ja 2016. Niitä ei tarkistettaisi siis myöskään vuonna 2017.

  • Miten uudistuksen arvioidaan vaikuttavan opiskelijoiden toimeentuloon?

    Järjestelmien välisten erojen vuoksi opiskelijoiden asumistuen tasossa tapahtuu muutoksia yleiseen asumistuen piiriin siirryttäessä. Tämä johtuu siitä, että ruokakunnan asumismenoja korvaava yleinen asumistuki kohdentuu eri lailla kuin kaavamainen opiskelijoiden asumislisä. Lisäksi muutoksia aiheuttavat yleisen asumistuen ja opintotuen asumislisän hyväksyttävien enimmäisasumismenojen ja tuen määräytymisen erot.

    Uudistuksen johdosta osa opiskelijoista menettäisi asumisen tukensa kokonaan ja osalla taas asumistuen määrä pienenisi, nousisi tai pysyisi ennallaan. Yleiseen asumistukeen oikeutettuja opiskelijoita arvioidaan olevan vähemmän kuin opintotuen asumislisään oikeutettuja opiskelijoita, mutta keskimääräisen yleisen asumistuen määrä olisi suurempi kuin opiskelijoiden asumislisä. Asumistuki kohdentuisi siten nykyistä harvemmille opiskelijoille ja niille, joilla on suuret asumismenot suhteessa tuloihin.

    Yleiseen asumistukeen siirtymisestä hyötyisivät pääsääntöisesti yksin asuvat opiskelijat. Yleiseen asumistukeen siirtymisestä häviäisivät eniten pariskunnat ja yhteisellä vuokrasopimuksella asuntonsa vuokranneet yhdessä asuvat, koska yleinen asumistuki maksetaan ruokakunnittain. Opiskelijan asumislisässä puolison huomattavankin korkeat tulot eivät vaikuta asumislisän saamiseen. Tuki siis kohdistuu jatkossa enemmän pienituloisille kotitalouksille. Eniten menettäisivät pariskunnat, joissa toisella on kohtuullinen tai suuri tulotaso, ja toinen saa nykyisin opiskelijan asumislisää, on vain yksi asumislisän saaja, koska kaikki ruokakunnan tulot eli myös puolison tulot vaikuttavat yleisen asumistuen määrään.

Lisätietoja

Sanna Pekkarinen, neuvotteleva virkamies 
STM, Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto, Osallisuuden edistämisen ryhmä 0295163434