FI SV

Mielenterveys- ja päihdepalveluita uudistetaan kokemusasiantuntijoiden avulla

Sosiaali- ja terveysministeriö 8.2.2018 12.38
Uutinen
Mielenterveys- ja päihdepalveluita uudistetaan kokemusasiantuntijoiden avulla

Mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistetaan niin, että palveluja tarvitsevat saavat niitä yhdenvertaisin periaattein muiden asiakas- ja potilasryhmien kanssa. Uudistusta tehdään yhdessä arjen asiantuntijoiden eli kokemusasiantuntijoiden sekä mielenterveys- ja päihdepalveluissa työskentelevien kanssa.

”Kuka tahansa voi sairastua mielenterveyden häiriöön, ja puolet ihmisistä sairastuukin sellaiseen elämänsä aikana. Siitä syystä jokaisella meistä on jotakin kokemusta aiheesta, vaikka me emme useinkaan puhu toisillemme mielenterveyden häiriöistä yhtä vapautuneesti kuin vaikkapa selkäkivuista”, totesi perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko pyöreän pöydän tilaisuudessa torstaina 8.2.

”Nyt meille on tulossa laki, jossa kerrotaan, että kokemusasiantuntijoita on oltava ja toimintaa pitää kehittää. Jokaisella pitää olla oikeus omaan tuttuun työntekijään, jotta aina tietää kehen olla yhteydessä. Päihdepalveluja, katkaisuhoidosta alkaen, on myös saatava silloin, kun tarve niihin on.”

Mielenterveyspalvelujen kehittämistä käsittelevään pyöreän pöydän keskusteluun osallistui useita mielenterveys- ja päihdepalvelujen ammattilaisia, järjestäjiä ja kokemusasiantuntijoita. Osallistujilta saatiin evästystä siihen, millaisia ovat oikeasti hyvät mielenterveys- ja päihdepalvelut ja miten palvelujärjestelmää pitäisi rakentaa uuden lainsäädännön avulla.

Mielenterveyden häiriöihin tarvitaan tukea helposti ja oikeaan aikaan

Nykyään on olemassa paljon tietoa siitä, että päihdehäiriöitä ja mielenterveyden häiriöitä ja sairauksia voidaan hoitaa tehokkaasti. Sairaudesta voi parantua tai sen kanssa voi oppia elämään ja elää hyvää elämää. Läheisten tuki on tärkeää, mutta tärkeää on myös se, että jokainen voi saada helposti apua silloin kun sitä tarvitsee. Mitä oikea-aikaisemmin apua saa, sitä nopeampaa on toipuminen.

Esimerkiksi Lohjan sairaanhoitoalueella on huomattu, että nuorten psykiatrisen erikoissairaanhoidon lähetteet ovat lisääntyneet. Mielenterveydenhäiriöihin sairastuminen ei kuitenkaan välttämättä ole lisääntynyt, vaan kynnys hakea apua on madaltanut. Lohjan sairaanhoitoalueella palveluja on kehitetty niin, että ne vastaavat nyt kysyntään. Samalla pitkäksi venyneitä hoitojaksoja on saatu lyhennettyä huomattavasti.

Siun Sotessa on kehitetty ratkaisuja, jotka parantavat asiakkaan tai potilaan palvelujen toteutumista kokonaisuutena. Jokaiseen maakunnan terveyskeskukseen on perustettu niin sanottu integraatiotiimi, joka kokoontuu vähintään kerran kuukaudessa pohtimaan, miten voitaisiin vähentää asiakkaiden pompottelua.

Klubitalo on hieno esimerkki järjestötoiminnasta. Kyseessä on mielenterveyskuntoutujien, eli jäsenten, ja palkatun henkilökunnan yhdessä muodostama yhteisö. Se muodostaa sillan hoitojärjestelmästä tavalliseen elämään sosiaalisen osallisuuden, työn ja opiskelun kautta. Kuntoutujan elämänlaatu paranee, hoidon tarve vähenee ja työelämään paluuta tuetaan. Samalla kuntoutujalle avautuu mahdollisuus käyttää kykyjään yhteisönsä hyväksi.

Mielenterveys- ja päihdelainsäädännön kokonaisuudistus valmistuu tänä vuonna

Päihde- ja mielenterveyslainsäädännön kokonaisuudistusta on valmisteltu pitkään. Varsinainen valmisteluvaihe alkoi viime vuonna, mutta jo sitä ennen kysyttiin uudistamistarpeista laajasti eri järjestöiltä ja asiantuntijoilta sekä viranomaisilta. Näiden pohjalta kirjoitetut raportit olivat vuonna 2016 laajalla lausuntokierroksella. Vuosi sitten alkaneen varsinaisen lainvalmistelun aikana on lisäksi järjestetty kuulemistilaisuuksia. Parhaillaan on käynnissä työryhmätyö, jossa uutta lainsäädäntöä hiotaan.

Lisätietoja

hallitusneuvos Lotta Hämeen-Anttila, p. 02951 63406
lääkintöneuvos Helena Vorma, p. 02951 63388
erityisasiantuntija Virve Flinkkilä, p. 050 502 0512

Asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden vahvistaminen