Ministeri Hyssälä Masto-hankkeen tiedotustilaisuudessa
Työurien pidentäminen on ollut viime aikoina paljon esillä julkisessa keskustelussa. Kuten tiedämme, työkyvyttömyyseläkkeelle joutuminen on merkittävin syy eläkkeen alkamiseen ennen vanhuuseläkeikää. Hallitus on päättänyt yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa, että työuria on jatkettava kolmella vuodella vuoteen 2025 mennessä.
Vuoden 2005 eläkeuudistuksen ansiosta eläkkeelle siirtymisiän arvioidaan myöhentyvän noin puolellatoista vuodella vuoteen 2025 mennessä. Uusilla esityksillä tulisi löytää keinot, joilla eläkkeellesiirtymisikää nostetaan. Tarvitaan monia toimia aina työelämän laadun ja työhyvinvoinnin parantamisesta työntekijän terveyden, toimintakyvyn ja osaamisen vahvistamiseen sekä eläkejärjestelmän kehittämiseen. Pohdinta on täydessä vauhdissa työmarkkinajärjestöjen eläkeneuvotteluryhmässä ja työelämäryhmässä.
Masto-hanke on tullut eläkkeellesiirtymisiän myöhentämisen näkökulmasta entistä tärkeämmäksi. Pitkän tähtäimen tavoitteena tulee olla masennusperäisten eläkkeiden puolittaminen.
Vaikka masennuksen vuoksi alkaneiden eläkkeiden lukumäärä on 1990-luvun puolivälin jälkeen lähes kaksinkertaistunut, myönteinen tieto on se, että jonkinlaista tasaantumista kasvun suhteen saattaa olla tapahtumassa. Vuonna 2008 masennuksen vuoksi alkaneiden eläkkeiden määrä näyttäisi ainakin yksityisellä sektorilla hiukan vähentyneen edelliseen vuoteen verrattuna. Kaiken kaikkiaan viime vuoden lopussa kuitenkin 38 000 suomalaista oli ennenaikaisesti eläkkeellä masennuksen perusteella. Paljon on siis vielä työtä edessä ennen kuin voimme olla tyytyväisiä.
Jos masennuksen perusteella myönnettyjen eläkkeiden alkavuus saataisiin puolitettua, eläkkeellesiirtymisikä nousisi noin 0.5 vuotta Eläketurvakeskuksen laskelmien mukaan. Vastaava luku tuki- ja liikuntaelinsairauksien osalta on pienempi -
0.3 vuotta - koska nämä eläkkeet keskittyvät vanhempiin ikäryhmiin kuin masennukseen perustuvat.
Masennusperusteiset eläkkeet alkavat keskimäärin kaksi vuotta nuorempana kuin muista syistä johtuvat työkyvyttömyyseläkkeet. Viime vuonna masennuksen vuoksi eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä Suomessa oli Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan 49 vuotta. Kun Masto-hanke käynnistyi, kiinnitimmekin erityistä huomiota siihen, että ennenaikaiselle eläkkeelle masennuksen vuoksi siirtyvät ovat tyypillisesti hiukan alle 50-vuotiaita, koulutettuja naisia, joilla olisi vielä 15 vuotta työelämässä jäljellä. Kun suunnitellaan masennuksesta johtuvien eläkkeiden vähentämiseen tähtääviä toimenpiteitä, tämä kohderyhmä on edelleenkin tärkeä.
Jäljellä oleva työkyky käyttöön: osasairauspäiväraha ja osatyökyvyttömyyseläkkeetTyökykynsä jo menettäneiden kohdalla työhön paluun edellytykset pitää turvata terveydenhuollon, kuntoutuksen ja työpaikkojen nykyistä toimivammalla yhteistyöllä. Osasairauspäiväraha ja osatyökyvyttömyyseläkkeet ovat keinoja tukea osittain työkykyisten työssäkäyntiä.
Osasairauspäivärahan käyttöä on tarkoitus helpottaa lakimuutoksilla, joiden on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alusta.
Osatyökyvyttömyyseläkkeiden käyttö on edelleen vähäistä, vaikka ne ovatkin viime vuosina lisääntyneet. Kaikista työkyvyttömyyseläkkeistä ainoastaan 9 prosenttia oli vuoden 2008 lopussa osaeläkkeitä. Masennukseen perustuvien osaeläkkeiden osuus oli vielä vähemmän, vajaa 6 prosenttia.
Osatyökyvyttömyyseläkkeitä voidaan käyttää sekä työkyvyn heikkenemis- että palautumisprosessissa. Niitä käytetään työuran pidentäjinä etenkin silloin, kun työkyky heikkenee vähitellen. Työssäkäynnillä mitattuna ne vaikuttavat hyvin toimivalta ratkaisulta työuran pidentämiseksi. Masennuksen sairausryhmässä jopa kaksi kolmasosaa osaeläkettä saavista käy Eläketurvakeskuksessa tekeillä olevan tutkimuksen mukaan työssä ja heidän lisäkseen runsaat 10% olisi halukkaita työhön. Jonkin verran osaeläkkeitä käytetään myös työkyvyn palautumisprosessissa eli siirryttäessä täydeltä eläkkeeltä työkyvyn kohentuessa osatyökyvyttömyyseläkkeelle tai osakuntoutustuelle. Osatyökyvyttömyyseläkkeiden käyttöä tulee mielestäni lisätä myös masennukseen sairastuneiden kohdalla, jotta työuria saadaan pidennettyä.
Asenteiden muututtavaJoustava paluun työhön edellyttää muutoksia myös asenteissa. Asenteista puhutaan myös tänään Masto-hankkeen korkean tason koordinaatioryhmässä, jonka aihe on:: Onko asenteissamme tarkistamisen varaa? Joutuuko psyykkisesti sairastunut tuntemaan häpeää ja salaamaan sairautensa? Leimaammeko edelleen työpaikoilla ja muualla yhteiskunnassa ihmisiä heidän terveydentilansa tai muun erilaisuuden vuoksi? Millaiset ovat meidän työyhteisöjemme pelisäännöt tukea osatyökykyisiä? Näistä teemoista puhumme tänään ja näitä asioita pitää myös työpaikoilla yhdessä pohtia.
Muualla palvelussamme
Masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentäminen (Masto)