FI SV

Saarikko: Yhdenvertaiset mahdollisuudet turvattava kaikille lapsille ja nuorille

Sosiaali- ja terveysministeriö 13.4.2018 9.00
Tiedote 56/2018
Saarikko: Yhdenvertaiset mahdollisuudet turvattava kaikille lapsille ja nuorille

”Aikuiset, niin vanhemmat kuin muutkin lasten ja nuorten kanssa toimivat sekä päätöksentekijät ovat vastuussa siitä, että lasten on elinympäristöissään turvallista kasvaa, liikkua ja kehittyä. Lapsille ja nuorille sekä heidän perheilleen on annettava varhaista tukea ja riskitilanteet pitää tunnistaa. Hoitoonohjaus ja hyvän mielenterveyden ylläpito ovat turvallisuustyössä a ja o”, sanoi perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko puhuessaan Lasten ja nuorten turvallisuuden edistämisen ohjelman tavoite- ja toimenpidesuunnitelman julkistamistilaisuudessa Helsingissä Tapaturmapäivänä 13. huhtikuuta.

”Lasten ja nuorten tapaturmat, itsemurhat ja lasten kokema kuritusväkivalta ovat ehkäistävissä. Myönteistä kehitystä on jo tapahtunut. Myös vanhempien asenne kuritusväkivaltaa kohtaan on muuttunut aiempaa kielteisemmäksi”, huomautti Saarikko.

Mielenterveys- ja päihdeongelmat aiheuttavat paljon terveyshaittoja lapsille ja nuorille ja heidän lähipiirilleen. Ne ovat myös merkittävä syrjäytymisen riskitekijä ja voivat aiheuttaa pitkäaikaista työkyvyttömyyttä.

”Tutkimusten mukaan köyhien perheiden, vammaisten tai muuten toimintarajoitteisten lasten tai päihderiippuvaisten vanhempien lapsilla on muita suurempi riski joutua tapaturmiin. Turvallisuuden edistämistyössä tarvitaan laaja-alaista otetta, jolloin eriarvoistumisen taittaminen ja yhdenvertaisten mahdollisuuksien turvaaminen kaikille lapsille ja nuorille ovat toiminnan ytimessä”, huomautti Saarikko.

Henkisen tai fyysisen väkivallan ja kaltoinkohtelun kokemuksilla lapsuudessa on usein pitkäaikaiset vaikutukset myöhemmälle elämälle ja terveydelle: tupakointi, päihteiden käyttö ja riskikäyttäytyminen korostuvat.

”Mitä enemmän haitallisia kokemuksia on lapsuudessa ja nuoruudessa, sitä suurempi on riski syrjäytymiseen ja heikkoon sosio-ekonomiseen asemaan aikuisuudessa. Kierteestä koituvat kustannukset ovat kalliita myös yhteiskunnalle”, muistuttaa Saarikko.

Lasten ja nuorten tapaturmakuolleisuus on vähentynyt Suomessa viime vuosikymmeninä. Tähän ovat vaikuttaneet muun muassa lainsäädännön muutokset, liikenne- ja tuoteturvallisuuden parantuminen sekä myrkytysten ja hukkumisten ehkäisyssä tehty työ. Silti tapaturmat ovat itsemurhien ohella alle 25-vuotiaiden yleisimmät kuolinsyyt. Vuosittain tapaturmaisesti kuolee yli 100 lasta ja nuorta, ja itsemurhan tekee keskimäärin 89 alle 25-vuotiasta. Itsetuhoisuuden vuoksi sairaalahoidossa on vuosittain noin 700 nuorta. Poikia ja nuoria miehiä kuolee tapaturmaisesti tai itsemurhan seurauksena selvästi enemmän kuin tyttöjä tai nuoria naisia. Noin kolmasosa tapaturmiin kuolleista 15−24-vuotiaista nuorista on ollut tapahtumahetkellä päihtyneenä.

Myönteisestä kehityksestä huolimatta vanhempien lapsiinsa ja nuoriinsa kotona kohdistama väkivalta on valitettavan yleistä Suomessa. Joka neljäs THL:n Kouluterveyskyselyyn vuonna 2017 osallistuneista 8.-9.-luokkalaisista kertoi kokeneensa kotona henkistä väkivaltaa, kuten mykkäkoulua, haukkumista, esineiden heittämistä tai lyömisellä tai piiskaamisella uhkaamista.

Lisätietoja:

Erityisavustaja Riikka Pirkkalainen, p. 040 539 5090