FI SV

Hallituksen puoliväliarvioinnin vaikutukset sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla

Sosiaali- ja terveysministeriö 28.4.2017 14.38
Tiedote 62/2017
Hallituksen puoliväliarvioinnin vaikutukset sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla

Hallitus arvioi 24.–25.4. pidetyssä hallituskautensa puolivälitarkastelussa ohjelmansa toteutumista ja tarvittavia lisätoimia tavoitteiden saavuttamiseksi. Osa lisätoimista ja uudistustarpeista ulottuu yli vaalikauden.

Sote-digi -kehitysyhtiö perustetaan, valinnanvapauden pilotit käyntiin

Hallitus sopi puolivälitarkastelussaan, että Sote-ICT:n kehittämistyöhön osoitetaan kehyskaudella miljardi euroa. Sote-digi -kehitysyhtiö perustetaan sosiaali‐ ja terveydenhuollon valtakunnallisten tulevaisuuden asiakas ‐ ja potilastieto- järjestelmäratkaisujen ja muiden tulevaisuuden digitaalisten ratkaisujen kehittämistä varten. Yhtiön tavoitteena on maakuntien tuottavuuden ja kustannusvaikuttavuuden ja ‐tehokkuuden lisääminen siten, että maakunnat voivat saavuttaa niille asetetun säästötavoitteen. Yhtiön osakepääomaksi ja muuksi omaksi pääomaksi tulee yhteensä 90 miljoonaa euroa. Se rahoitetaan sekä yhtiön perustamistoimet hoidetaan Valtion kehittämisyhtiö Vake Oy:n kautta. Yhtiön liiketoimintasuunnitelma ja rakenne sekä omistajuutta koskevat ratkaisut linjataan tarkemmin kesäkuun aikana talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa.

Lisäksi selvitetään, pitäisikö Kelan kehittämät ja tuottamat sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliset tietopalvelut yhtiöittää Kela -konserniin kuuluvaan erilliseen yhtiöön.

Sote-uudistuksen valinnanvapauspilottien toteuttamiseen ohjataan 100 miljoonan euron kaksivuotinen määräraha vuodelle 2018. Pilottien tarkoituksena on tukea valinnanvapauslain toimeenpanoa jo ennen lain varsinaista voimaantuloa ja siten edesauttaa uudistuksen onnistumista. Lue lisää STM:n tiedotteesta.

Asumistuen uudistus kannustaa työntekoon

Yleisellä asumistuella korvattavalle asumismenolle asetetaan kuntaryhmittäinen neliövuokrakohtainen katto nykyisten enimmäisasumismenojen lisäksi. Muutoksen arvioidaan vähentävän yleisen asumistuen menoja 30 miljoonaa euroa ja lisäävän toimeentulotuen menoja 17 miljoonalla eurolla. Kokonaissäästön arvioidaan siten olevan 13 miljoonaa euroa. Muutoksen vaikutukset täsmentyvät jatkovalmistelussa.

Yleisen asumistuen enimmäisasumismenot on nykyisin sidottu vuokraindeksiin, joka kuvastaa vuokratason kehitystä. Tämä muutetaan niin, että yleisen asumistuen enimmäismenot sidotaan elinkustannusindeksiin. Syynä on se, että pitkällä aikavälillä enimmäisasumismenojen määrän sitominen vuokraindeksiin korottaa asumistukea kuluttajahintaindeksiä enemmän. Tämä puolestaan ylläpitää kierrettä, jossa vuokrien nousu ja tukien nousu voimistavat toinen toisiaan, mikä ei kannusta ihmisiä työntekoon.

Asumistukea koskevat muutokset on tarkoitus saada voimaan vuoden 2018 alusta lukien.

Toimeentulotuessa otetaan perusosan lisäksi huomioon asumismenot tarpeellisen suuruisina. Tarpeellisen suuruisten asumismenojen arvioimiseksi Kela yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön ja ympäristöministeriön kanssa laatii johdonmukaiset kriteerit asumismenojen huomioon ottamiseksi eri puolilla maata. Tavoitteena on hillitä vuokrakehitystä. Lisäksi nykyinen tilanne, jossa asumismenoja korvataan sekä asumistuella että toimeentulotuella ei ole tarkoituksenmukainen. Järjestelmän uudistamismahdollisuudet arvioidaan.

Sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen valmistelu käynnistyy

Hallitus käynnistää selvityksen sosiaaliturvan kokonaisuudistuksesta. Selvitys valmistuu vuoden 2019 helmikuussa. Uudistuksella tavoitellaan parempaa työllisyyttä ja toimeliaisuutta ja vähennetään ihmisten eriarvoisuutta. Valmistelussa otetaan huomioon muun muassa perustulokokeilun, osallistumistulokokeilun ja muiden käynnistettävien tutkimusten, laajan kuulemiskierroksen ja selvitysten tulokset sekä kansallisen tulorekisterin tuomat mahdollisuudet. Lisäksi selvitetään, millaisia kustannus-, työllisyys‐ ja tulonjakovaikutuksia ja muita vaikutuksia on sillä, jos asumisen tukeminen irrotetaan toimeentulotuesta ja hoidetaan pelkästään asumisen tukien kautta. Eri vaihtoehtoja käsittelevä valmistelutyö koordinoidaan Juho Saaren johtaman eriarvoisuustyöryhmän kanssa. Valmistelusta vastaavat sosiaali- ja terveysministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja valtiovarainministeriö

Osallistavan sosiaaliturvan kokeilu käynnistyy

Osallistavasta sosiaaliturvasta toteutetaan kokeilu. Kokeilussa aikuissosiaalityöhön luodaan osallistavan sosiaaliturvan uusi palvelukokonaisuus, jossa sosiaalityölle annetaan nykyistä enemmän välineitä tukea pitkään työttömänä olleita henkilöitä. Kokeilu käynnistyy vuoden 2018 alussa ja se kestää vuoden.

Päihdeäitien ja turvakotien rahoitusta lisätään, eläkkeensaajan hoitotuki nousee

Päihdeäitien palveluihin osoitetaan rahoitusta 3 miljoonaa euroa vuodelle 2018 ja 3 miljoonaa euroa vuodelle 2019. Turvakotipaikkojen saatavuutta ja kattavuutta parannetaan 2 miljoonan euron tasokorotuksella vuodesta 2018 alkaen. Aiemmin päätetyt korotukset huomioon ottaen määrärahat nousevat 4 miljoonaa euroa vuonna 2018 ja 2 miljoonaa euroa vuonna 2019. Vuonna 2019 määrärahat ovat 19,55 miljoonaa euroa.

Eläkkeensaajien hoitotuen perustasoa korotetaan 10 miljoonalla eurolla alkaen vuodesta 2018.

Toimenpiteitä nuorten syrjäytymisen pysäyttämiseen

Hallitus päätti yhteensä 19 toimesta, joilla ehkäistään nuorten syrjäytymistä. Kokonaisuuteen käytetään 45 miljoonaa euroa rahaa. Toimet toteutetaan poikkihallinnollisesti opetus- ja kulttuuriministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön ja puolustusministeriön kesken. Toimenpiteillä varmistetaan oikea-aikainen ja tarpeen mukainen tuki lapsen, nuoren ja perheen erilaisiin tarpeisiin. Toimeenpanon tukemiseksi hallitus selvittää lasten, nuorten ja perheiden palvelujen monialaiseen yhteistyöhön liittyvän tiedonhallinnan nykytilan ja kehittämistarpeet, verkostojohtamiseen liittyvät ongelmat sekä sivistys- ja opetustoimen ja koulutuksen järjestäjien ja sote-palvelujen yhdyspinnat (kunta- ja maakuntarajapinnat).

Hallitus käynnistää myös selvityksen nuorten pitkäaikaisten toimeentulotukiasiakkaiden tilanteesta, toimintakyvystä ja tuen tarpeista, jotta heitä voidaan paremmin auttaa kohti koulutus‐ ja työpolkuja.

Samoin selvitetään Kelan ammatillisen kuntoutuksen kriteerien muutostarpeita siten, että nuoret, joilla on vakavia toimintakyvyn ongelmia, pääsisivät näiden palvelujen piiriin nykyistä joustavammin. Selvitys tehdään osana kuntoutusjärjestelmää koskevaa TEAS‐hanketta. Nuorten kuntoutuksen kehittämislinjaukset tehdään kuntoutuskomiteassa, joka jättää mietintönsä syyskuun 2017 loppuun mennessä.

Hallitus tukee viranomaisten sekä lasten ja nuorten parissa toimivien järjestöjen
yhteistyöhön perustuvien syrjäytymistä ennaltaehkäisevien toimintamallien ja käytäntöjä levittämistä. Tällaisia ovat mm. Ankkuri‐malli ja Yli hyvä juttu ‐toimintamalli.

Työllisyystoimet

Osana työllisyystoimia ja yrittäjyyspakettia sosiaali- ja terveysministeriön toimialalla ryhdytään valmistelemaan itsensä työllistämisen, yrittäjyyden ja palkkatyön joustavaan yhdistämiseen tähtäävän yhdistelmävakuutuksen käyttöönottoa. Lisäksi YEL- yrittäjän sairauspäivärahan omavastuuaikaa lyhennetään 1 + 3 arkipäivästä 1 päivään.

Työttömyysturvaa ehdotetaan uudistettavaksi ottamalla käyttöön aktiivimalli, jossa työttömyysturvan omavastuupäiviä vähennettäisiin työttömyyden alussa seitsemästä päivästä viiteen päivään. Työttömyyden jatkuessa yli kolme kuukautta työttömyysturvaan tulisi yksi kuukausittainen omavastuupäivä, jonka voisi välttää olemalla aktiivinen. Aktiivimalli koskisi myös perusturvaa.

Lisätietoja:

Ylijohtaja Kirsi Varhila, p. 02951 63338 (erikoissairaanhoito, valinnanvapauspilotit)
Ylijohtaja Veli-Mikko Niemi, p. 02951 63425 (asumistuki, toimeentulotuki, päihdeäidit, turvakodit)
Ylijohtaja Outi Antila, p. 02951 63164 (sosiaaliturvan kokonaisuudistus)
Tietohallintoneuvos Maritta Korhonen, p. 02951 63344 (sote-digi)
Talousjohtaja Mikko Staff, p. 02951 63214 (talousarvio), paikalla 2.5.