FI SV EN

Alkoholilain kokonaisuudistus

Alkoholilain kokonaisuudistuksen valmistelu etenee

Alkoholilain kokonaisuudistuksen poliittinen valmistelu hallituksessa käynnistyi helmikuussa 2016, kun perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula esitteli pohjaesityksensä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ministerityöryhmälle. Pohjaesityksessä haettiin tasapainoa alkoholihaittojen vähentämisen ja elinkeinotoiminnan huomioon ottamisen välillä.

Hallituspuolueiden eduskuntaryhmät käsittelivät tämän jälkeen pohjaehdotusta ja ryhmien edustajien jatkoneuvotteluissa sovittiin eräistä alkoholilainsäädännön linjauksista. Valmistelu on jatkunut sosiaali- ja terveysministeriössä.

Luonnos hallituksen esitykseksi alkoholilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi käsiteltiin hallituksen hyvinvoinnin ja terveyden ministerityöryhmässä marraskuun alussa 2016. Esitys lähetettiin laajalle lausuntokierrokselle 22.11.2016.

Lausuntoaika on kahdeksan viikkoa eli lausunnot on pyydetty sosiaali- ja terveysministeriön kirjaamoon viimeistään 16.1.2017. Lausuntokierroksen jälkeen esitys viimeistellään ja se toimitetaan lainsäädännön arviointineuvoston arvioitavaksi. Tämän jälkeen hallituksen esitys uudeksi alkoholilaiksi annettaisiin eduskunnalle. Lain voimaantulo ratkaistaan eduskuntakäsittelyn aikana.

Rinnakkain lausuntokierroksen kanssa käynnistyi alkoholilain ilmoitusmenettely, jossa Euroopan komissio ja muut jäsenvaltiot arvioivat, onko ehdotettu lainsäädäntö yhteensopiva EU-oikeuden kanssa. Menettely kestää enintään kuusi kuukautta eikä lakia saa Suomessa hyväksyä ennen sitä.

Uudistuksen tärkeimmät periaatteet

Suomen alkoholilainsäädäntö koostuu vuoden 1994 alkoholilaista ja sen nojalla annetuista 13 asetuksesta. Laki ja sen nojalla annetut asetukset kootaan uudistuksessa mahdollisimman kattavasti yhteen lakiin. 

Alkoholilain tarkoituksena olisi jatkossakin ehkäistä alkoholista aiheutuvia haittoka. Uudistuksen periaatteina ovat esimerkiksi Alkon vähittäismyyntimonopolin ja nykyisen lupajärjestelmän säilyttäminen ja nykyisen lainsäädännön tarpeettomien, vanhentuneiden tai kankeiden normien purkaminen. Normit ovat rasittaneet erityisesti ravintola-alaa. Ravintoloiden anniskeluaikoja ja asiakaspalvelua koskevia säännöksiä vapautettaisiin.

Muutokset alkoholijuomien vähittäismyyntiin

Kaupan vähittäismyynti koskee nykyisin enintään 4,7 % käymisteitse valmistettuja alkoholijuomia. Kaupan alkoholijuomien enimmäisvahvuus nostettaisiin jatkossa 5,5 %:iin ja vaatimus juoman valmistamisesta käymisteitse poistettaisiin. Tämä tarkoittaisi sitä, että kaupat, kioskit ja huoltamot saisivat myydä myös esimerkiksi A-olutta, vahvaa siideriä ja myös väkevistä alkoholijuomista sekoitettuja long drink -juomia.

Itsenäisille ja pienille panimoille tulisi nykyiseen tilaviinin ja sahdin myyntioikeuteen verrattava oikeus myydä omia käsityöläisoluita suoraan valmistuspaikalta. Pienen panimon raja olisi enintään 500 000 litran alkoholijuomien tuotantomäärä. Käsityöläisoluet eivät saisi olla esimerkiksi oluen ja virvoitusjuomien sekoituksia. Tämä esitys ilmoitetaan EU:n komissiolle arvioitavaksi.

Laissa säädettäisiin nykyisten kaupan myymäläautojen oikeudesta myydä alkoholijuomia sekä uutuutena myös Alkon mahdollisuudesta palvella asiakkaita yhtiön myymäläautosta.

Alkojen aukioloaika on nykyisin maanantaista perjantaihin klo 9–20. Aukioloaika pitenisi tunnilla kello 21:een. Alkoille tulisi myös oikeus järjestää esimerkiksi viinihuutokauppoja.

Muutokset alkoholijuomien anniskeluun

Anniskeluluvat myönnetään nykyisin A- B- tai C-lupina (kaikki alkoholijuomat, viinit tai enintään 4,7 %:n juomat). Yhdellä luvalla saisi jatkossa anniskella kaikkia alkoholijuomia. Lisäksi ravintolat voisivat hankkia alkoholijuomien vähittäismyyntiluvan. Myynti tapahtuisi normaalein vähittäismyynnin säännöin. Näitä ovat esimerkiksi juoman enimmäisalkoholipitoisuus ja vähittäismyyntiajat.

Nykyisin ravintolassa on oltava läsnä ”vastaava hoitaja tai hänen sijaisensa”, joille on asetettu tarkat vaatimukset koulutuksesta ja kokemuksesta. Jatkossa jokaisessa työvuorossa pitäisi olla täysi-ikäinen vastuuhenkilö, mutta hänelle ei asetettaisi erityisiä pätevyysvaatimuksia.

Ravintolan henkilökuntaan kuuluvan on nykyisin oltava täysi-ikäinen, poikkeuksena 16 vuotta täyttäneet alan opiskelijat. Jatkossa 16 vuotta täyttäneet saisivat anniskella vuorovastaavan valvonnassa.

Usean ravintolan yhteiset anniskelualueet ovat nykyisin kiellettyjä. Jatkossa yhteiset anniskelualueet olisivat mahdollisia. Ns. ”catering”-ilmoituksella ravintolat saisivat jatkossa anniskella esimerkiksi aiemmin hyväksytyissä yritystiloissa, alueen juhlapaikoissa ja festivaaleilla tehtyään anniskelusta pelkän ilmoituksen aluehallintovirastolle.

Anniskeluaika päättyy nykyisin klo 01.30. Jatkoaikalupa klo 02.30:een tai 03.30:een voidaan hakea aluehallintovirastolta erityisin perustein enintään kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Ravintola on suljettava puolen tunnin kuluttua anniskelun päättymisestä. Tästä sulkemisvaatimuksesta luovuttaisiin, mutta anniskellut alkoholijuomat olisi nautittava tunnun kuluessa anniskeluajan päättymisestä.

Anniskeluaika päättyisi jatkossakin klo 01.30, mutta anniskelua saisi jatkaa ravintolan omalla ilmoituksella enintään klo 04.00:ään. Lupakäsittely siis poistuisi, mutta ravintoloille tulisi vaatimuksia järjestyksen valvonnasta. Lisäksi viranomaisilla olisi oikeus rajoittaa ja kieltää anniskelu häiriöiden ehkäisemiseksi.

Muutoiset alkoholijuomien mainontaan

Ravintolat eivät saa nykyisin mainostaa happy hour -tarjouksia. Rajoituksesta luovuttaisiin jatkossa.

Väkevien alkoholijuomien painetut tai verkkohinnastot ovat nykyisin sallittuja vain Alkolle ja muille vähittäismyyjille. Myös valmistajat, tukkumyyjät ja ravintolat voisivat jatkossa esitellä omia tuotteitaan esimerkiksi verkkohinnastoissa.

Alkoholijuomien valmistus

Oluen ja viinin kotivalmistus on nykyään sallittu vain rajatuista raaka-aineista.  Oluen ja viinin kotivalmistus olisi uuden lain mukaan sallittua – kunhan valmistus ei tapahdu tislaamalla.

Lisätietoja

Kari Paaso, johtaja 
STM, Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto, Haittojen ehkäisemisen ryhmä 0295163340  


Ismo Tuominen, hallitusneuvos 
STM, Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto, Haittojen ehkäisemisen ryhmä 0295163341