FI SV

Vammaispalvelujen järjestämisen lähtökohtana on erityispalvelujen tarve

Sosiaali- ja terveysministeriö 13.2.2018 12.00
Tiedote 18/2018
Vammaispalvelujen järjestämisen lähtökohtana on erityispalvelujen tarve

Vammaispalveluja koskeva lainsäädäntö uudistetaan tämän vuoden aikana. Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko kuuli tiistaina 13.2. järjestöjä vammaispalvelulakiluonnokseen suunnitelluista muutoksista. Sosiaali- ja terveysministeriö on täsmentänyt vammaisten henkilöiden erityispalveluita koskevaa lakiluonnosta viime kesän lausuntokierroksen palautteen perusteella.

Ikä tai diagnoosi ei ole peruste palvelujen järjestämiselle tai epäämiselle

Lain soveltamisalapykälää on selvennetty säännöksellä ehdotetun erityislain suhteesta muuhun lainsäädäntöön. Ehdotettu laki olisi erityislaki, jota sovelletaan silloin, kun laissa määritelty vammainen henkilö ei saa sopivia ja riittäviä palveluja muun, yleisen lainsäädännön avulla. Palvelujen järjestämisen lähtökohtana on nimenomaisesti erityispalvelujen tarve. Ehdotetun lain mukaiset palvelut ovat sellaisia, joita muut ihmiset eivät tarvitse. Palveluja käyttävillä tarve vammaispalveluihin on yleensä pysyvää ja jatkuvaa sekä runsasta.

Samalla on arvioitu vaihtoehtoa poistaa lakiluonnoksesta ikääntymistä koskeva rajaus, joka on koettu ongelmalliseksi yhdenvertaisuuden ja tarvelähtöisyyden näkökulmasta. Arvioinnin pitäisi henkilön iästä riippumatta perustua siihen, miten ja millä tavoin järjestettyinä tuki ja palvelut toteuttaisivat parhaiten vammaisen henkilön etua.

Henkilökohtaisen avun säännöstä selkeytetään

Henkilökohtaisen avun tarkoitus on auttaa vammaista henkilöä toteuttamaan omia valintojaan yhdenvertaisesti muiden kanssa. Jotta tämä voisi aidosti toteutua, on henkilön itse tai eri tavoin tuettuna voitava määritellä, mihin hän henkilökohtaista apua käyttää. Lausunnolla ollut lakiluonnos lähti nykyisen lainsäädännön mukaisesti siitä, että henkilöllä on oltava voimavaroja määritellä avun sisältö ja toteutustapa. Tarkoituksena on kohdentaa henkilökohtainen apu tarkoituksenmukaisesti niille henkilöille, jotka voivat sitä itse tai tuettuna käyttää.

Vammaisen henkilön tarpeet ja toiveet ensisijaisia asumisen tuessa

Asumisen tuen kokonaisuudessa on pyritty vahvistamaan ajatusta siitä, että asumisen tuki järjestetään ensisijaisesti vammaisen henkilön itse valitsemaan asuntoon ja asuinpaikkaan. Lähtökohtana ovat vammaisen henkilön tarpeet ja toiveet. Erityislain mukainen asumisen tuki vastaisi pitkälti nykyistä palveluasumista sekä erityishuoltona järjestettyä asumista, jossa henkilökunta on paikalla ympäri vuorokauden tai asiakkaan tarpeen mukaisesti päiväaikaan. Erityislain mukaiset palvelut olisivat maksuttomia kuten nykyisinkin.

Vammaisten lasten asuminen erityistapauksissa (muualla kuin oman perheen kanssa) järjestettäisiin ehdotetun lain nojalla yhteisymmärryksessä huoltajien kanssa. Lastensuojelulakia sovellettaisiin ainoastaan silloin, jos lastensuojelulain kriteerit täyttyisivät.

Joustavuutta lisää liikkumisen tukeen

Esteetön julkinen liikenne sekä sosiaalihuoltolain mukainen liikkumisen tuki ovat ensisijaisia myös vammaisten henkilöiden liikkumisessa. Jatkovalmistelussa on pohdittu, miten voitaisiin lisätä joustavuutta liikkumisen tuen kokonaisuuteen. Yhtenä ajatuksena on vaihtoehtoinen mahdollisuus, jossa asiakkaalle myönnettäisiin hänen kanssaan sovittu määrä matkustuskilometrejä tietyn matkamäärän sijaan.

Lisätietoja:

Neuvotteleva virkamies Jaana Huhta, p. 02951 63407