FI SV

Alkoholimainonta

Alkoholimainonta - kuvituskuvaSosiaali- ja terveysministeriö vastaa lainsäädännön valmistelusta ja valvonnan ylimmästä johdosta sekä ohjauksesta.

Valvira valvoo lain noudattamista valtakunnallisesti ja ohjaa alueellista valvontaa. Aluehallintovirastot valvovat lain noudattamista omalla toimialueellaan.

Alkoholimainontaa rajoitettiin vuoden 2015 alusta voimaan tulleella lakiuudistuksella. Rajoitus tehtiin lasten ja nuorten suojelemiseksi. Tarkoituksena on vähentää niitä tilanteita, joissa lapset ja nuoret altistuvat alkoholimainonnalle.

Usein kysytyt kysymykset

Mitä Suomen laki sanoi aiemmin alkoholijuomien mainonnasta?

Väkevien alkoholijuomien mainonta on ollut kiellettyä vuodesta 1977. Mietojen alkoholijuomien mainonta sallittiin vuonna 1995 siten, että laissa on luettelo kielletyistä mainonnan tavoista (esimerkiksi mainontaa ei saa kohdistaa alaikäisille, TV-mainonnalle on aikarajoitus jne.).

Miksi rajoituksia on nyt säädetty lisää?

Vasta mietojen alkoholijuomien mainonnan sallimisen jälkeen saatiin pitkittäistutkimuksiin pohjaavaa tietoa, joka osoittaa, että alkoholimainonta lisää lasten ja nuorten juomista. Mainonta voi vaikuttaa juomatapoihin jopa yli alkoholin myynnille asetetun vähimmäisiän. Mainonta ei tietenkään ole ainoa juomiseen vaikuttava tekijä, mutta se vaikuttaa samaan suuntaan edullisten hintojen ja helpon saatavuuden kanssa.

Vanha laki salli huomattavan paljon lapsiin vaikuttavaa mainontaa. Vuoden 2015 alusta voimaan tulevassa uudistuksessa keskityttiin sellaisiin keinoihin, jotka suojelevat erityisesti lapsia ja nuoria. Ulkomainonta kiellettiin, koska se on kaikkien näkyvissä. TV:n ja radion aikarajaksi asetettiin kello 22. Palkintokilpailujen ja markkinointiarpajaisten käyttö ja mainonnan jakaminen sosiaalisessa mediassa kiellettiin, koska niiden suosio on lisääntynyt.

Eikö tämä perustelu ole väärä? Mainonta ei lisää alkoholin kokonaiskulutusta, vaan sillä jaetaan vain markkinoita kilpailevien yritysten ja tuotteiden kesken.

Kehittyneissä länsimaissa alkoholin kokonaiskulutuksen taso on varsin korkea. Kun kasvun varaa on vähän, mainonta ei niinkään lisää kokonaiskulutusta kuin ylläpitää sen tasoa. Rajoitusten perusteena on kuitenkin lasten ja nuorten alkoholinkäyttöön liittyvä tieteellinen näyttö.

Esimerkiksi Euroopan komission nimeämän asiantuntijaryhmän vuonna 2009 laatiman yhteenvedon mukaan lasten ja nuorten alkoholinkäyttö lisääntyy sitä enemmän, mitä enemmän he mainoksia näkevät. Mainonta varhentaa alkoholinkäytön aloitusikää ja lisää käytön määrää niillä, jotka jo ovat aloittaneet.

Alkoholimainonnan vaikutuksia koskevia tutkimuksia on kritisoitu viime aikoina. Miksi kritiikkiä ei ole otettu huomioon?

Alkoholimainontaa käsitteleviä tutkimuksia on yhteensä julkaistu lähes tuhat. Ne on otettu lain valmistelussa huomioon käyttämällä keskeisinä lähteinä kuutta tieteellistä katsausartikkelia.

Katsausartikkelit ovat laajoja tieteellisiä artikkeleita, joihin on koottu tiivistettynä tietyn aihealueen keskeinen tutkimustietokirjallisuus viitteineen. Yksittäiset tutkimustulokset asetetaan katsausartikkeleissa laajaan asiayhteyteen ja niissä tiivistetään kokonaiskuva vallitsevasta tutkimuskannasta ja sen tueksi kertyneen näytön vahvuudesta.

Tieteeseen kuuluu kyseenalaistaminen ja vasta-argumentointi. Vaikka tätä aineistoa on kritisoitu, kritiikki ei riitä muuttamaan vallitsevaa tieteellistä käsitystä.

Eikö kansalaisten mielipiteillä ole mitään merkitystä lainvalmistelussa?

Lakiesityksen taustalla olevat tutkimustulokset eivät ole mielipidekysymyksiä. Hallituksessa ja eduskunnassa on ollut tieto siitä, että jotkut kansalaiset kannattavat alkoholimainonnan rajoittamista, jotkut eivät juuri välitä asiasta ja jotkut vastustavat rajoituksia. Politiikka on valintojen tekemistä ja tässä tapauksessa päätettiin lasten ja nuorten suojelemisen puolesta.

Lopettavatko mainonnan rajoitukset nyt lasten juomisen?

Mainonnan rajoitukset eivät lopeta lasten alkoholinkäyttöä, mutta ne vähentävät lasten altistumista mainoksille. Esimerkiksi kouluissa toteutettavalla alkoholivalistuksellakin on paremmat onnistumisen edellytykset, kun sen kanssa kilpailevaa alkoholimainontaa on vähemmän.

Ovatko alkoholimainonnan rajoitukset perustuslain ja EU-oikeuden vastaisia? Ihmisillä tulee olla sananvapaus ja EU:ssa tulee olla vapaat markkinat.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta on hyväksynyt lakiesitykset. Ihmisten sananvapautta ei rikota, eli kansalaiset saavat jatkossakin puhua, kirjoittaa ja muutoin ilmaista itseään vapaasti myös alkoholijuomista. Mainontaa eli kaupallista viestintää voidaan kuitenkin rajoittaa - kuten esimerkiksi tupakkalaissa ja alkoholilaissa on jo tehty.

Suomen lakia ankarampia alkoholimainonnan rajoituksia on esimerkiksi Ranskassa, Ruotsissa ja Norjassa. Rajoitusten tarkoituksena on kansanterveyden suojelu ja ne on todettu EU:n lainsäädännön mukaisiksi.

Onko lakia valmisteltu salassa?

Lait valmistellaan yleensä ministeriössä virkatyönä. Usein valmistelu aloitetaan työryhmässä, johon kutsutaan jäseniä muista viranomaistahoista, kansalaisjärjestöistä ja elinkeinoelämästä. Tässä tapauksessa alkoholimainontaa selvittäneen työryhmän työtä täydennettiin tutkimuskatsauksilla ja arvioimalla erilaisia rajoitusten vaihtoehtoja.

Eri vaihtoehdoista ja toteutuneesta esityksestä pyydettiin lausunnot eri tahoilta osin kahteen kertaan vuosina 2012 ja 2013.

Lakiesitys lähetettiin vuonna 2013 kommentoitavaksi myös Euroopan komissiolle ja kaikille EU:n jäsenvaltioille.

Lisäksi eduskunnan valiokunnat kutsuivat lakiesityksen käsittelyyn kuultaviksi laajan joukon viranomaisia, kansalaisjärjestöjä ja elinkeinoelämän edustajia.

Eivätkö alkoholimainonnan rajoitukset kuitenkin vaaranna kotimaisen elinkeinon toimintaa suhteessa ulkomaisiin kilpailijoihin?

On selvää, että ulkomaisilla TV-kanavilla ja ulkomaisilla internetsivuilla voi nähdä Suomessa kiellettyjä alkoholimainoksia. Toisaalta kaikki laissa säädetyt rajoitukset koskevat kaikkein näkyvimpiä mainonnan muotoja. On jokapäiväistä nähdä alkoholimainoksia esimerkiksi bussipysäkeillä ja suosikkisarjojen yhteydessä televisiossa. Sen sijaan harva katsoo esimerkiksi YouTubesta ulkomaalaisia alkoholimainoksia joka päivä.

EU:n tuomioistuin on ottanut kantaa siihen, miten jossakin maassa toteutettu mainontakielto vaikuttaa kilpailuun. Tuomion mukaan mainontakiellot suosivat kuluttajille tuttuja tuotteita ja syrjivät ulkomaalaisten kilpailijoiden vähemmän tunnettuja tuotteita, joihin mainonnan rajoittaminen vaikuttaa ankarammin.

Alkoholimainonnan rajoituksethan lisäävät hintakilpailua ja hintamainontaa ja sitä kautta alkoholihaittoja. Onko tässä mitään järkeä?

Alkoholijuoman hinnan ilmoittaminen olisi edelleen sallittu tapa mainostaa mietoa alkoholijuomaa. Esimerkiksi oluen hinnan ilmoittaminen kiinnostaa lapsia vähemmän kuin esimerkiksi värikäs mainonta koulubussissa tai arvottavat liput idolin konserttiin. Jos alkoholijuomien hintataso alenisi hintakilpailun seurauksena, valtio voi nopeasti korjata hintatason entiselleen korottamalla alkoholiverotusta.

Saako missään enää mainostaa esimerkiksi juuri näitä kotimaisia laatutuotteita?

Edellä on jo todettu pääsääntö, jonka mukaan väkevien alkoholijuomien mainonta on kiellettyä ja mietojen alkoholijuomien mainonta on sallittua. Mietojen alkoholijuomien mainontaakaan ei saa harjoittaa esimerkiksi juuri alaikäisille.

Uudet mietojen alkoholijuomien mainonnan rajoitukset koskevat siis yleisiä paikkoja (esimerkiksi ulkomainontaa), television ja radion aikarajoja ja sosiaalisessa mediassa toteuttavaa mainontaa. Esimerkiksi painetussa mediassa tai internetsivuilla toteutettua mainontaa ei ole erikseen rajoitettu lainkaan.

Mistä saan tarkempia vastauksia, mikä mainonta on kiellettyä ja mikä sallittua?

Valvira on koonnut ohjeet nykyisten rajoitusten sisällöstä. Uudet rajoitukset tulivat voimaan 1.1.2015 ja niitä koskevat Valviran ohjeet julkistettiin marraskuussa 2014.

 

Lisätietoja

Ismo Tuominen, hallitusneuvos 
STM, Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto, Haittojen ehkäisemisen ryhmä 0295163341