Palvelusetelikokeilujen arvioinnista ensimmäisiä tuloksia

Sosiaali- ja terveysministeriö 27.10.2017 15.20
Tiedote 155/2017
Palvelusetelikokeilujen arvioinnista ensimmäisiä tuloksia

Asukkaat ovat olleet hyvin kiinnostuneita kokeiluista ja valintoja on tehty aktiivisesti. Kuntien aiempi kokemus palvelusetelin käytöstä ostopalveluissa on helpottanut kokeilujen käynnistymistä.

Asiakkaan mahdollisuutta valita itse perustason sosiaali- tai terveyspalvelujen tuottajansa on kokeiltu viidellä alueella: Hämeenlinnassa, Jyväskylässä, Keski-Uudellamaalla, Tampereella ja Ylä-Savossa. Palvelusetelikokeilu on osa hallituksen kärkihanketta Palvelut asiakaslähtöiseksi.

”Eri kokeilualueiden välinen yhteistyö, ja sitä kautta saatu vertaistuki, on koettu hankevastaavien kesken erittäin positiiviseksi ja tärkeäksi asiaksi", kertoo hankepäällikkö Vuokko Lehtimäki sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Kokeilut aloitettiin kevään 2017 aikana. Valinnan tehneitä asiakkaita on kaikilla alueilla yhteensä lähes 13 000 henkeä.  Valintoja tehdään alkuinnostuksen jälkeenkin. Valittavia yksityisiä palveluntuottajia on eri alueilla 2 - 5.

Palvelusetelikokeilussa yksityiselle palveluntuottajalle vaihtaneiden lukumäärä

Asiakkaiden kokemuksia palveluntuottajan vaihtamiseksi

Kun kesäkuussa tutkittiin vaihtaneiden asiakkaiden ikäryhmiä ja käyttäytymistä valinnanvapauden tilanteessa, näytti siltä, että suurin osa oli 55 - 75-vuotiaita. Kokeiluissa Tampereella on ollut suhteessa vähemmän 65 - 75-vuotiaita kuin muualla, lapset ja nuoret (0 - 14-vuotiaat) sekä työikäiset korostuvat Tampereen ja Ylä-Savon kokeiluissa. 

Naiset ovat olleet innokkaampia vaihtajia. Vaihtajissa oli myös sellaisia, jotka eivät olleet käyttäneet perusterveydenhuollon palveluita edellisenä vuonna lainkaan. Asiakkaiden käynnit ja kontaktien määrät näyttävät lisääntyneen kokeilujen myötä. Käynnit ovat lisääntyneet myös kokeilualueilla oleviin julkisiin sote-keskuksiin.

Tärkeimmiksi vaihtojen syiksi on mainittu: lääkäriaikojen saatavuus, sote-keskuksen hyvä sijainti, hyvä hoidon laatu, sairaanhoitajan aikojen saatavuus, aukioloajat sekä joillakin alueilla myös aiempi kokemus palveluntuottajasta.

Marraskuussa tehdään laaja asiakaskysely kaikille kokeilualueille, joka raportoidaan erikseen.

Kokeilut ovat käynnistyneet hyvässä hengessä

Ensimmäisessä tarkastelussa todettiin, että järjestäjien ja palveluntuottajien välinen yhteistyö on sujunut hyvin.

”Useat palveluntuottajat ovat nostaneet haastatteluissa esiin sen, että yhdessä tekeminen on ollut kokeilun parasta antia. Näkökulmat ovat laajentuneet, kun on pitänyt miettiä asioita uudelta kantilta", kertoo hankepäällikkö Lehtimäki.

Halu osallistua sote-palveluiden lainsäädännön kehittämiseen on ollut palveluntuottajille tärkein syy osallistua kokeiluun. Liiketoiminnallinen kannattavuus on ollut toissijaista, koska kokeilut ovat olleet hyvin rajattuja kokonaisuuksia.

Kustannusten hallinta ja korvausten suuruus mietityttää

Yksityisille palveluntuottajille listautuneet asiakkaat ovat käyttäneet palveluita hyvin aktiivisesti. Osa yksityisistä palveluntuottajista kokee, että oman alueensa kokeilussa yksityisten terveysasemien saama korvaus on jäämässä liian alhaiseksi. Se voi heikentää pienten ja keskisuurten yritysten kiinnostusta osallistua palvelujen tuottamiseen.

”Kokeiluissa on mukana erilaisia korvausmalleja. Näiden kautta saadaan tarpeellista tietoa eri korvausmallien toimivuudesta. Korvausten suuruus pohjautuu kuitenkin kokeilualueilla palveluiden järjestäjän todellisiin kustannuksiin. Asiakkaalle palvelu on aina samanhintaista”, korostaa Vuokko Lehtimäki.

Toimivat tietojärjestelmät ja selkeät hoitoketjut ovat tavoitteena

Kokeilualueet hoitavat palveluntuottajan valintaan ja hallinnointiin liittyvät IT-ratkaisut kukin omalla tavallaan, koska vielä ei ole valmiina kansallisia valinnanvapauden tietojärjestelmiä. Eri ratkaisujen toimivuutta seurataan.

Erilaiset asiakas- tai potilastietojärjestelmät hankaloittavat asiakastietojen reaaliaikaista liikkumista. Palveluseteliasiakkaiden tietojen kaksinkertainen kirjaaminen eri tietojärjestelmiin sekä manuaalinen tietojen liikuttelu ovat aiheuttaneet ylimääräistä työtä palveluntuottajille ja -järjestäjille.

Valinnanvapauslain täydennetyn version pohjalta on käynnistetty kansallisten valinnanvapauden tiedonhallintapalveluiden toteutus Kelan, THL:n, Valviran ja VRK:n yhteistyönä. Toteutus tapahtuu STM:n määrittelemän kokonaisarkkitehtuurin ohjauksessa.

”Kokeiluista saadut opit ovat tärkeitä kansallisten palveluiden rakentamisessa. Arviointituloksia ja kuntien kokemuksia hyödynnetään täysimääräisesti kansallisen tavoitetilan rakentamisessa”, kertoo erityisasiantuntija Jari Porrasmaa STM:n Digitalisaatio ja tiedonhallinta -yksiköstä.

Arviointi on jatkuvaa

Kokeilujen tehtävänä on tuottaa tietoa tulevan valinnanvapausmallin ja lainsäädännön valmistelun ja jatkokehittämisen tueksi sekä saada kokemuksia asiakkaiden, palvelujen järjestäjien ja palveluntuottajien käyttäytymisestä. Lisäksi arvioidaan valintamahdollisuuksien, korvausmallien, tietojärjestelmien sekä markkinoiden toimivuutta.

”Tiettyjä osatekijöitä seurataan kuukausittain, joitain asioita kolmen kuukauden välein ja joitain asioita muutama kerta kokeilun aikana. Arviointi on luonteeltaan jatkuvaa ja kehittävää sekä sen tarkoitus on tukea kokeilujen etenemistä, kertoo hankepäällikkö Vuokko Lehtimäki

Laajempi raportointi tehdään joulukuussa. Silloin tarkastellaan kokeilujen etenemistä useista eri näkökulmista.

Palvelusetelikokeilujen laajentamiseksi on käynnissä valtionavustushaku, joka päättyy 31.10.2017.

Lisätietoja

hankepäällikkö Vuokko Lehtimäki, p. 0295 163 256, etunimi.sukunimi@stm.fi
erityisasiantuntija Jari Porrasmaa, puh 02951 63381, etunimi.sukunimi@stm.fi

Palvelusetelikokeilu
Palvelusetelikokeilun laajentamisen haku