Soten kustannushyödyt syntyvät toimintaa uudistamalla

Sosiaali- ja terveysministeriö 13.12.2017 16.01
Uutinen
Soten kustannushyödyt syntyvät toimintaa uudistamalla

Maakunta- ja sote-uudistuksen olennainen rakenteellinen muutos on palvelujen järjestämisvastuun siirtyminen suuremmille hartioille, eli nykyisistä kunnista 18 maakunnalle. Järjestäjien määrän merkittävä väheneminen luo edellytykset hallinnon ja palvelujen kustannustehokkuudelle. Pelkällä hallinnollisella uudistuksella ei kuitenkaan saavuteta tavoiteltuja kustannussäästöjä, kirjoittavat Kari Hakari ja Pasi Pohjola blogissa.

- Järjestäjien määrän väheneminen voi vaikuttaa positiivisesti myös esimerkiksi palvelujen tuottavuuteen tai palvelujen nettokustannuksiin. Tällä hetkellä esimerkiksi perusterveydenhuollon avopalvelujen kustannuksissa on kuntien välillä suurta vaihtelua, joka ei selity vain väestö- tai palvelurakenteella. Järjestämisvastuun siirtyminen suuremmalle toimijalle mahdollistaa näiden nettokustannuserojen tasaamisen.

- Hallinnon uudelleenjärjestely luo kuitenkin ainoastaan edellytykset vahvalle järjestäjälle ja sen mahdollisuudelle uudistaa toimintaa. Tuottavuuden parantaminen edellyttää toiminnallista uudistamista esimerkiksi henkilökunnan työnjaossa ja palvelutuotannon tavoissa. Kustannushyödyt toteutuvat vain silloin, kun toimintaa uudistetaan yhdessä rakenteiden kanssa, Hakari ja Pohjola kirjoittavat.

- Parhaimmillaan sote-uudistus voidaan toteuttaa niin, että kustannukset alenevat ja palvelun vaikuttavuus ja laatu samalla paranevat.  Yksi esimerkkinä tällaisesta uudistuksesta on Tampereen kaupungin kehittämä Kotitori-malli. Kotitori-mallissa on käytännössä toteutettu yhtäaikaisesti ja onnistuneesti kaikkia sote-uudistuksen peruselementtejä: palveluiden integraatiota, kapitaatiomallia ja valinnanvapautta.  Kotitorissa on tehty kaikkea sitä, mitä julkisen keskustelun mukaan on mahdoton yhdistää.

Lue lisää blogista.