FI SV

Aiempi valmistelu

Vuosina 2011-2015 ja sitä edeltäneellä hallituskaudella on ollut valmisteilla erilaisia malleja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamiseksi.

Valmistelu, vuosi 2014- helmikuu 2015

Pääministeri Stubbin hallitus sitoutui Kataisen hallituksen yhdessä oppositiopuolueiden kanssa 23.3.2014 tekemään linjaukseen sote-uudistuksesta. Sen mukaan Suomeen muodostettaisiin viisi sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavaa sosiaali- ja terveysaluetta. Uudistukselle perustettiin peruspalveluministeri Susanna Huovisen johtama  parlamentaarinen ohjausryhmä, jossa laadittiin lukuisten asiantuntijoiden avustuksella hallituksen esitys laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi.

Hallituksen lakiesityksen mukaan viisi kuntayhtymää (sote-aluetta) olisivat järjestämisvastuussa kaikista sosiaali- ja terveyspalveluista. Nämä organisaatiot olisivat siis korvanneet nykyiset järjestämisvastuussa olevat erilaiset kunnalliset organisaatiot, joita on lähes 200. Viiden sote-alueen lisäksi esitettiin muodostettavan enintään 19 kuntayhtymää, joilla olisi ollut sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisvastuu yhtenä kokonaisuutena. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen olisi esityksen mukaan jäänyt edelleen kuntien vastuulle.

Järjestämislakiesityksen aikataulun mukaan sote-alueet olisivat aloittaneet toimintansa vuoden 2016 alussa ja palvelujen tuottamisesta vastaavat kuntayhtymät vuoden 2017 alussa. Jokainen kunta olisi kuulunut johonkin sote-alueeseen. Nykyisten kuntien ja kuntayhtymien sote-henkilöstö olisi siirtynyt hallinnollisesti tuotantovastuussa olevien kuntien ja kuntayhtymien palvelukseen.

Lakiesitystä käsiteltiin useissa eduskunnan valiokunnissa. Perustuslakivaliokunnan ensimmäisen lausunnon (PeVL 67/2014 vp) mukaan lakiehdotus olisi voitu käsitellä normaalissa lainsäätämisjärjestyksessä vain, jos valiokunnan tekemät ehdotukset hallintomallin kansanvaltaisuudesta ja kuntien rahoitusvastuusta, sekä niiden muodostamasta sääntelykokonaisuudesta otettaisiin huomioon. Tämän jälkeen sosiaali- ja terveysvaliokunta valmisteli helmikuussa 2015 hallituksen esityksen pohjalta muutetun mallin, joka olisi perustunut 19 järjestämis- ja tuottamisvastuussa olevaan kuntayhtymään.

Perustuslakivaliokunta arvioi kuitenkin toisessa lausunnossaan (PeVL 75/2014 vp), että ehdotukset ja niiden perustelut eivät muodostaneet riittävää perustaa arvioida asianmukaisesti hallituksen esitykseen verrattuna olennaisten muutosehdotusten perustuslainmukaisuutta. Näin ollen sosiaali- ja terveysvaliokunta ei laatinut asiassa mietintöä, ja lakiehdotuksen käsittely eduskunnassa raukesi.

Sote-järjestämislain valmisteluryhmä 19.12.2013

Parlamentaarisen koordinaatiotyöryhmän linjausten perusteella järjestämislain valmisteluryhmä laati hallituksen esityksen muotoon kirjoitettuun loppuraporttiinsa ehdotukset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen keskeisiksi periaatteiksi. Esitys luovutettiin peruspalveluministeri Susanna Huoviselle 19.12.2013. 

Hallituksen rakenneuudistusohjelma 29.8.2013

Parlamentaarisen koordinaatiotyöryhmän jälkeen asetettiin järjestämislain valmisteluryhmä. Hallitus päätti tuolloin, että sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta jatketaan STM:n valmisteluryhmän väliraportissa esitettyjen linjausten mukaisesti. Jatkotoimenpiteet päätetään kuntien lausuntojen pohjalta.

Lisäksi hallituksen rakenneuudistusohjelmassa päätettiin valmistella laajapohjaisesti (mukana mm. parlamentaarinen edustus, eri rahoittajatahot ja järjestöt) selvitys sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavaisen rahoituksen purkamisen vaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista asiakkaan asemaan ja oikeuksiin, palvelujen saatavuuteen, etuuksiin, sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmään ja kansantalouteen. Tämä selvitys valmistui maaliskuussa 2015.

Hallituksen linjaukset 8.5.2013

Selvityshenkilötyöryhmän työn jälkeen Pääministeri Jyrki Katainen asetti 20.4.2013 kunta- ja sote-koordinaatioryhmän, jonka puheenjohtajana on toiminut Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Petteri Orpo ja varapuheenjohtajana SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman. Ryhmään kutsuttiin kunta- ja sote-uudistuksesta vastaavat ministerit sekä hallituspuolueiden ministeriryhmien ja eduskuntaryhmien edustajat. Koordinaatioryhmä esitti yksimielisesti sosiaali- ja terveystoimen palvelurakennetta uudistuvassa kuntakentässä koskevan linjauksen 8.5.2013. Koordinaatioryhmä linjasi, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu määräytyy kunnan asukasluvun mukaan yhdenmukaisin periaattein koko maassa.

Sote-palveluja voivat järjestää kunnat, perustason alueet ja sote-alueet. Palvelut järjestetään pääsääntöisesti vastuukuntamallilla. Palveluja voivat tuottaa kunnalliset ja yksityiset toimijat kuten nykyisinkin. Kaikki kunnat rahoittavat sote-palveluja. Jokainen sote-alue kuuluu erityisvastuualueeseen (erva), joita on viisi.

Aiemmat ehdotukset ja linjaukset 2011-2013

Kansliapäällikkö Kari Välimäen vetämä työryhmä laati vuonna 2011 ehdotuksen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistamiseksi.Työryhmä ehdotti kolmea vaihtehtoista mallia. Yhtenä vaihtoehtona oli, että vastuu koko sosiaali- ja terveydenhuollon toteuttamisesta olisi yhdellä vahvalla kunnalla, jolloin kunta vastaisi kaikista tehtävistä perustasolta erityispalveluihin. Tällaisia kuntia Suomessa voisi olla alle 20.

Palvelurakennetyöryhmä valmisteli talvella 2012 toimeksiantonsa mukaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteeksi kolme erilaista mallia, jotka on esitelty työryhmän väliraportissa (STM 17:2012). Johtoryhmänä toimiva sosiaali- ja terveyspoliittinen ministerityöryhmä valitsi jatkotyön pohjaksi mallin, jossa kunnat tai sosiaali- ja terveydenhuolto alueet vastaavat laajennetusta perustason palvelujen järjestämisestä mukaan lukien merkittävä osa erikoissairaanhoitoa.

Jatkovalmistelun lähtökohtana olivat hallitusohjelman ja hallituksen 5.6.2012 iltakoulun kirjaukset. Niiden mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus- ja järjestämisvastuu on pääsääntöisesti vahvoilla peruskunnilla. Tuleva kuntarakenne ratkaisee, kuinka monta kuntien muodostamaa sosiaali- ja terveydenhuoltoaluetta (sote) tarvitaan vahvojen kuntien lisäksi. Ne voivat toimia vastuukuntamallilla tai kuntayhtymänä.

Kuntien ja sote-alueiden yhteisiä keskitettäviä tehtäviä varten on viisi erityisvastuualuetta (erva). Nykyiset sairaanhoitopiirit yhdistetään hallinnollisesti erva-alueiksi. Ne vastaavat mm. tietyistä keskitetyistä ja erityisryhmien palveluista sekä alueiden palvelujen koordinaatiotehtävistä.

Palvelurakennetyöryhmän työn valmistelua täydentämään asetettiin marraskuussa 2012 selvityshenkilöryhmä Suomen kuntakentän alueellisten erojen ja erityispiirteiden sekä kielellisten olosuhteiden huomioon ottamiseksi.

 

Lisätietoja